Olen entinen kiusaaja - vastailen kysymyksiin hetken aikaa!
Kommentit (104)
Vierailija kirjoitti:
Oetko masenutunut, tai jos et masentunut onko sulla sairausrtta? Adhd, tai jos ei ahdh nii muuten vaa päästäs vialla? On vamraa kivaa olla päästä vialla jos tekee tai teki siis noin?
Kärsin depressiosta, kyllä. Mutta se todettiin vasta 35-vuotiaana. Työelämässä olen.
Olitko jotenkin ylpeä ja kovis sitten? Teitkö itsestäsi sillä tavalla arvokkaan, ja hyvän tyypin?
Vierailija kirjoitti:
Tajuatko kuinka vastuuton ja idiootti silloin olit?
Mä ymmärrän kyllä että ei lapsena aina ajattele tekojensa seurauksia. Järki tulee päähän vasta myöhemmällä iällä. Jos on tullakseen.
Vierailija kirjoitti:
Sattuiko kenellekään kiusaamallesi oppilaalle koskaan pahemmin? Saitko teoistasi silloin minkäänlaisia seuraamuksia?
En ollut koskaan fyysisesti väkivaltainen, mutta varmaan joku julkinen nolaaminen on ollut inhottavaa. Olin rehtorin puhuttelussa kolmisen kertaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poikani mielenterveys järkkyi rankasta kiusaamisesta ja todennäköisesti haavat tulevat vaikuttamaan loppuelämän, vaikka saakin terapiaa. Helppo sanoa, että ”hyvin kai heillä nykyään menee”. Asian vähättely ei auta. Minullakin oli rankka lapsuus, mutta ei se ole koskaan oikeuttanut minua kiusaamaan muita. Kiusaamista ei saa koskaan selitellä tai vähätellä!!!!!
Olen pahoillani, mutta minä en sille voi mitään. Tarkoitin sillä "hyvin kai heillä menee", että facebookin persteella ovat hyvissä ammateissa. Toivon, että he ovat päässeet kiusaamisesta yli.
Ihanko oikein facebook kavereiksi pyysit? Niin minuakin pyysi heti ensimmäisten joukossa kun liityin tähän kurjaan palveluun, hyväksyinkin hetkeksi ja pian heitin mulkun pois listalta.
Onko hyviä muistoja? Onko hyvä olo vielä niiden jälkeenkin?
Olisiko sinulla antaa mitään neuvoja kiusaajille? Entä lohdutuksen sanoja kiusatuille? Uskotko, että esimerkiksi nykyaikana olisi mahdollista lopettaa koulukiusaaminen jos siihen puututtaisiin koulun puolesta hanakammin ja kiusatut uskaltaisivat kertoa kiusaamisesta?
Vierailija kirjoitti:
Olitko jotenkin ylpeä ja kovis sitten? Teitkö itsestäsi sillä tavalla arvokkaan, ja hyvän tyypin?
Kiusaamalla? En tietoisesti tähdännyt mihinkään, mutta minulla oli tunne että hyvistä ja rakastavista perheistä tulevat lapset pääsevät helpolla, minä en. Siksi halusin ikään kuin tasata puntteja tunteakseni edes jonkinlaista oikeutta itselleni. Kiero logiikka, tiedän, mutta niin minä silloin ajattelin.
Saitko ikinä korvatillikkaa ja selkää siitä hyvästä sitten?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poikani mielenterveys järkkyi rankasta kiusaamisesta ja todennäköisesti haavat tulevat vaikuttamaan loppuelämän, vaikka saakin terapiaa. Helppo sanoa, että ”hyvin kai heillä nykyään menee”. Asian vähättely ei auta. Minullakin oli rankka lapsuus, mutta ei se ole koskaan oikeuttanut minua kiusaamaan muita. Kiusaamista ei saa koskaan selitellä tai vähätellä!!!!!
Olen pahoillani, mutta minä en sille voi mitään. Tarkoitin sillä "hyvin kai heillä menee", että facebookin persteella ovat hyvissä ammateissa. Toivon, että he ovat päässeet kiusaamisesta yli.
Ihanko oikein facebook kavereiksi pyysit? Niin minuakin pyysi heti ensimmäisten joukossa kun liityin tähän kurjaan palveluun, hyväksyinkin hetkeksi ja pian heitin mulkun pois listalta.
En pyytänyt kaveriksi, vaan heillä oli avoin profiili.
Vierailija kirjoitti:
Poikani mielenterveys järkkyi rankasta kiusaamisesta ja todennäköisesti haavat tulevat vaikuttamaan loppuelämän, vaikka saakin terapiaa. Helppo sanoa, että ”hyvin kai heillä nykyään menee”. Asian vähättely ei auta. Minullakin oli rankka lapsuus, mutta ei se ole koskaan oikeuttanut minua kiusaamaan muita. Kiusaamista ei saa koskaan selitellä tai vähätellä!!!!!
Mitä tulet tänne lukemaan selityksiä, joita me muut haluamme omilla kysymyksillämme saada ilmiölle nimeltä kiusaaminen?? Kyllä me haluamme selityksiäkin, niistähän sitä oppii ja voi vaikuttaa tulevaan.
Vaikka kiusaaminen onkin tuhoisaa ja iljettävää, niin täytyy ymmärtää, että kyseessä on ollut lapsi, jolla on ollut ongelmia. Eihän se oikeuta kiusaamista, mutta lapset ovat vielä monessa asioissa keskeneräisiä.
Hyvä vaan, että tässä on ollut näin positiivinen loppu, että ap otti opikseen ja on pahoitellut asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Saitko ikinä korvatillikkaa ja selkää siitä hyvästä sitten?
Sain kotona turpaani, mutta syy ei ollut koulussa tekemäni mokat, vaan isäpuoleni alkoholismi.
Oletko ajatellut pyytää uhreilta anteeksi?
Oletko saanut jo tuta kiusattujesi koston...
Vierailija kirjoitti:
Onko hyviä muistoja? Onko hyvä olo vielä niiden jälkeenkin?
Ei, kuten totesin jo aiemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etkö pelkää että joku uhrisi aikoo tasata tilit nyt vanhempana?
En usko, koska aikaa on mennyt 25 vuotta ja he pärjännevät elämässään ihan hyvin.
Pärjännevät? Tuskin tietäisit vaikka joku olisi tappanut itsensä.
Itsuitko ikinä jälkkärissä, tai mitä ne toiset tekivät sitte sulle?
Sattuiko kenellekään kiusaamallesi oppilaalle koskaan pahemmin? Saitko teoistasi silloin minkäänlaisia seuraamuksia?