Katso tytärtäsi ja mieti.
Välttääkö hän tällaisen tulevaisuuden?
On kuuliainen, yritteliäs ja lahjakas. Potentiaalia on vaikka mihin, mutta päiväkodissa ei resursseista johtuen kyetä eriyttämään ylemmäs. Tyttö on sopeutuvainen ja hyvä esimerkki muille toivotusta käytöksestä. Päätyy tukilapseksi. Sen villin pojan pojan pariksi kirjastoretkellä tilannetta tasapainottamaan.
Koulussa tyttö on itseohjautuva ja pärjää. Kykenisi tekemään vaativampia tehtäviä ja etenemään haastavampiin aiheisiin, mutta luokka etenee hitaampien mukaan. Häirikköjen ja vetelehtijöiden. Paljon jää oppimatta.
Kotona reipas tyttö osallistuu kotitöihin. Kotitehtävät hän hoitaa heti koulun jälkeen, kun veli vasta rentoutuu ja pelaa. Äiti lähettää kauppaan hakemaan maitoa. Tyhjentämään pyykkikoneen.
Koulussa ja somessa on ulkonäköpaineita, joten tyttö alkaa tinkiä yöunistaan herätäkseen aiemmin. Pitää meikata, laittaa hiukset. Jättää aamupala syömättä, koska on kuullut poikien pitävän laihoista tytöistä.
Tyttö pääsee korkeakouluun. Haluaa tehdä hyvää, auttaa muita, opettaa ja kasvattaa. Tähtää lastentarhanopettajaksi.
Poikaystävä arvostelee ulkonäköä. Odottaa passaamista, kun muutetaan yhteiseen kotiin. Tyttö tulee raskaaksi, poika hermostuu seksin vähenemiseen ja tytön lihomiseen, pettää.
Lapsi jää tytölle. Poika katoaa, ei panosta isyyteen. Tyttö hoitaa lapsen, yrittää olla hyvä työntekijä vaikeissa olosuhteissa, kohtaa asiakkaissaan monta vastaavassa tilanteessa sinnittelevää yksinhuoltajaa. Päivät huolehtii ylitsepursuavasta lapsiryhmästä, illat yksin omasta lapsestaan, ehkä jo ikääntyneistä vanhemmistaan. Itselle ei ole aikaa eikä energiaa. Palkka ei elätä. Pitää hakea asumistukea, ostaa tarjoustuotteita, olla huolissaan. Eläke ei kartu.
Onko ihme, että syntyvyys laskee? Tai että hoiva- ja opetusalojen kuormitus tuntuu kasvaneen yli kriittisen pisteen? Miksi naiselle käy näin nykysuomessa? Miten tarjota pienille tytöille tätä parempaa?
Haha, kuulostaa minulta, mutta huonosti kävi silti. Eipä siinä, älykäs ja sisukas minäkin olen, joten ajattelin nousta.
Elämä ei kuitenkaan aina mene kuten suunnittelee!
Eräällä ystävälläni oli kelpo ura ja erinomaisen hyvä parisuhde. Sitten syntyi kehitysvammainen lapsi ja ystävä sairastui rintasyöpään. Siihen asti kaikin puolin kunnollinen aviomies sai tarpeekseen ja lähti nuoremman matkaan, lapsen jätti täysin ystävälleni. Mitäs siinä nainen sitten.