Lue keskustelun säännöt.
Katso tytärtäsi ja mieti.
01.09.2018 |
Välttääkö hän tällaisen tulevaisuuden?
On kuuliainen, yritteliäs ja lahjakas. Potentiaalia on vaikka mihin, mutta päiväkodissa ei resursseista johtuen kyetä eriyttämään ylemmäs. Tyttö on sopeutuvainen ja hyvä esimerkki muille toivotusta käytöksestä. Päätyy tukilapseksi. Sen villin pojan pojan pariksi kirjastoretkellä tilannetta tasapainottamaan.
Koulussa tyttö on itseohjautuva ja pärjää. Kykenisi tekemään vaativampia tehtäviä ja etenemään haastavampiin aiheisiin, mutta luokka etenee hitaampien mukaan. Häirikköjen ja vetelehtijöiden. Paljon jää oppimatta.
Kotona reipas tyttö osallistuu kotitöihin. Kotitehtävät hän hoitaa heti koulun jälkeen, kun veli vasta rentoutuu ja pelaa. Äiti lähettää kauppaan hakemaan maitoa. Tyhjentämään pyykkikoneen.
Koulussa ja somessa on ulkonäköpaineita, joten tyttö alkaa tinkiä yöunistaan herätäkseen aiemmin. Pitää meikata, laittaa hiukset. Jättää aamupala syömättä, koska on kuullut poikien pitävän laihoista tytöistä.
Tyttö pääsee korkeakouluun. Haluaa tehdä hyvää, auttaa muita, opettaa ja kasvattaa. Tähtää lastentarhanopettajaksi.
Poikaystävä arvostelee ulkonäköä. Odottaa passaamista, kun muutetaan yhteiseen kotiin. Tyttö tulee raskaaksi, poika hermostuu seksin vähenemiseen ja tytön lihomiseen, pettää.
Lapsi jää tytölle. Poika katoaa, ei panosta isyyteen. Tyttö hoitaa lapsen, yrittää olla hyvä työntekijä vaikeissa olosuhteissa, kohtaa asiakkaissaan monta vastaavassa tilanteessa sinnittelevää yksinhuoltajaa. Päivät huolehtii ylitsepursuavasta lapsiryhmästä, illat yksin omasta lapsestaan, ehkä jo ikääntyneistä vanhemmistaan. Itselle ei ole aikaa eikä energiaa. Palkka ei elätä. Pitää hakea asumistukea, ostaa tarjoustuotteita, olla huolissaan. Eläke ei kartu.
Onko ihme, että syntyvyys laskee? Tai että hoiva- ja opetusalojen kuormitus tuntuu kasvaneen yli kriittisen pisteen? Miksi naiselle käy näin nykysuomessa? Miten tarjota pienille tytöille tätä parempaa?
Kommentit (61)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oispa mielenkiintoista tarkastella pojan elämää tässä rinnalla.
Ylivilkasta päiväkotilasta yritetään ymmärtää. Järjestetään tilaisuuksia purkaa energiaa. Ei istuteta. Kannustetaan ja näytetään peukkua pienestäkin onnistumisesta. Kun osaa istua tönimättä sitä kilttiä vieruskaverityttöä.
Koulussa ei niin välitetä kielioppivirheistä, kunhan sisältö on ytimekäs. Ryhmätöistä kiltin tytön parina tulee tietenkin vähintään 9.
Kotona... No saa pelata. Äiti ja sisko leipovat pullaa. Puhtaat pyykit ilmestyvät kaappiin. Puolivuosittain on sentään pakko imuroida oma huone. Lätkäharkkoihin saa kyydin, sisko kulkekoot pyörällä kun ei äiti ehdi molempiin yhtä aikaa.
Kauniita naisia pörrää ympärillä, itse ei jaksa aina edes suihkussa käydä. Katseltavaa riittää.
Hyväpalkkainen työpaikkakin löytyi suhteilla. Lapsia tuli, mutta niitä ei tarvitse hoitaa. Kerran viikossa pelataan ehkä hetki pleikkaa. Kaljalla ja lätkämatseissa ehtii käydä kuten ennenkin ja on virkeä olo, koska nukahtaminen on aina ollut helppoa, sen kun silmänsä ummistaa.
Vaimo hoitaa yhteydenpidon omiinkin vanhempiin. Elämä on mukavaa, paitsi että vaimo on aina väsynyt ja alkaa jo rupsahtaa. Onneksi nyt, kun on rahaa ja hyvä asema, ovat nuoremmatkin naiset kiinnostuneita. Vois muuten vaihtaa, niin ois asiat vieläkin mukavammin.
Toivottavasti sulla ei ole lapsia. Sukupuolivihaajien ei pitäis lisääntyä koskaan
Varmaan ymmärrät, että asenteet eivät synny tyhjästä. Jotain aika ratkaisevaa on ollut meneillään, että ihminen alkaa ajatella noin. Itseäni ei hämmästytä yhtään. Pää pois pensaasta...
Eli rasismi on oikeutettua sun mielestä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun tyttöni opiskeli kauppakorkeassa ja sai hyvän viran, jossa on pomona. Lapset päiväkodissa. Poikani hoitaa kotona lapsiaan ja palaa opetustyöhön sitten kun siltä tuntuu. Tyttöäni ei kukaan määrää, poikani on liiankin kiltti. Samalla lailla kasvatettuja, älykkäitä lapsia.Tuo ylläoleva juttu sopii, mutta sukupuolet vain toisinpäin.
Katson poikaani ja mietin....
Kyllä se on persoonasta kiinni, kuinka antaa itseään kohdella, ei sukupuolesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap noinko käy kaikille? Monet perheet ovat onnellisia, myös isä osallistuu perheen töihin.
Lasta ei pidä opettaa niin kiltiksi, että häntä saa kohdella ihan miten vain...
"Poikaystävä arvostelee ulkonäköä. Odottaa passaamista, kun muutetaan yhteiseen kotiin."
Tuossa vaiheessa häivytään jo.
Ei tietenkään kaikille. Mutta aivan liian monelle. Etenkin turhan monelle sellaiselle, joka on itse valmis kompromisseihin yhteisen edun nimissä. Naiset kun pyrkivät ottamaan muut huomioon jo ihan ilman kasvatustakin.
Millä tavoin pyritään kompromissiin ja otetaan huomioon tyyppi, joka on poikaystäväsi ja arvostelee ulkonäköäsi. Ensimmäiset hälytyskellot pitäisi soida jo tuossa vaiheessa.
Osa tyypeistä on vinoon kasvaneita tai kasvatettuja, normaalin kasvatuksen saanut ihminen häipyy tuollaisesta suhteesta.
Vierailija kirjoitti:
Mun tyttöni opiskeli kauppakorkeassa ja sai hyvän viran, jossa on pomona. Lapset päiväkodissa. Poikani hoitaa kotona lapsiaan ja palaa opetustyöhön sitten kun siltä tuntuu. Tyttöäni ei kukaan määrää, poikani on liiankin kiltti. Samalla lailla kasvatettuja, älykkäitä lapsia.Tuo ylläoleva juttu sopii, mutta sukupuolet vain toisinpäin.
Katson poikaani ja mietin....
Kyllä se on persoonasta kiinni, kuinka antaa itseään kohdella, ei sukupuolesta.
Juu tää ei ollut nyt hyväksyttävä totuus, siitä sait nuo alapeukut.
On täällä säälittävää porukkaa.
Aamupalan syömättä jättäminen ei ketään laihduta. En olisi jaksanut lapsena enkä jaksaisi nyt keski-ikäisenä edes lähteä kotoa, jos en söisi ravitsevaa aamupalaa.
Tuo on äärettömän vastenmielinen ilmiö, että poika saa pelata ja tytön odotetaan osallistuvan kotitöihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun tyttöni opiskeli kauppakorkeassa ja sai hyvän viran, jossa on pomona. Lapset päiväkodissa. Poikani hoitaa kotona lapsiaan ja palaa opetustyöhön sitten kun siltä tuntuu. Tyttöäni ei kukaan määrää, poikani on liiankin kiltti. Samalla lailla kasvatettuja, älykkäitä lapsia.Tuo ylläoleva juttu sopii, mutta sukupuolet vain toisinpäin.
Katson poikaani ja mietin....
Kyllä se on persoonasta kiinni, kuinka antaa itseään kohdella, ei sukupuolesta.
Juu tää ei ollut nyt hyväksyttävä totuus, siitä sait nuo alapeukut.
On täällä säälittävää porukkaa.
No miksi sitten monen tytön persoona olisi sellainen, että tuollaista heille sattuu. Vaikka oisit kympin tyttö, olet köyhä. Vaikka olisit jumalaisen kaunis, sinua petetään.
Onko se sen päiväkotia käyvän tytön persoonallisuusongelma, että hänet paritetaan vaikean pojan kanssa, jotta poika ehkä oppii jotain ja tilanteesta ylipäätään selvitään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kirjoitus! Ja jotkut vielä kehtaa sanoa että se on ihan vaan ittestä kiinni miten pärjää.
Tietenkin se on ihan itsestä kiinni! Kenestäs sitten?
Jos antaa kohdella itseään kynnysmattona niin se on voi voi.
Niin, munkin mielestä jossain kohtaa tarinaa itseohjautuvasta ja jämptistä tytöstä tulikin ulkoaohjautunut ja ympäristön vaatimusten mukaan elävä tyttö, joka jostain syystä muutti vielä yhteen ulkonäköään arvostelevan poikaystävän kanssa ja tuli vielä raskaaksi.
Et kotona jos oikeesti on vähän kiltit vanhemmat (tai se kumman kanssa eniten viettää aikaa on liian kiltti), niin ei ne lapsetkaan voi mitenkään oppia tiedostamaan, missä menee terveet rajat, ettei ajaudu tulevaisuudessa elämään elämäänsä toisten ihmisten mielipiteiden mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on tuollainen tytär ja olen vähän huolissani ylitunnollisuudesta. Kotityöt jaetaan kuitenkin huliviliveljen kanssa puoliksi. On kunnianhimoinen eikä tule päätymään hoiva-alalle. Jos jäisi yksinhuoltajaksi auttaisimme isänsä kanssa kaikin mahdollisin tavoin. Olen itse korkeasti koulutettu, hyvin palkattu ja määrätietoinen niin työ- kuin yksityiselämässä. Teen kaikkeni että saan nämä arvot välitettyä myös tyttärelleni, en taatusti kasvata omista unelmistaan luopuvaa arkaa kaikkien mielistelijää
Vierailija kirjoitti:
Mitä me naiset edes tiedämme poikien ja miesten elämän kipupisteistä? Eikö ole todella ylimielistä esittää et miehille on vaan niin helppoa kaikki edes kuuntelematta ja ymmärtämättä?!
Ei todellakaan ole helppoa.
Elin lapsuuteni enimmäkseen äitini kanssa (isä enimmäkseen töissä), joka ei osannut sanoa, joka ei ilmeisesti vieläkään omien sanojensa mukaan pidä itsestään ja on todella kiltti yms. Haukkuu itseään nössöksi.
Niin on ollu PIKKANEN yllätys siinä armeijaan mennessä itselle huomata se, että eihän kaikki toiset ihmiset olekaan mukavia ja jos luotat sokeasti heti toisiin ihmisiin, olet liian avoin ja kiltti, niin se kostautuu kyllä..
Ja ihan sama juttu missä tahansa; työelämässä yms.
Mut jos järki ja ymmärrys riittää psykologiaan tutustumiseen yms. itsensä kehittämiseen, niin todellakin pystyy muuttamaan itsensä pois siitä alitajuisen elämän elämisestä ja pikkuhiljaa parantaa omat haavansa ja tunnelukkonsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ulkoaohjautunut ja ympäristön vaatimusten mukaan elävä... No kyllä, jos on sisäsyntyinen halu toimia ns. oikein. Silloin seurataan valitettavan tarkasti, miltä kuuluu näyttää. Ei sellaiselle ole immuuni.
Ja moni poikaystävä voi olla tosi mukava ja osallistuva puheissa ja suunnitelmissa. Toteuma on sitten asia erikseen. Kun sulla on se runneltu raskausmaha, olet väsynyt eikä kilot lähde... Ja se ottaakin miehelle lujemmalle kuin ensin näytti.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on tuollainen tytär ja olen vähän huolissani ylitunnollisuudesta. Kotityöt jaetaan kuitenkin huliviliveljen kanssa puoliksi. On kunnianhimoinen eikä tule päätymään hoiva-alalle. Jos jäisi yksinhuoltajaksi auttaisimme isänsä kanssa kaikin mahdollisin tavoin. Olen itse korkeasti koulutettu, hyvin palkattu ja määrätietoinen niin työ- kuin yksityiselämässä. Teen kaikkeni että saan nämä arvot välitettyä myös tyttärelleni, en taatusti kasvata omista unelmistaan luopuvaa arkaa kaikkien mielistelijää
Omasta mielestäni nuorena arka kaikkien mielistelijä kyllä hyvin nopeasti tiedostaa ongelmansa ja muuttaa omaa suhtautumista itseensä / muihin ja täten ymmärtää sen, että voi elää omaa elämäänsä eikä kuole siihen, jos ei saakkaan ulkopuolelta tulevaa tunnustusta tai rakkautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ulkoaohjautunut ja ympäristön vaatimusten mukaan elävä... No kyllä, jos on sisäsyntyinen halu toimia ns. oikein. Silloin seurataan valitettavan tarkasti, miltä kuuluu näyttää. Ei sellaiselle ole immuuni.
Itse sanoisin, että sisäsyntyinen tarve miellyttää muita ja saada hyväksyntää ympäristöltä, koska meidät ihmiset huumataan jo lapseta saakka hyväksynnällä.
Jäämme siihen koukkuun niin pahasti, että tällaisia asioita tapahtuu, ihan oikeasti. Olemme niin ulkoaohjattuja ja ohjelmoituja, ettemme usein sitä tajuakaan, ennenkö tulee murtumispiste ja olemme kärsineet _tarpeeksi_ ihmissuhteissamme.
Vierailija kirjoitti:
Mun tyttöni opiskeli kauppakorkeassa ja sai hyvän viran, jossa on pomona. Lapset päiväkodissa. Poikani hoitaa kotona lapsiaan ja palaa opetustyöhön sitten kun siltä tuntuu. Tyttöäni ei kukaan määrää, poikani on liiankin kiltti. Samalla lailla kasvatettuja, älykkäitä lapsia.Tuo ylläoleva juttu sopii, mutta sukupuolet vain toisinpäin.
Katson poikaani ja mietin....
Kyllä se on persoonasta kiinni, kuinka antaa itseään kohdella, ei sukupuolesta.
Ei kai sun lapset ole keskenään lisääntyneet? Jos ovat biologisia sisaruksia niin ovat kuitenkin geneettisesti vähän liian lähellä toisiaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Välttääkö hän tällaisen tulevaisuuden?
On kuuliainen, yritteliäs ja lahjakas. Potentiaalia on vaikka mihin, mutta päiväkodissa ei resursseista johtuen kyetä eriyttämään ylemmäs. Tyttö on sopeutuvainen ja hyvä esimerkki muille toivotusta käytöksestä. Päätyy tukilapseksi. Sen villin pojan pojan pariksi kirjastoretkellä tilannetta tasapainottamaan.
Muistan, kuinka ala-asteella jouduin juuri jonkun pojan viereen muka häntä rauhoittamaan. Vitutti niin paljon, että lähinnä provosoin tuota tyyppiä ja yllytin tekemään ties mitä :D
Tässä on kyllä äideillä ja iseillä myös valtava vastuu, ei pidä kasvattaa niistä tytöistä kilttejä kynnysmattoja. Kiltti tyttö ei pärjää missään eikä pysty pitämään puoliaan. Sille omalle lapselle voi myös opettaa, ettei ole vastuussa kenenkään pojan käytöksestä eikä alistu mihinkään rauhoittelijan rooliin. Ihan järjetön ajatuksin pistää tyttöjä tuollaiseen asemaan. Olen iloinen, että en saanut kotona nuhteluita jälki-istunnoista tai muusta, mitä tuostakin seurasi, koska opin pitämään puoleni enkä alistumaan. Ja vaikka meillä oli järkyttävä häirikköluokka, olin kasvatettu pitämään sielläkin puoleni, opin kyllä kaiken tarvittavan ja minulla oli tasan 9 KA yläasteella, mikä on kuitenkin ihan perus ok. Osasin lyödä takaisin, kun lyötiin, potkaista, jos potkaistiin (meillä tätä todellakin tapahtui päivittäin) enkä jäänyt siitä itkeskelemään tai ollut mitenkään järkyttynyt toisin kuin paras ystäväni, jonka puolia pidin koko yläasteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun tyttöni opiskeli kauppakorkeassa ja sai hyvän viran, jossa on pomona. Lapset päiväkodissa. Poikani hoitaa kotona lapsiaan ja palaa opetustyöhön sitten kun siltä tuntuu. Tyttöäni ei kukaan määrää, poikani on liiankin kiltti. Samalla lailla kasvatettuja, älykkäitä lapsia.Tuo ylläoleva juttu sopii, mutta sukupuolet vain toisinpäin.
Katson poikaani ja mietin....
Kyllä se on persoonasta kiinni, kuinka antaa itseään kohdella, ei sukupuolesta.
Juu tää ei ollut nyt hyväksyttävä totuus, siitä sait nuo alapeukut.
On täällä säälittävää porukkaa.
No miksi sitten monen tytön persoona olisi sellainen, että tuollaista heille sattuu. Vaikka oisit kympin tyttö, olet köyhä. Vaikka olisit jumalaisen kaunis, sinua petetään.
Onko se sen päiväkotia käyvän tytön persoonallisuusongelma, että hänet paritetaan vaikean pojan kanssa, jotta poika ehkä oppii jotain ja tilanteesta ylipäätään selvitään?
Kasvatuksessa tytöillä korostetaan vielä valitettavasti kiltteyttä ja pojilla muita ominaisuuksia. Tai osa kasvattajista korostaa. Minä olen aina sanonut tytölleni, että sinusta tulee mitä vain ja jos olet oikeassa, älä anna periksi. Tosin samaa sanoin pojalleni, ja hänestä tuli kiltti ja myöntyväinen. Myös arkuus luonteenpiirteenä vaikuttaa, jos on arka, ei uskalla laittaa vastaan ja haluaa miellyttää muita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun tyttöni opiskeli kauppakorkeassa ja sai hyvän viran, jossa on pomona. Lapset päiväkodissa. Poikani hoitaa kotona lapsiaan ja palaa opetustyöhön sitten kun siltä tuntuu. Tyttöäni ei kukaan määrää, poikani on liiankin kiltti. Samalla lailla kasvatettuja, älykkäitä lapsia.Tuo ylläoleva juttu sopii, mutta sukupuolet vain toisinpäin.
Katson poikaani ja mietin....
Kyllä se on persoonasta kiinni, kuinka antaa itseään kohdella, ei sukupuolesta.
Ei kai sun lapset ole keskenään lisääntyneet? Jos ovat biologisia sisaruksia niin ovat kuitenkin geneettisesti vähän liian lähellä toisiaan...
Onko sulla luetunymmärtämisvaikeuksia vai mistä sait tuon käsityksen?
Tytön asemassa on yhä valtavasti parannettavaa.
Mun tytär on jo aikuinen, eikä todellakaan käy noin. Minä olen kasvattanut tyttäreni itsenäiseksi ja pärjääväksi, ja sen hän tekee miehistä huolimatta. Tyttärelläni on kunnianhimoa uralla ja myös elämässä, hänellä on tarkat suunnitelmat tulevaisuuteen ja hän on rohkea. Ei minun tarvitse pelätä hänen suhteensa mitään muuta kuin sitä että jos jotain pahaa sattuu ja hänen suunnitelmansa menee täysin uusiksi, tosin hänen älykkyydellään, kekseliäisyydellään ja sisukkuudellaan hän pärjää vaikka mitä tulisi eteen.
Onneksi mun tytärtäni ei odota tuollainen kohtalo.
Aha! Eli ennakkoluuloille on siis syynsä? Sun mielestä aikaisemmat naiskäsityksetkin ovat olleet ihan oikeutettuja ja paikallaan? (Vai onko se nyt Ihan Eri Asia ja typerien miesten syytä?)
Minä olen sitä mieltä, että käsitykset muuttuvat, kun niitä muutetaan. En todellakaan usko et tuo kuvaus poikien elämästä vasta Suomessa monen perheen elämää. Nyt toki yläpeukutetaan, kun päästään kätevästi haukkumaan miehiä. Jos olisit kirjoittanut täysin saman kommentin esim vanhempia syyllistäen, ni moni äiti olis täällä älähtänyt että meillä ei tuollaista ole!
Niin loogista on nykyfeminismi!