Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Naiset arkunkantajina
31.08.2018 |
Miten toimitaan jos ei ole miespuolisia arkunkantajia, kelpaako nykyään naiset? Olen vahva ja hyväkuntoinen ja nostelen isoja painoja, ja haluaisin kantaa arkkua.
Nyt suku hössöttää ettävei naisia, ennemmin yritetään jotain 14v hintelää sukulaispoikaa joka on lapsi vielä.
En tietenkään kanna 15cm korkkareilla vaan kunnin kengillä.
En ymmärrä tätä arkunkantosovinismia. Olen esim omaa miestäni paljon vahvempi, joten naisten hintelyys ei voi olla mikään oikea syy.
Saako valittaa kirkosta tasa-arvovaltuutetulle?
Kommentit (74)
Vieläkö muka arkkuja kannetaan? Meilläpäin kun on hyvin yleistä että siunaustilaisuuden jälkeen vainaja lähtee poltettavaksi, ei ole arkkuja kannettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Arkku sisältöineen painaa sellaisen 150 kiloa, että kyllä siinä vähän pitää löytyä ruista ranteesta.
Isoäidin hautajaisissa arkkua kantoi hänen lapset, eli neljä poikaa ja kaksi tytärtä. Ei se arkku paljoa mitään paina kun paino jaetaan kuudelle ihmiselle. Ja hautaan vietäessä kirkko-osuuden jälkeen se nostetaan työnnettävän vaunun päälle.
Kommentoijille 62, 63 ja muillekin tiedoksi: läheskään kaikkialla ei ole mahdollista saada tuhkausta kohtullisilla kustannuksilla pitkien välimatkojen takia ja hautausmaat taas eivät ole läheskään aina tasamaata, vaan on pitkiä, loivia rinteitä, jotka ovat kuitenkin liian jyrkkiä arkkuvaunuille, joten kantaminen jatkuu edelleen.
Kiitos vastauksista! Todellakin nyt kannan arkkua ja teen tulevaisuudessakin niin, eritoten siksi että jotkut vielä tuota sovinistipaskaa perinteenä viljelee. Että mies ”yhteiskunnallisesti pätevänä” on arvokas arkunkantaja.
Meillä minä olen - sen lisäksi että vahvempi - myös yhteiskunnallisesti paljon korkeammassa asemassa kuin mieheni. Jos nyt siis näillä sovinistiperiaatteilla joku käy arkinkantoani vastaan niin lyön raamatulla otsaan.. tai jotain :)
T. Ap eli Arkkuhullu
Olen 67 vuotias nainen. Kannoin helmikuussa äitini arkkua yhden sisaren ja neljän veljeni kanssa. Hyvin sujui. Ainoa vaikeus oli huonosti aurattu polku kappaleista haudalle. Suntio kulki edellä ja huuteli ohjeita. Myös pappi neuvoi, ja vaikka on julkisesti naispappeuden vastustaja, ei vastustanut naista arkun kantajana.
Olin hautajaisten järjestäjä ja olin antanut papille tarkat ohjeet mistä hän saa puhua. Ja tietysti virret.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Saman suvun hiljainen mies haudattiin siten, että keskimmäiset kantajat olivat naisia; "Siinä pääsee helpoimmalla" sanoi yksi mies.
Kyllä! Minäkin olin keskimmäisenä kantajana, muut sitten miehiä. #47
Vierailija kirjoitti:
Vieläkö muka arkkuja kannetaan? Meilläpäin kun on hyvin yleistä että siunaustilaisuuden jälkeen vainaja lähtee poltettavaksi, ei ole arkkuja kannettu.
Oman äiteen arkku kannettiin kappelista pihassa odottavaan autoon, joka sitten vei mamman maallisen tomumajan toiselle paikkakunnalle tuhkattavaksi. Eli voipi tulla kantamista vaikka tuhkattaisiinkin.
Niin, ja kannettiinhan arkku kylmiöstä kappeliinkin ennen tilaisuuden alkua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Järkyttävän misogyninen perinne. Mies ”arvovaltaisena, arvokkaana ja hillittynä” on ainoa tarpeeksi arvokas kantaja. Voi v*ttu. Naiset on nykyään keskimäärin korkeammissa älyä ja koulutusta vaativissa tehtävissä kuin miehet, itsekin olen pörssifirman keskijohtoa. Näihin asemiin ei pääse olemalla ”epävakaa, tunneherkkä ja hysteerinen”, mikä vissiin on ollut selitys sille että naiset ei voi kantaa.
Menen jatkossa jokaisen sukulaisen arkunkantajaksi. Kannan itsenikin kun se sika koittaa :)
Nyt kaikki naiset nouskaa sorron yöstä ja liittykää arkkuhullujen sisarusklaaniin!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
pikku enska kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
pikku enska kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyse on suomalaisesta hautausperinteestä. Arkun kantajia on miehet. Naiset kulkevat sitten surusaattuessa. Tottakai on paljon naisia jotka jaksavat sen kuudenneksen kantaa, mutta ei se muuta perinnettä mihinkään. Ja mistään sovinismista ei ole kyse. Perinteitä kannattaa vaalia, ei niitä kannata minkään "epätasa-arvo" ajatuksen takia alkaa sotkemaan.
Mihin tällainen roolijako mahtaa perustua? Eivät perinteet vain putkahda tyhjästä ilman mitään vaikuttimia. Arkunkanto on kunnia-asia. Surusaattueessa kulkeminen ei ole. Miksi näiden asioiden välillä on sukupuoleen perustuva roolitus?
En tiedä, mutta perinne on hyvin vanha. Ei perinteitä kannata lähteä rikkomaan vaan rikkomisen riemusta. Surusaattue on aivan yhtä oleellinen osa kuin arkun kantokin, ei näitä pidä arvottaa erikseen.
Voin kertoa - syy tälle sukupuoleen perustuvalle roolijaolle perustuu tismalleen samaan aikalaiskäsitykseen sukupuolten ominaisuuksista, jonka takia mm. nimismiehet, poliisit, kansanedustajat, lääkärit olivat aikoinaan ainoastaan miehiä.
OK. Kiitos tiedosta! Siitä on kuitenkin muodostunut perinne josta kannattaa pitää kiinni.
Miksi ihmeessä, sehän vain vaikeuttaa hautajaisten järjestämistä (ei voida käyttää arkunkantajina sopivimpia henkilöitä, kun pitää olla tiettyä sukupuolta) ja ylläpitää yhteiskunnassa haitallista, perusteetonta sukupuolijaottelua?
Koska perinteistä on hyvä pitää kiinni. Tämä ei sinänsä ole mikään tasa-arvokysymys, joten se ei ole perustelu mennä muuttamaan käytäntöä. Toki jos yksinkertaisesti ei vaan miehiä löydy kantamaan niin sitten siinä on riittävä peruste poiketa perinteestä. Mutta toistan vielä että tämä ei ole tasa-arvo-kysymys ja perinteitä ei pidä lähteä rikkomaan vaan rikkomisen riemusta.
Kuten monessa muussakin vastaavassa perinteessä, naiset ovat aiemmin kantaneet useammin arkkuja, ja jyrkkä jako on tullut vasta myöhemmin. Naiset arkunkantajina ovat toki olleet aiemminkin harvinaisempia kuin miehet, mutta aina heitä on ollut. https://yle.fi/uutiset/3-7733851
Tää maailmansotien jälkeinen roolien sementoituminen puetaan nyt "perinteiksi", vaikka kyse on uuskonservatismista.
Olen kantanut arkkua, jossa oli kahvat. Suosittelisin kyllä perinteisiä olan yli meneviä liinoja (paino jakautuu paremmin), mutta kannoin siis oikeakätisenä normaalikuntoisena naisena vasemmalla kädellä, eikä se ollut vaikeaa. Henkisesti kuormittavampaa kuin fyysisesti. Tarvittaessahan kantajia voisi olla myös kahdeksan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos aina ajateltaisiin kaikesta että ”perinteitä ei saa muuttaa, vaan niitä pitää hampaat irvessä noudattaa”, niin yhteiskunta ei olisi kehittynyt koskaan. Nimenomaan asia on päinvastoin että perinteet PITÄÄ haastaa ja muuttaa, täysin luutunutta yrittää säilyttää jotain sellaista joka ei istu tähän päivään ja tähän maailmaan enää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Saat valittaa. On aivan hullua, että arkunkantajina pitäisi olla vain miehiä. Moni nainen vahvempi, eikä miespuolisia sukulaisia ole kaikilla.
Onhan Suomen historiassa tapaus 1950-luvulla, jolloin naiset kantoivat arkkua: Tulilahden kaksoismurhan uhrien, Eine Nyyssösen ja Riitta Pakkasen arkut kantoivat haudan lepoon sairaanhoitajaopiskelijatoverit.
Olen usein ihmetellyt, että 1950-luvulla oltiin edistyksellisempiä kuin nykyään ainakin sen kerran...
Hmm. Ei ihan siltä näytä.
https://www.iltalehti.fi/uutiset/2009100810394505_uu.shtml
Vierailija kirjoitti:
Vieläkö muka arkkuja kannetaan? Meilläpäin kun on hyvin yleistä että siunaustilaisuuden jälkeen vainaja lähtee poltettavaksi, ei ole arkkuja kannettu.
No kuule, tapoja on monia. Meidän suvussa taas on tavallista, että vainaja menee suoraan hautaustoimistosta tuhkattavaksi, ja siunaus tehdään uurnan hautaan laskemisen yhteydessä.
Nyt viimeisin vainaja kuitenkin haudattiin perinteiseen tapaan, ja arkkua kannettiin kyllä.
Alue: Aihe vapaa
Miesten mieltäminen arkunkantajiksi sopivana sukupuolena EI itseasiassa ole perinne, sanan varsinaisessa merkityksessä. Samallatavoin sekään ei ole *perinne* että mm. papit ovat olleet itsestäänselvästi miehiä aivan viime vuosikymmeniin asti. Kyse on toimintatavoista, soveliaiksi mielletyistä malleista joiden mukaan on toimittu. Vainaja on nähty vanhurskautettuna, Jumalaa lähellä olevana, pyhänä asiana. On ollut selvää että lähtökohtaisesti uskonnon näkökulmasta vahvempi ja puhtaampi sukupuoli (Raamatun opettamat; nainen ja perisynti, kuukautiset, hyveellinen tila alisteisena kodinhengettärenä jne) hoitaa kirkkokansan edessä julkisen, rituaalisen puolen vainajan hautaansaattamisessa.
Eli - kyseessä ON nimenomaan ja juurikin epätasa-arvoon pohjautuva, epäkunnioittava toimintamalli. Roskiin surutta, aivan turha harmitella tuollaisten asioiden katoamista tapakulttuurista.