Naiset arkunkantajina
Miten toimitaan jos ei ole miespuolisia arkunkantajia, kelpaako nykyään naiset? Olen vahva ja hyväkuntoinen ja nostelen isoja painoja, ja haluaisin kantaa arkkua.
Nyt suku hössöttää ettävei naisia, ennemmin yritetään jotain 14v hintelää sukulaispoikaa joka on lapsi vielä.
En tietenkään kanna 15cm korkkareilla vaan kunnin kengillä.
En ymmärrä tätä arkunkantosovinismia. Olen esim omaa miestäni paljon vahvempi, joten naisten hintelyys ei voi olla mikään oikea syy.
Saako valittaa kirkosta tasa-arvovaltuutetulle?
Kommentit (74)
pikku enska kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyse on suomalaisesta hautausperinteestä. Arkun kantajia on miehet. Naiset kulkevat sitten surusaattuessa. Tottakai on paljon naisia jotka jaksavat sen kuudenneksen kantaa, mutta ei se muuta perinnettä mihinkään. Ja mistään sovinismista ei ole kyse. Perinteitä kannattaa vaalia, ei niitä kannata minkään "epätasa-arvo" ajatuksen takia alkaa sotkemaan.
Mihin tällainen roolijako mahtaa perustua? Eivät perinteet vain putkahda tyhjästä ilman mitään vaikuttimia. Arkunkanto on kunnia-asia. Surusaattueessa kulkeminen ei ole. Miksi näiden asioiden välillä on sukupuoleen perustuva roolitus?
En tiedä, mutta perinne on hyvin vanha. Ei perinteitä kannata lähteä rikkomaan vaan rikkomisen riemusta. Surusaattue on aivan yhtä oleellinen osa kuin arkun kantokin, ei näitä pidä arvottaa erikseen.
Itse olin arkunkantajana ukkini hautajaisissa. Olin jo lähdössä kirkon ulkopuolelle, kunnes mummini tuli kysymään voinko olla yksi arkunkantajista, koska sukulaismies ei kyennytkään siihen vaikka alunperin hänen piti kantaa. Olin silloin 20-vuotias, matala korkoiset korkokengät jalassa ja ei mitään tietoa miten toimia. Olin myös muita kantajia lyhyempi. Saimme arkun kannettua hautaan silti helposti ja mitään ongelmia ei tullut matkan aikana.
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
En näe mitään ongelmaa siinä, että nainen kantaisi arkkua. En vaan jaksa uskoa, että olisit miestäsi "paljon vahvempi". Sellaisia pariskuntia ei juurikaan ole.
Mitä ihmeen väliä sillä on, paljonko sellaisia pariskuntia on, joissa nainen on miestä vahvempi? Ei tässä ole puhuttu kuin yhdestä pariskunnasta, ja aika varmasti ap tietää kuitenkin sinua paremmin, mikä on tilanne juuri tässä hänen parisuhteessaan.
Jestas että ärsyttää kaltaisesi muka-kaikkitietävät töräyttelijät, jotka luulevat tietävänsä tuntemattomienkin ihmisten elämästä kaiken paremmin kuin ne ihmiset itse. Joskus voisi kuule pitää suunsa kiinni ja näppissormensa kurissa, ja jättää nuo typerät aivopierut omaan tietoonsa. Nytkin olisit todennäköisesti saanut pelkkiä yläpeukkuja, jos olisit tyytynyt julkituomaan vain tuon fiksun ensimmäisen virkkeesi ja jättänyt omat täysin asiaankuulumattomat arviosi aloittajan ja hänen miehensä voimakkuudesta sanomatta. Mutta ehkä sinä tykkäät siitä, että saat paljon alapeukkuja ja sinua pidetään typeränä ja asiattomana kirjoittajana?
Vierailija kirjoitti:
pikku enska kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyse on suomalaisesta hautausperinteestä. Arkun kantajia on miehet. Naiset kulkevat sitten surusaattuessa. Tottakai on paljon naisia jotka jaksavat sen kuudenneksen kantaa, mutta ei se muuta perinnettä mihinkään. Ja mistään sovinismista ei ole kyse. Perinteitä kannattaa vaalia, ei niitä kannata minkään "epätasa-arvo" ajatuksen takia alkaa sotkemaan.
Mihin tällainen roolijako mahtaa perustua? Eivät perinteet vain putkahda tyhjästä ilman mitään vaikuttimia. Arkunkanto on kunnia-asia. Surusaattueessa kulkeminen ei ole. Miksi näiden asioiden välillä on sukupuoleen perustuva roolitus?
En tiedä, mutta perinne on hyvin vanha. Ei perinteitä kannata lähteä rikkomaan vaan rikkomisen riemusta. Surusaattue on aivan yhtä oleellinen osa kuin arkun kantokin, ei näitä pidä arvottaa erikseen.
Voin kertoa - syy tälle sukupuoleen perustuvalle roolijaolle perustuu tismalleen samaan aikalaiskäsitykseen sukupuolten ominaisuuksista, jonka takia mm. nimismiehet, poliisit, kansanedustajat, lääkärit olivat aikoinaan ainoastaan miehiä.
Vierailija kirjoitti:
Saako valittaa kirkosta tasa-arvovaltuutetulle?
Kirkolle asia ei kuulu pätkän vertaa, vaan sukulaisillesi.
Olen kantanut arkkua parikymppisenä, ilman mitään voimalajien harrastustaustaa. Arkkua ei kannettu liinoilla, vaan siinä oli kahvat. Eli yhdellä kädellä... Ja se tuntui todella painavalta, juuri ja juuri jaksoin. Hautaan laskeminen liinojen kanssa oli teknisenä suorituksena helpompi kuin olin odottanut.
Minä olen esittänyt miehelleni toiveen, että hautajaisissani voisivat myös naiset kantaa, sikäli kuin halukkaita on.
(Tiedän olevani pieni feministi, mutta haittaako se enää siinä vaiheessa?)
TT
pikku enska kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
pikku enska kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyse on suomalaisesta hautausperinteestä. Arkun kantajia on miehet. Naiset kulkevat sitten surusaattuessa. Tottakai on paljon naisia jotka jaksavat sen kuudenneksen kantaa, mutta ei se muuta perinnettä mihinkään. Ja mistään sovinismista ei ole kyse. Perinteitä kannattaa vaalia, ei niitä kannata minkään "epätasa-arvo" ajatuksen takia alkaa sotkemaan.
Mihin tällainen roolijako mahtaa perustua? Eivät perinteet vain putkahda tyhjästä ilman mitään vaikuttimia. Arkunkanto on kunnia-asia. Surusaattueessa kulkeminen ei ole. Miksi näiden asioiden välillä on sukupuoleen perustuva roolitus?
En tiedä, mutta perinne on hyvin vanha. Ei perinteitä kannata lähteä rikkomaan vaan rikkomisen riemusta. Surusaattue on aivan yhtä oleellinen osa kuin arkun kantokin, ei näitä pidä arvottaa erikseen.
Voin kertoa - syy tälle sukupuoleen perustuvalle roolijaolle perustuu tismalleen samaan aikalaiskäsitykseen sukupuolten ominaisuuksista, jonka takia mm. nimismiehet, poliisit, kansanedustajat, lääkärit olivat aikoinaan ainoastaan miehiä.
OK. Kiitos tiedosta! Siitä on kuitenkin muodostunut perinne josta kannattaa pitää kiinni.
Vierailija kirjoitti:
pikku enska kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
pikku enska kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyse on suomalaisesta hautausperinteestä. Arkun kantajia on miehet. Naiset kulkevat sitten surusaattuessa. Tottakai on paljon naisia jotka jaksavat sen kuudenneksen kantaa, mutta ei se muuta perinnettä mihinkään. Ja mistään sovinismista ei ole kyse. Perinteitä kannattaa vaalia, ei niitä kannata minkään "epätasa-arvo" ajatuksen takia alkaa sotkemaan.
Mihin tällainen roolijako mahtaa perustua? Eivät perinteet vain putkahda tyhjästä ilman mitään vaikuttimia. Arkunkanto on kunnia-asia. Surusaattueessa kulkeminen ei ole. Miksi näiden asioiden välillä on sukupuoleen perustuva roolitus?
En tiedä, mutta perinne on hyvin vanha. Ei perinteitä kannata lähteä rikkomaan vaan rikkomisen riemusta. Surusaattue on aivan yhtä oleellinen osa kuin arkun kantokin, ei näitä pidä arvottaa erikseen.
Voin kertoa - syy tälle sukupuoleen perustuvalle roolijaolle perustuu tismalleen samaan aikalaiskäsitykseen sukupuolten ominaisuuksista, jonka takia mm. nimismiehet, poliisit, kansanedustajat, lääkärit olivat aikoinaan ainoastaan miehiä.
OK. Kiitos tiedosta! Siitä on kuitenkin muodostunut perinne josta kannattaa pitää kiinni.
Miksi ihmeessä, sehän vain vaikeuttaa hautajaisten järjestämistä (ei voida käyttää arkunkantajina sopivimpia henkilöitä, kun pitää olla tiettyä sukupuolta) ja ylläpitää yhteiskunnassa haitallista, perusteetonta sukupuolijaottelua?
Olen ollut kantamassa arkkua ja nähnyt muitakin naisia samassa tehtävässä. Mitään estettä sille ei ole. Liinoilla kannettaessa ei oikeastaan tarvita edes voimaa, kun kuuden henkilön vartalot kannattelevat arkun painoa. Suntiot opastavat liinojen käytössä. Helpointa on, kun arkun toisella puolella on suht samanpituinen henkilö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
13 lisää vielä ap:lle neuvoksi - jos olet tosissasi etkä vaan arkkuhullu - että laita hyvät kengät, joilla pysyy pystyssä vakaasti ja nahkahanskat. Käsistä voi lähteä nahka ja hanskoilla saa paremman otteen. Kengät voi vaihtaa sirompiin myöhemmin hautaamisen jälkeen.
Kantajalla kuuluu aina olla hanskat kädessä. Etiketti.
Niin. Minähän juuri tuossa neuvon laittamaan hanskat käteen.
Vierailija kirjoitti:
Kyse on suomalaisesta hautausperinteestä. Arkun kantajia on miehet. Naiset kulkevat sitten surusaattuessa. Tottakai on paljon naisia jotka jaksavat sen kuudenneksen kantaa, mutta ei se muuta perinnettä mihinkään. Ja mistään sovinismista ei ole kyse. Perinteitä kannattaa vaalia, ei niitä kannata minkään "epätasa-arvo" ajatuksen takia alkaa sotkemaan.
Tällaista perinnettä ei ole olemassakaan, älä puhu roskaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
pikku enska kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
pikku enska kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyse on suomalaisesta hautausperinteestä. Arkun kantajia on miehet. Naiset kulkevat sitten surusaattuessa. Tottakai on paljon naisia jotka jaksavat sen kuudenneksen kantaa, mutta ei se muuta perinnettä mihinkään. Ja mistään sovinismista ei ole kyse. Perinteitä kannattaa vaalia, ei niitä kannata minkään "epätasa-arvo" ajatuksen takia alkaa sotkemaan.
Mihin tällainen roolijako mahtaa perustua? Eivät perinteet vain putkahda tyhjästä ilman mitään vaikuttimia. Arkunkanto on kunnia-asia. Surusaattueessa kulkeminen ei ole. Miksi näiden asioiden välillä on sukupuoleen perustuva roolitus?
En tiedä, mutta perinne on hyvin vanha. Ei perinteitä kannata lähteä rikkomaan vaan rikkomisen riemusta. Surusaattue on aivan yhtä oleellinen osa kuin arkun kantokin, ei näitä pidä arvottaa erikseen.
Voin kertoa - syy tälle sukupuoleen perustuvalle roolijaolle perustuu tismalleen samaan aikalaiskäsitykseen sukupuolten ominaisuuksista, jonka takia mm. nimismiehet, poliisit, kansanedustajat, lääkärit olivat aikoinaan ainoastaan miehiä.
OK. Kiitos tiedosta! Siitä on kuitenkin muodostunut perinne josta kannattaa pitää kiinni.
Miksi ihmeessä, sehän vain vaikeuttaa hautajaisten järjestämistä (ei voida käyttää arkunkantajina sopivimpia henkilöitä, kun pitää olla tiettyä sukupuolta) ja ylläpitää yhteiskunnassa haitallista, perusteetonta sukupuolijaottelua?
Koska perinteistä on hyvä pitää kiinni. Tämä ei sinänsä ole mikään tasa-arvokysymys, joten se ei ole perustelu mennä muuttamaan käytäntöä. Toki jos yksinkertaisesti ei vaan miehiä löydy kantamaan niin sitten siinä on riittävä peruste poiketa perinteestä. Mutta toistan vielä että tämä ei ole tasa-arvo-kysymys ja perinteitä ei pidä lähteä rikkomaan vaan rikkomisen riemusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyse on suomalaisesta hautausperinteestä. Arkun kantajia on miehet. Naiset kulkevat sitten surusaattuessa. Tottakai on paljon naisia jotka jaksavat sen kuudenneksen kantaa, mutta ei se muuta perinnettä mihinkään. Ja mistään sovinismista ei ole kyse. Perinteitä kannattaa vaalia, ei niitä kannata minkään "epätasa-arvo" ajatuksen takia alkaa sotkemaan.
Tällaista perinnettä ei ole olemassakaan, älä puhu roskaa.
Kyllä on. Jos et tuon vertaa suomalaisista perinteistä tiedä, niin kannattaa pysyä hiljaa.
Olen ollut yhtenä kuudesta iäkkäänpuoleisesta ja rapakuntoisesta naisesta kantamassa arkkua liinoilla. Muistelen, että suntio olisi maininnut, että kahvallinen arkku olisi ollut helpompi valinta meille. Hyvin kaikki silti sujui.
Vierailija kirjoitti:
Eli siis kirkko sallii naiset arkunkantajina? Olen kuullut tapauksen missä pappi oli suhtautunut erittäin nuivasti tällaiseen ehdotukseen. Oli hommannut sitten kirkon kautta vieraat kantajat. Ap
Itse käskisin noitten vieraitten poistua paikalta ja arkku olisi kannettu omalla porukalla.
Joku liperilassehan ei päätä yhtikäs mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
pikku enska kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
pikku enska kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyse on suomalaisesta hautausperinteestä. Arkun kantajia on miehet. Naiset kulkevat sitten surusaattuessa. Tottakai on paljon naisia jotka jaksavat sen kuudenneksen kantaa, mutta ei se muuta perinnettä mihinkään. Ja mistään sovinismista ei ole kyse. Perinteitä kannattaa vaalia, ei niitä kannata minkään "epätasa-arvo" ajatuksen takia alkaa sotkemaan.
Mihin tällainen roolijako mahtaa perustua? Eivät perinteet vain putkahda tyhjästä ilman mitään vaikuttimia. Arkunkanto on kunnia-asia. Surusaattueessa kulkeminen ei ole. Miksi näiden asioiden välillä on sukupuoleen perustuva roolitus?
En tiedä, mutta perinne on hyvin vanha. Ei perinteitä kannata lähteä rikkomaan vaan rikkomisen riemusta. Surusaattue on aivan yhtä oleellinen osa kuin arkun kantokin, ei näitä pidä arvottaa erikseen.
Voin kertoa - syy tälle sukupuoleen perustuvalle roolijaolle perustuu tismalleen samaan aikalaiskäsitykseen sukupuolten ominaisuuksista, jonka takia mm. nimismiehet, poliisit, kansanedustajat, lääkärit olivat aikoinaan ainoastaan miehiä.
OK. Kiitos tiedosta! Siitä on kuitenkin muodostunut perinne josta kannattaa pitää kiinni.
Miksi ihmeessä, sehän vain vaikeuttaa hautajaisten järjestämistä (ei voida käyttää arkunkantajina sopivimpia henkilöitä, kun pitää olla tiettyä sukupuolta) ja ylläpitää yhteiskunnassa haitallista, perusteetonta sukupuolijaottelua?
Koska perinteistä on hyvä pitää kiinni. Tämä ei sinänsä ole mikään tasa-arvokysymys, joten se ei ole perustelu mennä muuttamaan käytäntöä. Toki jos yksinkertaisesti ei vaan miehiä löydy kantamaan niin sitten siinä on riittävä peruste poiketa perinteestä. Mutta toistan vielä että tämä ei ole tasa-arvo-kysymys ja perinteitä ei pidä lähteä rikkomaan vaan rikkomisen riemusta.
Tällaista perinnettä ei ole olemassa. Seurakunta päättää hautajaismenoista ja heille on se ja sama kuka sitä arkkua kantaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyse on suomalaisesta hautausperinteestä. Arkun kantajia on miehet. Naiset kulkevat sitten surusaattuessa. Tottakai on paljon naisia jotka jaksavat sen kuudenneksen kantaa, mutta ei se muuta perinnettä mihinkään. Ja mistään sovinismista ei ole kyse. Perinteitä kannattaa vaalia, ei niitä kannata minkään "epätasa-arvo" ajatuksen takia alkaa sotkemaan.
Tällaista perinnettä ei ole olemassakaan, älä puhu roskaa.
Kyllä on. Jos et tuon vertaa suomalaisista perinteistä tiedä, niin kannattaa pysyä hiljaa.
Kannattaa olla hiljaa eikä keksiä omasta päästään "perinteitä".
Varmaan joku pappi vastustaakin, mutta täällä pastori ehdotti, että 3 tytärtä ja 3 vävyä kantavat äiteen kellarikylmiöstä kappeliin. Niin tehtiin ja 3 sukulaismiestä kantoi vävyjen kanssa siunatun hautaan. Tyttäret taisi olla vahvoja naisia, vähintään normaalikuntoisia. Muori saattoi pyöriä harmista, kuka tietää.
Saman suvun hiljainen mies haudattiin siten, että keskimmäiset kantajat olivat naisia; "Siinä pääsee helpoimmalla" sanoi yksi mies.
Joskus naiset sitten kantavat t. huolehtivat lapsista hautajaisissakin. Harmi, ettei kaikki naisetkaan ymmärrä, ettei kaikilla ole kädet vapaana.
Mihin tällainen roolijako mahtaa perustua? Eivät perinteet vain putkahda tyhjästä ilman mitään vaikuttimia. Arkunkanto on kunnia-asia. Surusaattueessa kulkeminen ei ole. Miksi näiden asioiden välillä on sukupuoleen perustuva roolitus?