Suurin virheesi rakkaudessa?

Se, kun en osaa toimia ikinä silloin, kun tilanne on päällä. Jäädyn ja jään ihmettelemään ja tilaisuudet mut ohittaa.

Tai niin kuin Edith Södergran suuressa viisaudessaan on kirjoittanut: ”Elämä on viitata lyhyet hyvästit ja mennä kotiin ja nukkua.”

Tästä on jo monta vuotta. Hän oli eronnut, itse suhteessa. Rakastuin, hänkin.., mutta en voinut lähteä suhteestani silloin. En ole vuosiin nähnyt tai kuullut hänestä, mutta en unohda ikinä. Ei ole toista hänen kaltaista. Vieläkin harmittaa kun miettii, että olisiko pitänyt kuunnella sydäntä vai järkeä, mutta elämä jatkuu!

Se, kun en osannut pitää puoliani. Annoin käyttää itseäni hyväksi.

Pakenin kun halusin jäädä

Ensimmäenä se, että en ole uskaltanut aina luottaa tarpeeksi omiin tunteisiini. - Olsi toisinaan tarviinut uskoa enempi itseeni kuin toiseen. - Toiseksi osittain edellisestä johtuen itseni vähättely ja aliarvioiminen. Parisuhteessa minun mielestä täytyy voida usoa sekä itseen että kumppaniin. 

Luulin että toinen välittää vaikka ei välittänyt. Annoin käyttää hyväkskäyttää itseäni ja jäin ku nalli kalliolle..

Vierailija kirjoitti:

tyeryre kirjoitti:

Päästin juurikin elämäni naisen karkuun olemalla itsekeskeinen paska. Tulen katumaan koko ikäni.

Mitä teit?

En mitään dramaattista, olin vain liian saamaton hoitamaan parisuhdetta (etäsuhde) ja naisesta tuntui että häntä ei arvosteta. Minä luulin että se valtava rakkaus riittää pitkälle, mutta jouduin oppimaan kovalla kädellä että tarvitaan muutakin. Sen siitä saa kun rakastuu ensimmäistä kertaa vasta aikuisena miehenä. Ei yksinkertaisesti tiedä, miten pitää toimia.

Se, että en osannut erottaa rakkautta ja riippuvuutta toisistaan. Luulin sen olleen rakkaussuhde, mutta se olikin riippuvuussuhde.

Rakkauden huumassani en välittänyt alkuun asioista, jotka häiritsevät minua eli liiallista alkoholin käyttöä ja tupakanpolttoa. Olisi pitänyt  heti tehdä selväksi, että mies saa valita joko pullon ja tupakan tai minut. Myöhemmin se ei enää onnistunut ja minusta tuli vain nalkuttava akka ja parisuhteemme kärsi pahasti miehen tissuttelun takia. Läheisyyskin loppuin, kun en lopulta enää voinut sietää tupakanhajua, 2-vuotiaan tasolla olevaa kännistä ukkoa ja krapulaista olemusta.

Seuraavalla kerralla en enää samaan ansaan lankea, vaan olen ehdoton näiden vaatimusteni suhteen. Tiedän jo, että sormien läpi katsominen tulee muuten myöhemmin pilamaan koko suhteen.