Lue keskustelun säännöt.
En ymmärrä, miksei asiakaspalvelutilanteessa voi olla äärettömän ystävällinen ja avulias.
29.08.2018 |
Olen isossa talossa töissä ja vaikken ole varsinaisesti asiakaspalvelija, minulta kysytään päivittäin kymmeniä asioita. Niitä pieniä ja "tyhmiä" kysymyksiä ja isompia asioita. Suhtaudun kaikkiin kysymyksiin ja kysyjiin asiallisesti. Kohtelen heitä kuten haluaisin itseäni kohdeltavan. Jos joku kysyy jotain, hän ei tiedä jotain asiaa, johon haluaa vastauksen. Miksi ihmeessä alkaisin kuittailla tai nälviä sitä siinä tilanteessa?
Huomaan vaan, että moni ärsyyntyy kysymyksistä ja vastaa vinoillen tai silmiään pyöritellen. Miksi? Mitä se auttaa? Siitä tulee vain paha mieli kummallekin. En tajua. Ystävällisyys ei maksa mitään.
Eilen yksi uusi työntekijä tuli kysymään, miten yksi tietojärjestelmä laitetaan päälle koneella. Tuli kysymään tätä minulta, kun kollega oli vieressä. Vastasin ystävällisesti ja neuvoin. Kun tuo uusi työntekijä lähti, kollega haukkui uutta työntekijää idiootiksi, kun ei ollut tuollaista yksinkertaista asiaa itse tajunnut. Häh. Miksei saisi kysyä, yksinkertaisimpiakin asioita? Kuka siinä kärsii, jos auttaa toista tyhmissäkin kysymyksissä?
Kommentit (65)
Vierailija kirjoitti:
Olen isossa talossa töissä ja vaikken ole varsinaisesti asiakaspalvelija, minulta kysytään päivittäin kymmeniä asioita. Niitä pieniä ja "tyhmiä" kysymyksiä ja isompia asioita. Suhtaudun kaikkiin kysymyksiin ja kysyjiin asiallisesti. Kohtelen heitä kuten haluaisin itseäni kohdeltavan. Jos joku kysyy jotain, hän ei tiedä jotain asiaa, johon haluaa vastauksen. Miksi ihmeessä alkaisin kuittailla tai nälviä sitä siinä tilanteessa?
Huomaan vaan, että moni ärsyyntyy kysymyksistä ja vastaa vinoillen tai silmiään pyöritellen. Miksi? Mitä se auttaa? Siitä tulee vain paha mieli kummallekin. En tajua. Ystävällisyys ei maksa mitään.
Eilen yksi uusi työntekijä tuli kysymään, miten yksi tietojärjestelmä laitetaan päälle koneella. Tuli kysymään tätä minulta, kun kollega oli vieressä. Vastasin ystävällisesti ja neuvoin. Kun tuo uusi työntekijä lähti, kollega haukkui uutta työntekijää idiootiksi, kun ei ollut tuollaista yksinkertaista asiaa itse tajunnut. Häh. Miksei saisi kysyä, yksinkertaisimpiakin asioita? Kuka siinä kärsii, jos auttaa toista tyhmissäkin kysymyksissä?
Tällaiseen työpaikkaan minäkin tahtoisin! Ap, olet oikea helmi, kun jaksat auttaa ihmisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen isossa talossa töissä ja vaikken ole varsinaisesti asiakaspalvelija, minulta kysytään päivittäin kymmeniä asioita. Niitä pieniä ja "tyhmiä" kysymyksiä ja isompia asioita. Suhtaudun kaikkiin kysymyksiin ja kysyjiin asiallisesti. Kohtelen heitä kuten haluaisin itseäni kohdeltavan. Jos joku kysyy jotain, hän ei tiedä jotain asiaa, johon haluaa vastauksen. Miksi ihmeessä alkaisin kuittailla tai nälviä sitä siinä tilanteessa?
Huomaan vaan, että moni ärsyyntyy kysymyksistä ja vastaa vinoillen tai silmiään pyöritellen. Miksi? Mitä se auttaa? Siitä tulee vain paha mieli kummallekin. En tajua. Ystävällisyys ei maksa mitään.
Eilen yksi uusi työntekijä tuli kysymään, miten yksi tietojärjestelmä laitetaan päälle koneella. Tuli kysymään tätä minulta, kun kollega oli vieressä. Vastasin ystävällisesti ja neuvoin. Kun tuo uusi työntekijä lähti, kollega haukkui uutta työntekijää idiootiksi, kun ei ollut tuollaista yksinkertaista asiaa itse tajunnut. Häh. Miksei saisi kysyä, yksinkertaisimpiakin asioita? Kuka siinä kärsii, jos auttaa toista tyhmissäkin kysymyksissä?
Sinulla ei taida olla omia töitäsi ollenkaan?
Minulla ei ole edes teoriassa mahdollisuutta neuvoa ketään sillä kädet on täynnä töitä joka minuutti kun olen töissä.
Minulle ei myöskään makseta toisten auttamisesta.
Tyypillinen suomalainen asenne. Ystävällisiä ja auttavaisia ollaan jos maksetaan. On se vaikeeta.
Itse koulutan työkseni aspoja ja painotan todella paljon tiimin keskeistä yhteistyötä ja ystävällisyyttä muita kohtaan. Jos erehdytään palkkaamaan sellainen henkilö, joka pyörittelee muiden kysymyksille silmiä, tiuskii tai ei halua auttaa, hän lähtee hyvin nopeasti koeajalla ulos.
Tyhmiä kysymyksiä ei ole ja minulta ainakin saa kysyä vaikka saman asian useampaan kertaan. Parempi varmistua, että tekee oikein kuin oppia rutiinilla väärään toimintatapaan. Myös koulutettaville muistutan aina, että jokaiseen asiakkaan kysymykseen on tärkeä vastata ja meille yksinkertainen asia ei välttämättä ole sitä asiakkaalle. Ihmiset soittavat meille siksi, että tarvitsevat apua, joten pienintäkään viivastelua tai asiakkaiden näpäyttelyä en hyväksy.
Aspan olisi hyvä muistaa, että se asiakas voi olla "tyhmä" vaikka siksi, että kärsii burnoutista ja pää ei toimi. Tai on valvonut monta yötä lapsen kanssa. Monesti puhelun alussa kiukkuiset asiakkaat kiittävät vuolaasti lopussa, kun ollaankin osattu auttaa nopeasti ja ystävällisesti. Tällaisista asiakkaista tulee usein niitä vakiasiakkaita!
Koska asiakaspalvelutyö vituttaa?
Koska on introvertti ja stressaantuu ihmiskontakteista?
Koska töissä on liian vähän ihmisiä?
Koska liian suuri osa asiakkaista on ääliöitä?
Koska töitä joutuu tekemään nälkäpalkalla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen isossa talossa töissä ja vaikken ole varsinaisesti asiakaspalvelija, minulta kysytään päivittäin kymmeniä asioita. Niitä pieniä ja "tyhmiä" kysymyksiä ja isompia asioita. Suhtaudun kaikkiin kysymyksiin ja kysyjiin asiallisesti. Kohtelen heitä kuten haluaisin itseäni kohdeltavan. Jos joku kysyy jotain, hän ei tiedä jotain asiaa, johon haluaa vastauksen. Miksi ihmeessä alkaisin kuittailla tai nälviä sitä siinä tilanteessa?
Huomaan vaan, että moni ärsyyntyy kysymyksistä ja vastaa vinoillen tai silmiään pyöritellen. Miksi? Mitä se auttaa? Siitä tulee vain paha mieli kummallekin. En tajua. Ystävällisyys ei maksa mitään.
Eilen yksi uusi työntekijä tuli kysymään, miten yksi tietojärjestelmä laitetaan päälle koneella. Tuli kysymään tätä minulta, kun kollega oli vieressä. Vastasin ystävällisesti ja neuvoin. Kun tuo uusi työntekijä lähti, kollega haukkui uutta työntekijää idiootiksi, kun ei ollut tuollaista yksinkertaista asiaa itse tajunnut. Häh. Miksei saisi kysyä, yksinkertaisimpiakin asioita? Kuka siinä kärsii, jos auttaa toista tyhmissäkin kysymyksissä?
Sinulla ei taida olla omia töitäsi ollenkaan?
Minulla ei ole edes teoriassa mahdollisuutta neuvoa ketään sillä kädet on täynnä töitä joka minuutti kun olen töissä.
Minulle ei myöskään makseta toisten auttamisesta.
Täytyy toivoa, ettei sinulle tapahdu mitään, koska seurauksena on maailmanloppu, kuten aina kun työssään korvaamattomat ihmiset ovat kysymyksessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos työ vituttaa, niin lopettakaa se sitten! Ei töissä ole pakko käydä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu tietenkin asiakkaasta. Jos agressiivinen iskokoinen mies huumepäissään tulee räyhäämään niin se provosoituu vaan enemmän jos otan leveän hymyn ja kysyn mitä saisi olla. Itse olen ihminen joka tulee kaikkien kanssa toimeen eikä tulisi mieleen noin typerästi työkaverista puhua.
Portsarin hommat ovat ihan eri juttu.
Meinaatko että tuollaisia asiakkaita ei muussa työssä tapaa :D
Meinaa, että portsari oletusarvoisesti saattaa käyttää hankalassa tilanteessa krouvimpia otteita kuin esim. hento kirjaston täti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koska asiakaspalvelutyö vituttaa?
Koska on introvertti ja stressaantuu ihmiskontakteista?
Koska töissä on liian vähän ihmisiä?
Koska liian suuri osa asiakkaista on ääliöitä?
Koska töitä joutuu tekemään nälkäpalkalla?
Älä ihmeessä muuta mitään elämästäsi, jatka samaan malliin ja pilaa muiden päivät, onhan sulla oikeus, koska sulla on paha mieli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitali on postissa.
Sulta ei sitten kannata varmaan koskaan kysyä mitään. Asenne paistaa jo näin anonyymistikin bittiavaruudesta ruudun läpi.
Ap ei tunnista itsestään käytöstä, josta syyttää muita. Todellisen vastuunottamisen sijaan hän kirjoittaa huonosti piilotelulla itse korostuksella kuinka on suhteessa parempi ihminen. Siksi kyseinen asenne. Sanat ilman tekoja on silkkaa humlebragaasmista.
Oletko jotenkin outo?
Miksi olet noin epäkohtelias?
En ole kukaan edellisistä vastaajista, mutta ei aloituksessa ollut mitään tuollaista, josta AP:ta syytellään. Hän ihmetteli miksi ei olla mukavia muille. Siinä kaikki. Olen itse ihmetellyt ihan samaa. Ainoa mitä tuolla saa aikaan on tulehtunut työilmapiiri, työtehon laskeminen ja lopulta irtisanoutumisia. Jos ei yhtään välitä miltä muista tuntuu niin ainakin kannattaa miettiä sitä miten firma kannattaa jos kaikki muut "yliherkät" nostavat kytkintä ympärillä. Asiakkaat kaikkoavat jos palveluasenne on huonoa. Ja sehän taatusti on jos firmassa on vain niitä, jotka eivät niin 'pienistä piittaa' ja sanovat 'rehellisesti aidon mielipiteensä'. Usein 'rehellisyys' ja 'aitous' tarkoittavat ettei pysty tarkastelemaan asioita muiden ihmisten näkökulmasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä ymmärrän kyllä molempia osapuolia. Esim. itse olin nuorempana tosi epävarma, ja töissä tuli jatkuvasti kyseltyä neuvoja sellaisiinkin asioihin, jotka olisin pienellä miettimisellä tajunnut kyllä, mutta pelkäsin tehdä virheitä. Ymmärrän, miksi tuollainen voi jotakuta ärsyttää, kun pitäisi omiinkin töihin keskittyä ja saada ne tehtyä. Toisaalta tottakai sitä toivoo, että toisilla riittäisi ymmärrystä ja kärsivällisyyttä epävarmuudelle ja "tyhmillekin" kysymyksille, mutta mua kyllä "kasvatti" ihan hyvällä tavalla sekin, kun joku välillä ilmaisi inhimillisen turhautuneisuutensa. Vaikka hetken tuntui ikävältä, se sai mut sitten kuitenkin yrittämään kovemmin, uskaltautumaan välillä omienkin ratkaisujen ja niiden virheidenkin tekemiseen sekä niistä oppimiseen. Pitkällä aikavälillä kasvatti itseluottamusta.
Varsinaiset asiakaspalvelutilanteet taas on ehkä vähän eri juttu. Tottakai asiakkaana odotan hyvää ja ystävällistä palvelua mutta sittenkin ymmärrän, että ihmisiä kaikki vain ollaan, ja välillä on itse kullakin huonoja päiviä. Mulle riittää, että asiallisesti palvellaan, ei tarvitse naama hangon keksillä hyökätä kimppuun.
Vierailija kirjoitti:
Itse koulutan työkseni aspoja ja painotan todella paljon tiimin keskeistä yhteistyötä ja ystävällisyyttä muita kohtaan. Jos erehdytään palkkaamaan sellainen henkilö, joka pyörittelee muiden kysymyksille silmiä, tiuskii tai ei halua auttaa, hän lähtee hyvin nopeasti koeajalla ulos.
Tyhmiä kysymyksiä ei ole ja minulta ainakin saa kysyä vaikka saman asian useampaan kertaan. Parempi varmistua, että tekee oikein kuin oppia rutiinilla väärään toimintatapaan. Myös koulutettaville muistutan aina, että jokaiseen asiakkaan kysymykseen on tärkeä vastata ja meille yksinkertainen asia ei välttämättä ole sitä asiakkaalle. Ihmiset soittavat meille siksi, että tarvitsevat apua, joten pienintäkään viivastelua tai asiakkaiden näpäyttelyä en hyväksy.
Aspan olisi hyvä muistaa, että se asiakas voi olla "tyhmä" vaikka siksi, että kärsii burnoutista ja pää ei toimi. Tai on valvonut monta yötä lapsen kanssa. Monesti puhelun alussa kiukkuiset asiakkaat kiittävät vuolaasti lopussa, kun ollaankin osattu auttaa nopeasti ja ystävällisesti. Tällaisista asiakkaista tulee usein niitä vakiasiakkaita!
Juuri näin :)
Aika ajoin palavereissa muistutamme toisiamme siitä, että aspa saattaa olla monelle ihmiselle se ainoa elävä ihmiskontakti koko päivänä - tai moneen päivään. Tehdään siis siitä kontaktista paras mahdollinen. Kiireessäkin voi ne vähät välttämättömät sanat sanoa ja eleet tehdä ystävällisesti. Ei vie aikaa yhtään enempää kuin esim. tiuskiminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyl mä ainakin iloisesti hymyillen neuvoin kesän aikana yhteensä varmaan satoja kertoja, miten sen ketjukarusellin ketjun saa helpoiten kiinni, miten törmäilyautojen turvavyön kuuluu olla, ja miten esim. musiikkijunan turvapuomi avataan. Kertaakaan ei tullut mieleen, että onpas tyhmä, kun ei tuotakaan tiedä. Oli vaan ihanaa, kun sain neuvoa ihmistä, joka ehkä ekaa kertaa elämässään oli kyseisessä laitteessa. 😊
Tuolla asenteella selviydyt elämässäsi alalla kuin alalla :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei vain asiakaspalvelussa, vaan ystävällisyys toimii joka paikassa muuallakin. Ei tee mieli kysyä pomolta yhtään mitään, kun vastaus on aina sellainen "etkö sä nyt todellakaan pystynyt tätä itse päättelemään / kysytkö sä oikeasti multa noin yksinkertaista/typerää asiaa?".
Sama ihan vaikka kotonakin. Jos lapsi kysyy tyhmän kysymyksen, miksi siihen pitäisi vastata vähättelemällä. Lapsi kysyy oppiakseen, vähättelemällä lasta ei edes kiinnosta oppia tai kysyä jatkossa mitään. Minun äitini oli tällainen. Kysyin vaikka, että miten pasta keitetään (olin 10v), niin sain vastaukseksi, että mitenköhän mä ikinä tulen pärjäämään elämässä, kun en edes vettä osaa keittää. Niin. Olisihan sen voinut sanoa niin, että olisin tuntenut itseni arvostetuksi tyhmine kysymyksineni.
Pomon tehtävä ei ole neuvoa alaisiaan. Jos joudut kyselemään neuvoja niin et ole pätevä siihen työhösi.
Meillä myös pomot toimivat perehdyttäjinä. Ja aina rohkaistaan kysymään, koska se on nopein tapa päästä selville asiasta, jota esim. uudessa paikassa ei muutoin voi tietää ellei ole selvänäkijä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja lisään heti toisen: työkaveri kysyi toiselta kysymyksen. Työkaveri vastasi nyrpeästi ja lässyttäen. Kysymys oli sellainen, johon moni tietää vastauksen ja se oli yksinkertainen, mutta työkaveri ei vaan tiennyt sitä. Kuka jaksaa tai haluaa enää kysyä mitään, jos vastaukset ovat tuollaisia?
ap
Mitä he ovat sanoneet, kun olet tästä heidän kanssaan keskustellut?
Olen sanonut tästä asiallisesti, jos olen tähän törmännyt. Yleensä ne pyörittelevät silmiään ja sanovat, että tyhmiin kysymyksiin saa tyhmiä vastauksia. Tai että ei kukaan voi olla niin tyhmä/uuno/idiootti, ettei pysty itse jotain asiaa selvittämään. Tai että on heillä parempaakin tekemistä kuin auttaa muita tekemään asioita, jotka eivät heille kuulu.
Mielestäni siis ihan täysin asennevamma. Jos on kiire, voi sanoa, että on kiire ja että voiko kysyä joltain muulta tai kysyä uudestaan myöhemmin. Ikinä ei ole mitään syytä olla suoraan tyly, jos kyse on pelkästä kysymyksestä.
En todellakaan miellä olevani yhtään parempi ihminen kuin muutkaan. Tottakai saatan päässäni ajatella vaikka mitä (kuten esim. silloin sisäisesti pyörittelin silmiäni, kun yksi aikuinen, työssäkäyvä ihminen kysyi, mihin tietokoneesssa pitää laittaa nettisivun osoite). Mutta miksi ihmeessä nolaisin sen ihmisen, joka sellaista kysyy? Itse saatan hyvinkin olla jonain toisena päivänä se, joka joutuu kysymään jotain yhtä tyhmää. Haluaisin, että silloin typerä kysymykseni otetaan tosissaan ja saan vastauksen, eikä anneta ymmärtää, että olin hölmö, kun kysyin.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska asiakaspalvelutyö vituttaa?
Koska on introvertti ja stressaantuu ihmiskontakteista?
Koska töissä on liian vähän ihmisiä?
Koska liian suuri osa asiakkaista on ääliöitä?
Koska töitä joutuu tekemään nälkäpalkalla?Älä ihmeessä muuta mitään elämästäsi, jatka samaan malliin ja pilaa muiden päivät, onhan sulla oikeus, koska sulla on paha mieli.
Valitettavasti työpaikkaansa ei pysty aina valitsemaan, vaan täytyy tehdä sitä, mutä on tarjolla. Soveltui työhön tai ei. Totta kai töihin menisi mieluummin hyvillä mielin kuin valmiiksi ahdistuneena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen isossa talossa töissä ja vaikken ole varsinaisesti asiakaspalvelija, minulta kysytään päivittäin kymmeniä asioita. Niitä pieniä ja "tyhmiä" kysymyksiä ja isompia asioita. Suhtaudun kaikkiin kysymyksiin ja kysyjiin asiallisesti. Kohtelen heitä kuten haluaisin itseäni kohdeltavan. Jos joku kysyy jotain, hän ei tiedä jotain asiaa, johon haluaa vastauksen. Miksi ihmeessä alkaisin kuittailla tai nälviä sitä siinä tilanteessa?
Huomaan vaan, että moni ärsyyntyy kysymyksistä ja vastaa vinoillen tai silmiään pyöritellen. Miksi? Mitä se auttaa? Siitä tulee vain paha mieli kummallekin. En tajua. Ystävällisyys ei maksa mitään.
Eilen yksi uusi työntekijä tuli kysymään, miten yksi tietojärjestelmä laitetaan päälle koneella. Tuli kysymään tätä minulta, kun kollega oli vieressä. Vastasin ystävällisesti ja neuvoin. Kun tuo uusi työntekijä lähti, kollega haukkui uutta työntekijää idiootiksi, kun ei ollut tuollaista yksinkertaista asiaa itse tajunnut. Häh. Miksei saisi kysyä, yksinkertaisimpiakin asioita? Kuka siinä kärsii, jos auttaa toista tyhmissäkin kysymyksissä?
Sinulla ei taida olla omia töitäsi ollenkaan?
Minulla ei ole edes teoriassa mahdollisuutta neuvoa ketään sillä kädet on täynnä töitä joka minuutti kun olen töissä.
Minulle ei myöskään makseta toisten auttamisesta.
Työ ja työnkuva muuttuu, kun maailma muuttuu. Tulee uusia ohjelmistoja, järjestelmiä, käytäntöjä, sidosryhmiä, viranomaisohjeistuksia, lakeja jne. Ei kukaan osaa niitä heti, siksi niitä opetetaan ja opiskellaan yhdessä. Jollekin voi mennä joku tärkeä asia ohi ja kun joutuu sen asian eteen, voi ja pitää kysyä muilta. Tottakai kollegoilta ja esimiehiltä voi ja saa kysyä asioita.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei vain asiakaspalvelussa, vaan ystävällisyys toimii joka paikassa muuallakin. Ei tee mieli kysyä pomolta yhtään mitään, kun vastaus on aina sellainen "etkö sä nyt todellakaan pystynyt tätä itse päättelemään / kysytkö sä oikeasti multa noin yksinkertaista/typerää asiaa?".
Sama ihan vaikka kotonakin. Jos lapsi kysyy tyhmän kysymyksen, miksi siihen pitäisi vastata vähättelemällä. Lapsi kysyy oppiakseen, vähättelemällä lasta ei edes kiinnosta oppia tai kysyä jatkossa mitään. Minun äitini oli tällainen. Kysyin vaikka, että miten pasta keitetään (olin 10v), niin sain vastaukseksi, että mitenköhän mä ikinä tulen pärjäämään elämässä, kun en edes vettä osaa keittää. Niin. Olisihan sen voinut sanoa niin, että olisin tuntenut itseni arvostetuksi tyhmine kysymyksineni.
Pomon tehtävä ei ole neuvoa alaisiaan. Jos joudut kyselemään neuvoja niin et ole pätevä siihen työhösi.
Sydämestäni toivon, ettei sinusta tule koskaan kenenkään esimiestä.
Asiakaspalvelutilanteissa asiakaspalvelijan kannattaa olla ystävällinen asiakkaalle jotta saa pidettyä tämän tyytyväisenä. Samassa tilanteessa asiakkaan sen sijaan kannattaa olla jämäkkä ja ehkä hieman ilkeä ja esittää tyytymätöntä vaikka olisikin erittäin tyytyväinen.
Vierailija kirjoitti:
Mietipä seuraavaa tilannetta:
minun piti päästä tauolle jo 45 minuuttia sitten, nyt heikottaa. Esimieheni on huonolla tuulella, mikä huonontaa fiilistäni. Teen paria asiaa yhtäaikaa (kassan ohessa hyllytystä tai jotain muuta ja se jokin muu pitäisi saada loppuun tiettyyn aikaan mennessä). Pullokone huutaa, mutta kukaan ei pääse sinne heti, koska kaikki ovat varattuna, asiakas on vihainen. Sitten joku tarvitsee jotain apuja jossain hyllyjen välissä. Jos jään tämän kanssa ystävällisesti käymään vaihtoehtoja läpi niin kaikki muut ovat vihaisia.
Niin.
Niin. Mikään mainitsemistasi ongelmista ei ole asiakkaan ongelma, eikä sinun tarvitse purkaa turhautumistasi, väsymystäsi tai huonoa fiilistäsi asiakkaaseen, joka ei ole tehnyt sinulle mitään. Päinvastoin, asiakas on liikkeessä asioimassa ja tuomassa rahaa, jotta sinullakin olisi työpaikka, johon mennä.
Voit ystävällisesti sanoa, että valitettavasti henkilökuntaa on nyt hetkellisesti liian vähän ja häntä voidaan palvella hetken päästä. Miksi tuossakaan tilanteessa pitäisi tiuskia tai huutaa tai näpäyttää?
Mietihän paikkoja, joissa on hyvä palvelu, onko ne sellaisia, joissa myyjillä on rauhassa aikaa palvelella yksi asiakas kerrallaan vai sellaisia, joissa myyjä/aspa tekee jatkuvasti useampaa asiaa kerrallaan, on kiire, selvästi henkilökunnan alimitoitus, (huono työilmapiiri, ikävä esimies, rasittavat asiakkaat...).