Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kaksi vuotiaan yökarjumiset - mikä neuvoksi?
29.08.2018 |
Viime yö meni ihan plörinäksi. Lapsi inahteli vähän väliä, ennen kuin kolmelta aamuyöllä alkoi aivan demoninen huutaminen. Alkuun luulin, että lapsi näkee painajaisia ja kyseessä olisi kauhukohtaus, mutta syliin ottaminen olikin isompi virhe ja se laittoi lisää vettä myllyyn. Lapsi karjui kokonaisen tunnin ilman katkoja, eikä siihen auttanut mikään. Ei sylissä pito, hyssyttely, puhuminen, silittely vaan se tavallaan oli kuin bensaa liekkeihin.
Alkuun tosiaan tuntui, että lapsi näki painajaisia, mutta pian toettuaan viimesistäkin unenrippeistä lapsi alkoi hoeta lempisarjansa nimeä ja vaati puhelinta josta katsoa sitä. Lopulta lapsi nukahti, mutta emme pystyneet tekemään mitään muuta kuin katsomaan, ettei lapsi loukkaa itseään kiemurrellessaan. Onko tuollaiset yölliset uhmaraivarit tavallisiakin?
Lapsi saa riittävästi syliä, rakkautta ja lämpöä ja hellää huolenpitoa, hän ulkoilee säännöllisesti ja saa ohjelmaa päiväkodissa. Rajojen vetämistä vain mietin, että purkautuuko päivän turhautumiset yölliseen aikaan?
Aamulla oli inhottavaa, kun nukuimme koko sakki pommiin tuon huutosirkuksen seurauksena. Kumpikaan meistä aikuisista ei herännyt aamulla 6:15 herätyksiin vaikka kännykät olivat huutaneet kummallakin täysillä. Nyt muutama yö mennyt levottomien unien takia niin se alkaa tuntua.
Kommentit (29)
Meillä ei sitten muuten auttanut mitkään päivärytmit. Aivan sama miten on kotona lonnittu minuutilleen kuten edellisenä päivänä tai jos olisimme olleet päivällä koko ajan menoissa, sama huuto kuitenkin yöllä tulee. Että tämä on ihan arpapeliä.
Joten älä nyt kauheasti itseesi ja tilanteeseen pety, jos rutiinien muutos ei tuo apua. Pitkä pinna ja alistuminen/sopeutuminen. Sillä pääsee pitkälle. Ja toivoo tietysti parasta.
t. vastaaja nro 8
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei sitten muuten auttanut mitkään päivärytmit. Aivan sama miten on kotona lonnittu minuutilleen kuten edellisenä päivänä tai jos olisimme olleet päivällä koko ajan menoissa, sama huuto kuitenkin yöllä tulee. Että tämä on ihan arpapeliä.
Joten älä nyt kauheasti itseesi ja tilanteeseen pety, jos rutiinien muutos ei tuo apua. Pitkä pinna ja alistuminen/sopeutuminen. Sillä pääsee pitkälle. Ja toivoo tietysti parasta.
t. vastaaja nro 8
Joo, otan aika löysin rantein, koska turha stressata vaikka satunnaisesti harmittaakin. Ap
Ja mammat riemulla alapeukuttavat täällä muutamaa ap:n kommenttia. Miksi? :D
Vierailija kirjoitti:
No huh. Toivottavasti teillä ei ole seinänaapureita tai teidän alakerrassa asu ketään?
Ei voi mitään. Siedän mäkin naapureita outoine tapoineen, joten win-win. Ap
ugandalaisessa lastenkodissa lapset opetetaan hiljaisiksi lopettamalla kaiken kontaktin itkevien lapsien kanssa, en sano että sinun pitäisi kokeilla samaa mutta tuon ikäinen lapsi tietää jo merkityksen jos jätät vastaamatta lapsen kiukutteluun
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
ugandalaisessa lastenkodissa lapset opetetaan hiljaisiksi lopettamalla kaiken kontaktin itkevien lapsien kanssa, en sano että sinun pitäisi kokeilla samaa mutta tuon ikäinen lapsi tietää jo merkityksen jos jätät vastaamatta lapsen kiukutteluun
Jos yhtään olet perehtynyt kehityspsykologiaan, niin tietäisit, että toi reagoimattomuus ei johdu tarpeiden vähyydestä vaan apatiaan vaipumisesta...
Meillä 6v ei enää huuda, mutta huomaa jos on ollut "rankka" päivä, tulee se uniin , myllää sängyssä unissaan, puhuu ja joskus on unissaan lähdössä jonnekin?
Aika pientä siihen verrattuna ettei ensimmäisiin kolmeen vuoteen nukuttu montaa yötä ilman jotain ihme älämölöä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Karjuuhan pihalla toinenkin kakara jatkuvasti naapurissa asuvasta, häirintöjä ja solvauksia. Tyhmä isä sitten meluaaxettä "jätä lapseni rauhaa" uhoaa ja opettaa ja yllyttää lastaan huutamaan naapureiden asioihin, ...
Onko se sitten partio joka tulee laittamaan perheen kuriin kuten kampissa häiriköivän aikuisen naikkosen.
Alue: Aihe vapaa
Kaverin veljellä oli noita satunnaisesti vielä teini-iässä. Ei siinä muu auta kun kohtauksen sattuessa herätätte lapsen, siis ihan kunnolla, eikä vaan syliin ottamista kun lapset ei välttämättä herää siinä tietoisesti.