En saa koskaan orgasmia ja mieheni ei tiedä edes asiasta. Olen jotenkin lukossa asian kanssa jo. Neuvoja?
Mulla on käsittämättömän heikko itseluottamus. Olen kasvatettu häpeämään itseäni ja ihan varhaislapsuudessa opin sen, että olen huonompi kuin muut ja minut mm opetettiin antamaan aina keinu tms muille lapsille, jos puistossa oli muita. Teininä sanottiin, ettei mun kannata mennä uimarannalle, koska ei se ole mun paikka, sillä olen ylipainoinen. Enkä todellisuudessa ole koskaan elämäni aikana ylittänyt normaalipainon ylärajaa. Tämä siis vähän taustaksi, jos joku ihmettelee toimintaani.
Parisuhteessa olen pääosin ihan leppoisa, mielipiteeni kertova ja rakastava tyyppi.
En saa ikinä orgasmia miehen kanssa. Yhdyntä ei edes erityisemmin kiihota mua. Seksiä meillä on säännöllisesti kyllä ja yhdyntä on mulle lähinnä läheisyyttä. Mies hoitelee yleensä itsensä. Ajoittain toki selvästi "velvollisuudesta" hoitaa mulle jonkun minuutin esilämmittelyn, josta en ehdi suoraan sanottuna edes kostua. No sentään sitten vetää liukkarin esiin, toki edes tajuamatta että muahan voisi kostuttaa muutoinkin.
Olen pariin otteeseen yrittänyt puhua seksistä, mutta mies kiusaantuu ja vaivaantuu niin paljon, että lähes ahdistuu. Sitten mä koen tilanteen jotenkin nolona ja en kehtaa jatkaa. Vihjailut eivät ole menneet perille.
Onko muilla ollut samanlaista tilannetta ja miten olette toimineet?
Kommentit (7)
Suurin osa naisista ei saa orgasmia yhdynnässä. Itsekään en ole saanut koskaan, masturboiden se kyllä tulee helposti.
Miten mies kiihottaa sinua kohti orgasmia? (Ei mitenkään -> et saa.)
Itse pistäisin miehen keskustelemaan, kiusaantui tai ei. Ei tuollainen ole mistään kotoisin, että ei panosteta toisen kiihottumiseen (kuin minuutti) ja toisenkin nautintoon. Tietenkään kaikki naiset eivät orgasmia saa ollenkaan tai ainakaan aina, vaikka mies tekisi mitä, mutta ettei edes yritä... blaah. Ja miten niin hän ei tiedä, ettet saa orgasmia? Feikkaatko saavasi vai mitä? Sun pitää nyt vain koittaa olla rohkea ja jatkaa asiasta puhumista, vaikka sua nolottaisi miehen kiusaantuva ja ahdistuva suhtautuminen. Et kuitenkaan tee mitään väärää etkä mitään, jota tarvitsisi hävetä. On ihan ok, että haluat puhua seksistä avoimesti (pitäisi olla itsestäänselvyys aikuisten parisuhteessa mielestäni) ja että tahdot parantaa seksielämäänne, niin itsesi kuin koko parisuhteenne kannalta.
Jos mies kieltäytyy totaalisesti puhumasta tai ei ole kiinnostunut yrittämään uusia juttuja, jotta säkin saisit kokea kunnolla nautintoa, orgasmeja yms, suosittelen harkitsemaan onko varmasti oikea mies sulle. Itse ainakin koen yhtenä välittämisen ja rakkauden merkkinä sen, että poikaystävälleni on tärkeää saada minutkin nauttimaan mahdollisimman paljon ja on opetellut ne "temput", joilla mä tulen (pelkkä yhdyntä siihen melko harvoin nimittäin riittää kohdallani).
Tsemppiä ja oikeasti, et ole sen huonompi tai arvottomampi kuin muutkaan eikä ole sun seksuaalinen nautintokaan. Olen pahoillani puolestasi, että lapsuudessasi sut on opetettu uskomaan niin, mutta se ei ole totuus. Kannattaa työstää itsetuntoaan parhaansa mukaan ja opetella tietämään arvonsa. Joskus se on niin haastavaa, että ammattilaisen tuki voi olla tarpeen. Suosittelen harkitsemaan, itselleni oli siitä apua, kun rakensin itsetuntoni uudelleen teiniaikojen "kavereiden" ja poikaystävän jäljiltä, jotka siis haukkuivat, arvostelivat ja kiusasivat mua ja minä alistuin, koska olin liian kiltti ja ujo siihen aikaan.
Hyviä kommentteja.
Jos miehesi ei kykene keskustelemaan, niin oikeita asiansa osaavia keskustelijoita löytyy, joiden avulla voit löytää itsellesi nauttimista sexin parissa. Mies tai nainen, kummaltakin osaajalta voit saada opastusta.
Rohkeasti vain sexin pariin.
Mulla auttoi ero. Sitten opettelin koko homman itsekseni alusta ja uudessa suhteessa pystyin aloittamaan puhtaalta pöydältä ja ottamaan heti asiat puheeksi niiden oikeilla nimillä.
Jonkun seksuaaliterapian paikka. Tai eron. Molemmat niin estyneitä, että ihme että teillä edes on seksiä. Onko kumpikaan koskaan käynyt kuumana?