Saako terapeutti menettää malttinsa terapiassa?

Ei. Maltin menetys ei ole ammattimaista. Kovia sanoja voi kyllä joskus sanoa, mutta maltilla.

Jos asiakas tuntuu idiootilta, joka ei tajua mitään ja jankuttaa samoja asioita. Ja jolle peiliin katsominen on vieras asia, on parempi lopettaa terapia, niin että asiakas voi löytää sopivan terapian itselleen. Terapeutti voi myös itse keskittyä asiakkaisiin joilla on oikeita ongelmia. Huutaminen ei ole asiallista.

Vierailija kirjoitti:

Voiko se olla sopiva palaute asiakkaalle ja osa terapiaprosessia? Vai onko se vaan epäkohteliasta?

On erittäin hämmentävää asiakkaalle, ainakin jos terapeutti ei pahoittele asiatonta käytöstään. Minulla terapia päättyi tuollaisen käytöksen jälkeen. En kyennyt enää luottamaan nimittelevään ja uhkailevaan terapeuttiin, joka keksi minulle ihan uusia ongelmia suutuspäissään.

Vierailija kirjoitti:

Jos asiakas tuntuu idiootilta, joka ei tajua mitään ja jankuttaa samoja asioita. Ja jolle peiliin katsominen on vieras asia, on parempi lopettaa terapia, niin että asiakas voi löytää sopivan terapian itselleen. Terapeutti voi myös itse keskittyä asiakkaisiin joilla on oikeita ongelmia. Huutaminen ei ole asiallista.

Mikä tyyppi sinä olet? Kiukkuinen terapeuttiko? Asiattomasti voi käyttäytyä silloinkin, vaikka ei huutaisikaan asiakkaalle.

Vierailija kirjoitti:

Jos asiakas tuntuu idiootilta, joka ei tajua mitään ja jankuttaa samoja asioita. Ja jolle peiliin katsominen on vieras asia, on parempi lopettaa terapia, niin että asiakas voi löytää sopivan terapian itselleen. Terapeutti voi myös itse keskittyä asiakkaisiin joilla on oikeita ongelmia. Huutaminen ei ole asiallista.

Miksi olet alunperin ottanut vastaan sellaisia asiakkaita, joita pidät idiootteina? Oletko kyllästynyt työhösi? Vai oletko täysin kypsä ihan ylipäätään koko elämääsi?

Up.

Millaisen asian yhteydessä tämä tapahtui?

Ei terapeutti saa niin käyttäytyä. Mutta uskon kyllä että raskasta työtä. On jo raskasta olla mieleltään sairaan ihmisen ystävä.

Vierailija kirjoitti:

Ei terapeutti saa niin käyttäytyä. Mutta uskon kyllä että raskasta työtä. On jo raskasta olla mieleltään sairaan ihmisen ystävä.

Ei terapeutti ole ystävä.

Montako terapeutti-aloitusta sun pitää tehdä että saat sen vastauksen mitä haet?

Up

Melko erikoisia terapeutteja kyllä tuollaiset.

Luulis että ammattilainen osaisi pysäyttää tilanteen ennen kuin se menee käteen ihan tuolla tasolla, mutta toisaalta osa terapeuteista on kyllä sellaisia kympin tyttöjä joilla ei taida riittää ymmärrystä raskaammin oireileville asiakkaille.

Sinänsä lohdullista kuulla että ei ammattilaisetkaan aina osaa: Itse olen raivonhallintahommia tehnyt terapeutin avulla ja se kyllä auttoi.

Vierailija kirjoitti:

Melko erikoisia terapeutteja kyllä tuollaiset.

Luulis että ammattilainen osaisi pysäyttää tilanteen ennen kuin se menee käteen ihan tuolla tasolla, mutta toisaalta osa terapeuteista on kyllä sellaisia kympin tyttöjä joilla ei taida riittää ymmärrystä raskaammin oireileville asiakkaille.

Sinänsä lohdullista kuulla että ei ammattilaisetkaan aina osaa: Itse olen raivonhallintahommia tehnyt terapeutin avulla ja se kyllä auttoi.

Olisi kiinnostavaa tietää moniko terapeuteista ottaa taukoa työstään siinä vaiheessa, jos alkaa itse oireilla psyykkisesti esimerkiksi avioeron takia. Todennäköisesti aika harva, koska yrittäjän elanto on kiinni asiakkaiden käynneistä. Tällaisessa tilanteessa terapeutin reaktiot asiakkaisiinsa saattavatkin sitten olla aivan mitä tahansa.

Vierailija kirjoitti:

Melko erikoisia terapeutteja kyllä tuollaiset.

Luulis että ammattilainen osaisi pysäyttää tilanteen ennen kuin se menee käteen ihan tuolla tasolla, mutta toisaalta osa terapeuteista on kyllä sellaisia kympin tyttöjä joilla ei taida riittää ymmärrystä raskaammin oireileville asiakkaille.

Sinänsä lohdullista kuulla että ei ammattilaisetkaan aina osaa: Itse olen raivonhallintahommia tehnyt terapeutin avulla ja se kyllä auttoi.

Millaisia harjoitteita teit?

Up.

Onko kukaan tehnyt valitusta terapeutin käyttäymisestä? Kävin vuosikausia terapiassa, ja maksoin 10tuhansia euroja.

Nyt hän päätti yht äkkiä terapiani, haukkui kaksi viimeistä terapiatuntia minua todella törkeesti, eikä antanut mitään mahdollisuutta kertoa omaa näkemystäni.

Jäin yht äkkiä aivan tyhjän päälle, ja tietysti olo paheni kerta heitolla.

Minulla on kyllä todisteet hänen käyttäytymisestään, nyt vain mietin miten toimia.

Tampereella.

Psykoterapiaa sää ap kaipaat, mutta et alkoholin takia ikinä saa.

Tämä itkupotkuraivari tuskin auttaa.

Av on kuin levy, joka jumissa. Samojen aloitusten kierrätystä, samat kommentit ja kruunut typeriä listoja, joilla yp saa paikan näyttämään vilkkaalta.

Kuollut mesta! Olet yp työtön kohta.

Mietippä millainen se peili on, se on sellainen JONKA sinä olet luonut. Sinun tahdissasi, sinun kuvasi asiasta ja sinun se, jolla vääristät todellisuuden. 

Tässähän tämä tulikin, psykodynaamisen terapian tarkoitus ei ole EDES päästä keskustelmaan, vaan antaa terapeutille aiheita (tai sitten se hankkii ne muualta) ja leikkii peiliä ja läväyttää kaiken paskan takaisin potilaan naamaan. Jos häntä on kiusauttu, kiusattu tuo esille mitä on itse tehnyt ja SITTEN TERAPEUTTI ALKAA KIUSAAMAAN ja leikkimään peiliä tällä pskalla!! Ilman että toinen edes tietää, potilaalla on IHAN eri säännöt kun hän tulee purkamaan mielensä pahaa oloa kuin terapeutilla. Toivottavasti joku tekee tilaston, kuinka monta "peiliin" katsonutta on joutunut psykodynaamisen tai analyttisen terapian myötä vuodehoitoon tai jäänyt kuntoutumatta.

Menkää kognitiiviseen tai ratkaisukeskeiseen ja jättäkää käyttäytymis, peili ja muut terapiat sadisteille, jotka nauttivat siitä että pääsevät kyyttyämään terapeuttteja. Jättävät sitten kyykyttämisen sinne terapiahuoneeseen, niin ovat työpaikalla vähän rauhallisempia. 

Olisi se minusta asiatonta ja epäammattimaista, vaikkakin inhimillistä. Asiakkaana säikähtäisin ja terapiasuhteen voisi siitä eteenpäin korjata vain terapeutin anteeksipyyntö tai pahoittelu, riippuen siitä, mitä hän on sanonut malttinsa menettäessään. Jos tapausta ei käsiteltäisi, se jäisi vaivaamaan minua.

Toisaalta joissain ongelmissa tuollaisen tilanteen voisi käsitellä myöhemmin nimenomaan osana terapiaprosessia. Jos asiakkaan ongelmana on vaikea suhtautuminen konfliktitilanteisiin, niin siinähän sitä voisi käsitellä. Tärkeintä joka tapauksessa olisi palauttaa luottamus terapeuttiin.

En ole itse koskaan ollut terapiassa, mutta olen kuullut sanottavan, että terapiasta lähtiessä pitäisi aina olla vähän parempi mieli kuin sinne tullessa.

Terapeutit saa tehdä mielestään mitä vaan ja sen jälkeen sanovat ettei niin tapahtunut vaan kuvittelet.

Varsinkin analyyttiset ja dynaamiset. Se kuuluu niiden antamaan hoitoon, että sinut viedään mitlttömyyden, avuttomuuden ja raivon partalle. Siihen on monia keinoja ja minusta ne olivat sellaisia, jotka eivät kuulu ihmisten välisiin rakentaviin suhteisiin.