Parisuhteen alkuajoista, minkälaista pitäisi olla?
Ensimmäinen suhde meneillään, molemmilla ikää 30v ja suhde alkoi ystävyyspohjalta. Suhdetta takana 4 kk ja olemme vierailleet toistemme luona vanhemmille ja läheisille esittäytymättä. Suhde on vakaalla pohjalla ja olemme todella rakastuneita. Onko normaalia kaivata toista näin paljon? Mies lähettelee useita viestejä päivän aikana ja ikävöin miehen viereen kaiken aikaa.
Kommentit (13)
Unohda se mitä pitäisi olla ja ole vain.
Jos toinen kohtelee sua hyvin ja yhdessä on mukavaa, turha miettiä muita asioita
Vierailija kirjoitti:
Ei. Kun rakastaa niin itselle tulee levollinen mieli että toinen puolisko on löytynyt ja ei ole pelkoa mistään edes siitä että näätkö toista huomenna vai et. Tieto riittää että ihminen on elossa. Se on rakkautta.
Kuule, ihan miten kukakin kokee. Et sinä ole mikään määrittelemään "rakkauden syvintä olemusta" ja miten sen tulee ilmetä. Monilla meistä se levollisuuden ja luottamuksen löytyminen ottaa työtä ja aikaa, eikä se tee rakkautta yhtään vähäisemmäksi eikä kumppania vähemmän oikeaksi.
Ensimmäiselle suhteelle ihan tyypillistä alkuaikoina, yleensä tasoittuu. Ehkä se kuitenkin kumpuaa epävarmuudesta tai ehkä hän tekee olosi vaan niin ihanaksi, kun olette yhdessä. Mutta älä huoli, kyllä se siitä laantuu 10 vuodessa viimeistään. Nauti!
Et taida ymmärtää mitä tarkoitan. Ihminen voi olla henkisesti koko elämänsä yhden naisen mies tai toisin päin. Toivottavasti molemmat olette samoilla aalloilla. Koita pärjätä.
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäinen suhde meneillään, molemmilla ikää 30v ja suhde alkoi ystävyyspohjalta. Suhdetta takana 4 kk ja olemme vierailleet toistemme luona vanhemmille ja läheisille esittäytymättä. Suhde on vakaalla pohjalla ja olemme todella rakastuneita. Onko normaalia kaivata toista näin paljon? Mies lähettelee useita viestejä päivän aikana ja ikävöin miehen viereen kaiken aikaa.
On aivan normaalia. Itsellä tuo tapahtu 10 v aikaisemmin. Jäi kaveripiirit siihen, kun ei voinut vähempää kiinnostaa. Kaveripiirit ovat vaihtuneet 40 v aikana, vaan ei vaimo. Edelleen suhde on ihan samanlainen kuin ennenkin. Koko ajan tiedämme missä toinen kulkee. Itsellä meni 10 v tajuta, että elämässä oli oikeasti suuri rakkauteni. Aimmin sitä ei nähnyt, kun olin koko ajan liian lähellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäinen suhde meneillään, molemmilla ikää 30v ja suhde alkoi ystävyyspohjalta. Suhdetta takana 4 kk ja olemme vierailleet toistemme luona vanhemmille ja läheisille esittäytymättä. Suhde on vakaalla pohjalla ja olemme todella rakastuneita. Onko normaalia kaivata toista näin paljon? Mies lähettelee useita viestejä päivän aikana ja ikävöin miehen viereen kaiken aikaa.
On aivan normaalia. Itsellä tuo tapahtu 10 v aikaisemmin. Jäi kaveripiirit siihen, kun ei voinut vähempää kiinnostaa. Kaveripiirit ovat vaihtuneet 40 v aikana, vaan ei vaimo. Edelleen suhde on ihan samanlainen kuin ennenkin. Koko ajan tiedämme missä toinen kulkee. Itsellä meni 10 v tajuta, että elämässä oli oikeasti suuri rakkauteni. Aimmin sitä ei nähnyt, kun olin koko ajan liian lähellä.
Olemme löytäneet toisistamme ne oikeat ja olemme toistemme sielunkumppanit. On helppo olla toisen kanssa ja aidosti välitämme toisistamme, niin että haluan sitoutua mieheen kunnolla. Tämä on ensimmäinen ja viimeinen suhde, jossa haluan olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäinen suhde meneillään, molemmilla ikää 30v ja suhde alkoi ystävyyspohjalta. Suhdetta takana 4 kk ja olemme vierailleet toistemme luona vanhemmille ja läheisille esittäytymättä. Suhde on vakaalla pohjalla ja olemme todella rakastuneita. Onko normaalia kaivata toista näin paljon? Mies lähettelee useita viestejä päivän aikana ja ikävöin miehen viereen kaiken aikaa.
On aivan normaalia. Itsellä tuo tapahtu 10 v aikaisemmin. Jäi kaveripiirit siihen, kun ei voinut vähempää kiinnostaa. Kaveripiirit ovat vaihtuneet 40 v aikana, vaan ei vaimo. Edelleen suhde on ihan samanlainen kuin ennenkin. Koko ajan tiedämme missä toinen kulkee. Itsellä meni 10 v tajuta, että elämässä oli oikeasti suuri rakkauteni. Aimmin sitä ei nähnyt, kun olin koko ajan liian lähellä.
Olemme löytäneet toisistamme ne oikeat ja olemme toistemme sielunkumppanit. On helppo olla toisen kanssa ja aidosti välitämme toisistamme, niin että haluan sitoutua mieheen kunnolla. Tämä on ensimmäinen ja viimeinen suhde, jossa haluan olla.
Tämä ei ollut kirjoittajan 6/7 kirjoittama. Mutta olisi toki voinut olla.
Jos toista ihmistä rakastaa, niin sen kanssa haluaa myös olla. Ihan luonnollista. Ja toista haluaa, joten läheisyys on tärkeää. Me jouduimme asumaan useita kuukausia erossa vuoden päästä tapaamisesta, kun mies oli töissä ulkomailla. Toki kaipasimme toisiamme ja oli kiva lopulta muuttaa yhteen yms.
Normaalia alkuhuumaa. Kyllä se ohi menee.
Vierailija kirjoitti:
Normaalia alkuhuumaa. Kyllä se ohi menee.
Kuinka kauan alkuhuuma kestää yleensä? Kyseessä ensimmäinen suhteeni, joten kaikki on uutta.
No seksiä on vähemmän, mutta siihen on monia syitä. Mutta viihdymme hyvin ja ikävä tulee, jos on useampia päiviä erossa. Yhdessä lähes 30 vuotta. Seksiä alkoi olla vähemmän joskus 10 v kieppeillä, lapset vei aikaa.
Ei. Kun rakastaa niin itselle tulee levollinen mieli että toinen puolisko on löytynyt ja ei ole pelkoa mistään edes siitä että näätkö toista huomenna vai et. Tieto riittää että ihminen on elossa. Se on rakkautta.