En kestä enää. Pakko vaihtaa alaa. (sairaanhoitaja)
Valmistuin noin vuosi sitten kutsumusammattiini eli sairaanhoitajaksi. Nyt olen vuoden aikana tehnyt erikoissairaanhoidossa töitä ja olen aivan loppu ja pettynyt koko terveydenhuoltojärjestelmään. Osastollamme on ummikkona ylemmältä taholta painostettu tekemään päätöksiä, jotka kuuluvat oikeasti lääkäreille. Ehkä hoitaja voi 20 vuoden kokemuksella näin vielä jotenkin tehdä, mutta itse en siihen pysty eikä minulla ole oikeasti näiden päätösten tekoon koulutusta. Olen nähnyt liian monen potilaan menehtyvän tilanteissa, jossa koen että paremmalla miehityksellä tilanne olisi voinut olla pelastettavissa. Olen peitellyt liian montaa lääkärin ja
hoitajan tekemää virhettä. Olen rehellisesti järkyttynyt siitä kuinka paljon potilaita vahingoittavia virheitä tapahtuu sairaalassa. Niitä tekevät sekä nuoret, että äärimmäiset kokeneet lääkärit sekä hoitajat. Näitä virheitä yhdistää liki aina kiire ja virheiden järjestelmällinen maton alle lakaisu. Olen ollut vasta vuoden töissä ja jo nyt olen sattumalta napannut 3 (sekä lääkärin, että hoitajan tekemää) virhettä, jotka olisivat olleet potilaalle hengenvaarallisia.
Olen väsynyt lyömiseen ja seksuaaliseen ahdisteluun sekä potilaiden kaltoinkohteluun. Haluaisin niin kovasti hoitaa potilaani hyvin, mutta paperitöiden vuoren alla ja kiiren keskellä se ei enää ole mitenkään mahdollista. Hyvinä päivinä kerkeää tekemään vain välttämättömän. Huonoina ei sitäkään ja viattomat potilaat kärsivät. Minulla ei ole edes aikaa opetella potilaideni etunimeä saati sitten taustatietoja tai allergioita. Organisointityötä on valtavasti, eikä siihen valmistauduta korkeakoulussa millään tavalla.
Kaikilla vastavalmistuneilla ystävilläni ovat samankaltaiset tunnelmat ja suurin osa harkitsee alan vaihtoa. Alanvaihtaja ystäviäni on töissä Suomen arvostetuimmissa sairaaloissa teho-osastoista synnytyssaleihin. Ainoa mitä tämä ala on minulle opettanut on kuinka rikkinäinen ja toimimaton terveydenhuoltojärjestelmämme on. Olen myös oppinut ettei julkisen sektorin sairaalat ole valitettavasti enää turvallinen paikka potilaalle.
Kommentit (52)
Olen ollut kroonisen sairauden vuoksi säännöllisesti hoidossa sairaalassa ja olen huomannut saman. Virheitä tapahtuu, mutta niitä on vaikea näyttää toteen. En oikein tiedä ketä tästä voisi syyttää.
Eipä se sen helpompaa ole muillakaan aloilla. Jatkuva kiire ja jälki sekundaa mitä ikinä teetkin. Vaihtamalla tuskin paranee. Tietysti jos ne hoitovirheiden aiheuttamat raadot ottaa koville niin ehkä sitten kannattaa vaihtaa.
Vierailija kirjoitti:
Potilaana olen myös tullut huomaamaan, kuinka rikkinäinen ja toimimaton järjestelmä on. Useat virheet ovat sellaisia, että niitä on vaikea potilaan todistaa jälkeenpäin ja vaikka virhe olisikin selkeä, se ei täytä laiminlyönnin tai rikoksen merkkejä siten, että hoito olisi kuitenkaan laitonta.
Hoitojärjestelmän ylivertaisuutta korostavat huipputekniikka, pitkälle koulutetut lääkärit, mukavat potilashotellitkin toisaalta on. Koko totuus on kuitenkin ruma ja päivänvaloa kestämätön.
Olen pahoillani, että olet joutunut järjestelmässä virheiden kohteeksi. Suosittelen ottamaan yhteyttä potilasasiamieheen, jos tilanne on vielä ajankohtainen. AP
Vierailija kirjoitti:
Eipä se sen helpompaa ole muillakaan aloilla. Jatkuva kiire ja jälki sekundaa mitä ikinä teetkin. Vaihtamalla tuskin paranee. Tietysti jos ne hoitovirheiden aiheuttamat raadot ottaa koville niin ehkä sitten kannattaa vaihtaa.
No onhan näitä raatoja muutama nähty. Välillä on vaikea näyttää toteen, että mikä johtuu hoitovirheestä ja mikä on vain potilaan tilan huononemista. AP
Itse olen sairaanhoitajana psykiatrialla. Työssä on vaaransa ja väkivaltaa sekä tappouhkauksia tulee nähtyä. Suurimman osan ajasta työn saa kuitenkin tehtyä rauhallisesti ja hyvin. Itse en kestänyt sairaalamaailmaa.
Tampereella ainakin sairaanhoitajat tekevät ”hoitopäätöksiä” ja lääkäri hyväksyy jälkikäteen. Tiedän ainakin yhden sairaanhoitajan, joka toimii näin. Jopa kehuu pätevyydellään. Tämä Tampereella...
Kaikki ketkä ovat jotuneet hoitovirheen kohteeksi tietävät tämän olevan totta.
Vierailija kirjoitti:
Tampereella ainakin sairaanhoitajat tekevät ”hoitopäätöksiä” ja lääkäri hyväksyy jälkikäteen. Tiedän ainakin yhden sairaanhoitajan, joka toimii näin. Jopa kehuu pätevyydellään. Tämä Tampereella...
Tämä on todella yleistä. Erikoissairaanhoidossa on valitettavasti usein pakko tehdä tällä tavalla päätöksiä ilman ja ennen lääkärin lupaa, koska lääkärit ovat huonosti tavoitettavissa ja sysäävät herkästi vastuuta hoitajille. Itse en tätä omasta tahdostani haluaisi tehdä.
Tähän suuntaan Suomea on viety Kokoomuksen valtakaudella. Kovat arvot ja ihmiset hyytyvät jo alkumetreillä työelämässä.
Ja painetta luo vielä sekin, että asumiseen otetaan hirveästi lainaa.
Tuttavalla hulppea talo ja ainakin 400 000 e laina. Kuulemma ”jossain pitää” asua? Rivareita saa 100 000 e lähikunnista, mutta sellaisessa ei kuulemma voi asua😂
Vierailija kirjoitti:
Tähän suuntaan Suomea on viety Kokoomuksen valtakaudella. Kovat arvot ja ihmiset hyytyvät jo alkumetreillä työelämässä.
Ja painetta luo vielä sekin, että asumiseen otetaan hirveästi lainaa.
Tuttavalla hulppea talo ja ainakin 400 000 e laina. Kuulemma ”jossain pitää” asua? Rivareita saa 100 000 e lähikunnista, mutta sellaisessa ei kuulemma voi asua😂
Aika tutulta kuulostaa. Nuori työkyvyttömyyden vuoksi eläkkeelle jäävä tulee kalliiksi yhteiskunnalle. Ihmiset elää yli varojensa ja työskentelevät liikaa ja hankkivat itselleen burnoutin.
Kannattaa äänestää keskustaa ja kokoomusta. Onko mikään ihme?
Jos ei kelpaa niin mene yksityiselle potilaaksi. Ei ilmaista terkkaria ole pakko käyttää.
Ap, laita tuo aloituksesi jonkun lehden yleisönosastoon. Se oli hyvä kirjoitus.
Kiitos ap. Olen jatkokoulutuksessa ja mietin teinkö virheen kun en valinnut taloushallinnon koulutusohjelmaa. Tiedän, että heille on töitä ja ala todella vaatii stressinsietokykyä.
Otin se helpomman suuntauksen ja tein tietoisen valinnan samalla siitä, että palkka tulee olemaan huono.
Onneksi kumminkin tein itseäni kuunnellen päätöksen. Olisi pitänyt kuunnella itseä jo aiemmin.
Nyt ollaan sitten asian ytimessä. En tiedä missä vaiheessa pääsykokeita asiaa pitäisi painottaa tarpeeksi, että alalle sopimattomat karsiutuisivat pois. Tulee todella kalliiksi kouluttaa näitä reppanoita jotka eivät jaksa edes ensimmäistä vuotta alalla, sitten iskee burn out tai mikä lie. Eikö siellä koulussakaan puhuttu kuinka stressaavasta työstä on kyse ja sen oman pääkopan pitää olla kunnossa että jaksaa. Sitten kun pää hajoaa niin alkaa joka paikassa nähdä virheitä ja muita demoneita. Nyt äkkiä alan vaihto, kohta psykoosit tulilla. Tässä nyt opetuksena nuorille, miettikää nyt tarkkaan, pieni palkka, iso vastuu ja psyykkisesti todella raskasta.
Ymmärrän ap:n kertoman. On tullut myös nähtyä asiakkaana, tukihenkilönä ja harjoittelijana. Ensisijainen ongelma ei ole, että alalle valikoituisi vääränlaisia henkilöitä, jotka eivät kestäisi stressiä. Ongelma on koko järjestelmä, organisointi ts. sen puutteellisuus ja työyhteisöjen yhteishenki. Ei kukaan selviä henkisesti terveenä suurimmassa osassa terveysalan työpaikkoja. Ei ole sattumaa, että monissa muissa maissa ei koeta samoja ongelmia. Viedessäni viimeksi työkaveria sairaalan päivystykseen, tuli mieleeni, että olemee jossain toisen maailmansodan aikaisessa sotasairaalassa tai tupaan tehdyssä kenttäsairaalassa. Aika järkyttävää.
Olin hoito-alalla 10 vuotta ennen kun tulin liki työkyvyttömäksi. Nykyään kaupan kassalla. En ole katunut päätöstä vaihtaa päivääkään.
Kenenkäs yksityisen terveysfirman asialla AP oikein on? Mehiläinen ainakin ryvettynyt veronkiertojutussa, ja mikähän firma se oli joka ahneuksissaan pihtaa kertakäyttökäsineissä (eli monta potilasta samoilla hanskoilla)..?
Syy julkisen puolen rappioon ja yksityisen häikäilemättömyyteen ja muuhunkin kurjuuteen on pohjattomassa ahneudessa. Korjataan tämä, niin korjaantuu muutakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Potilaana olen myös tullut huomaamaan, kuinka rikkinäinen ja toimimaton järjestelmä on. Useat virheet ovat sellaisia, että niitä on vaikea potilaan todistaa jälkeenpäin ja vaikka virhe olisikin selkeä, se ei täytä laiminlyönnin tai rikoksen merkkejä siten, että hoito olisi kuitenkaan laitonta.
Hoitojärjestelmän ylivertaisuutta korostavat huipputekniikka, pitkälle koulutetut lääkärit, mukavat potilashotellitkin toisaalta on. Koko totuus on kuitenkin ruma ja päivänvaloa kestämätön.Olen pahoillani, että olet joutunut järjestelmässä virheiden kohteeksi. Suosittelen ottamaan yhteyttä potilasasiamieheen, jos tilanne on vielä ajankohtainen. AP
Olen tehnyt valituksiakin, mutta ne eivät johtaneet korvauksiin tai huomautukseen. Koko tilanne huomioon ottaen hoitoani on laiminlyöty ja aiemmin toteutetut ratkaisut olisivat auttaneet paljon, mutta se mistä voidaan huomauttaa tai rangaista näyttäisi olevan, onko käypä hoito -suosituksia seurattu yksittäisillä käyntikerroilla. Vaikka olisin saanutkin korvauksia tai olisi todettu, että olin oikeassa, terveyttä ei kuitenkaan voi tuoda takaisin.
Kiitos myötätunnosta AP.
Mua varotti hoito-alasta harkkaohjaaja jo ensimmäisessä harjottelussa. Onneks vaihdoin ajoissa.