Mitä elämässäsi tapahtunutta asiaa väitettäisiin varmasti provoksi, jos kertoisit siitä täällä?

Koulutukseni on keskikoulu, joka on vielä erittäin huonoilla todistuksilla, ja silti minulla on yrityksiä 4 eri maassa (pieniä kylläkin) ja puhun sujuvasti viittä eri kieltä.

Että luin juuri ketjullisen silkkaa av-scheissea, jossa jokainen valehteli parhaansa mukaan, mutta en silti uskonut todeksi mitään.

Ollessani 25-vuotias, tulin raskaaksi 40-vuotiaalle miehelle ja varasin aborttiajan. Abortti ajoittui aikaan, jolloin perulainen nettituttavani tuli käymään luonani ja harrastettiin seksiä päivä ennen aborttia.

T. Ei enää ikinä!

Olen perinyt viime vuosien aikana neljä ihmistä, joista kolmea en ole koskaan edes tavannut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyttökaveri järjesti ansan, että hänen tuttunsa pääsi raiskaamaan minut. Myöhemmin sama nainen emännöi kansainvälisen firman vieraita. Nykyään toimii matkaoppaana.

Kuvottava teko. Toivottavasti teit rikosilmoituksen.

Tapahtui yli 20 vuotta sitten, aikana jolloin puhuttiin yleisesti että ilmoituksen tehnyt joutuu maksamaan oikeudenkäyntikulut. Poliisit, lääkärit ja opettajat saattoi sanoa että ainahan tytöille sattuu ja mitä sä nyt tuollaisia puhut. Ettei ne (tekijät) mitään tarkoittanut. Syyllistäminen oli yleistä ja leimautumisen pelossa en sitten puhunut. En ole toipunut vaan työkyvyttömyys eläkkeellä. Tekijät senkun porskuttaa, vailla huolen häivää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se että mieheni kuollessa 2- ja 4-vuotiaat lapsemme olivat useamman tunnin keskenään ruumiin kanssa, ennen kuin tulin kotiin. En meinaa itsekään uskoa sitä todeksi...

Voi ei. Miten 4-v. selvisi tuosta?

Ihan hyvin selvisi, lopulta. Asiasta keskusteltiin paljon, alkuun ihan päivittäin. Lisäksi oltiin ammattiavun piirissä. Tapahtumasta on useampi vuosi aikaa ja on jo jäänyt muiden tapahtumien alle. Isää on edelleen ikävä, mutta se ei ole päälimmäinen asia enää.

Lapset eivät myöskään tunteneet oloaan turvattomaksi, vaikka periaatteessa keskenään olivatkin isän maatessa kuolleena lattialla. Hehän luulivat isän vain nukkuvan.

Koko elämän jatkuneita mt-ongelmiani. Tiedostan olevani jollain tavalla epänormaali. Ja tarkoitan oikeasti koko elämää, kuulostaisin varmaan Nancy Spungenin reinkarnaatiolta jos alkaisin eritellä niitä enemmän.