Havaintoja tavallisesta elämästä ja uusista normeista
En voi olla ainoa, joka on huomannut tämän hetkisen meiningin ympäri maailmaa.
Ihmisistä on tullut hyvin itsekeskeisiä, materian ja rahan sokaisemia juhtia. Täysin narsistisia ihmispalvojia ja kullankaivajia.
Viihteelle on annettu aivan liikaa huomiota ja arvoa ihmiselämässä. Harvaa näyttäisi edes kiinnostavan luonnolliset ja elintärkeät asiat (kuten lähimmäiset, rakkaus, ympäristö, ihmisoikeudet, vapaus). Kim Kardashian, snapchat ja fitness peppu on paljon tärkeämpää. Quitting is not an option!!!! Huoh.
Kun esimerkiksi avaa television näkee liudan erilaista tosi-tv ''viihdettä''. Sama teema toistuu kaikissa ohjelmissa: Raha, itsensä uudistaminen tai kehittäminen, paremmuuteen pyrkiminen, julkisuuden ihannoiminen, ulkonäkö, brändit ja mainokset.
Avatessaan somen näkee naisia ja miehiä, vähäpukeisina myymässä itseään huomion, seuraajien ja rahan toivossa. Ihmisiä, jotka paasaavat itsestään ja omista elämän projekteistaan, taloistaan, ruuminsa kunnosta, kauneusleikkauksistaan, lapsistaan ja ihan kaikista asioista maan ja taivaan väliltä 24/7. Loppua ei näy.
On tutkitusti todistettu, että ihmiset tyhmenevät kovaa vauhtia. Se 1% hyötyy tästä kaikesta ja lujaa, mutta harva tuntuu kyseenalaistavan tätä systeemiä. Tätä teknologian ja ''vapauden'' aikaa. Asuntolainoja, pomoja, jatkuva ostaminen, totteleminen, trendien seuraaminen. Ruoka, jota meille mainostetaan...Kenen karjaa me oikein ollaan?
Jos et vakuuttunut, niin avaa radio, ja kuuntele mitä sieltä soitetaan ja puhutaan. Avaa tv, ja katso mitä sieltä näytetään. Mene bussiin tai jonnekin julkiseen paikkaan, ja katso miten moni räplää älyluuriaan. Katso uutiset ja seuraa mitä siellä informoidaan.
Kaikki on vaan yhtä isoa teatteria matkalla kohti tuhoa. Kaikki verot, Trumpit, työelämä yms. pelkkää harhaa ja silmänlumetta isommalta asialta. Veetuttaa, koska tiedän, että näille asioille ei voi mitään. Kyllästyttää ja turhauttaa. Ahneudelle, toisten kyykyttämiselle ja omien etujen ajamiselle ei näy loppua. Ihmiset ei ole valmiita heräämään, ja vaikka olisivatkin, niin muutoksen ei annettaisi tapahtua. Mutta ehkä sen pitääkin mennä juuri niin.
Kommentit (68)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tämä on kyllä vähän sekava aloitus. Ymmärrän kyllä valituksen kertakäyttökulttuurista, ja jossain määrin myös valituksen tuosta ihmisten vähäpukeisuudesta ja seksi- ja ulkonäkökeskeisyydestä (vaikka olenkin siitä täysin eri mieltä), mutta miten asiaan liittyy se että joku puhuu somesta lapsistaan ja itselleen tärkeistä projekteista? Mistä te aloittajan kaltaiset luulette, että ihan tavalliset kansalaiset ovat aiempina vuosikymmeninä ja -satoina olleet kiinnostuneita? Eiköhän se oma perhe, päivittäinen toimeentulo ja omat yksilölliset harrastukset ja intohimot ole olleet ne ykkösasiat suurimmalla osalla kautta historian. Tai no, suurimman osan ihmiskunnan historiasta luultavasti lähinnä vaan se perhe ja toimeentulo, koska muulle ei ole ollut edes aikaa.
Ja sieltä ilmaantui ensimmäinen bloggaajamamma. :D
Mamma, joka kirjoittaa blogiinsa (ja someensa) kaiken lastensa ja omasta elämästään kaikkien silmien nähtäville. Synnytyksestä lasten pottakokemuksiin.
Blogissa on tietenkin myös kuvia asunnosta, lapsista, raskausmahasta ja kilojen karistamisesta. Myös koulu- ja työpaikoista löytyy hyvin spesifiä tietoa. Vuodatusta avioliitto-ongelmista ja söpöistä Gugguun vauvojen vaatteista. Tämä kaikki bloggaaminen ja asioidensa levittely tuiki tuntemattomille on äärimmäisen välttämätöntä ja harmitonta. Ei ole syystä koskaan miettiä mitä sitä itsestään tai läheisistään oikein paljastaa tuonne kaukaiseen bittiavaruuteen. Tärkeintä on se, että saa itse näkyvyyttä ja seuraajia, ehkäpä jopa yhteiskumppaneita ja rahaa noin tärkeää työtä vastaan.Nyt on pakko sanoa, että pitäisiköhän sinun laittaa pikimmiten lääkitys kuntoon. Sen verran harhaisia päätelmiä vedit tuosta kirjoituksesta.
Sitähän nämä somesta valittajat ovat. Harhoissaan luulevat tietävänsä ihmisestä kaiken kun seuraavat somessa, elämäntavat ja -arvot ja kyvyn välittää lähimmäisistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tämä on kyllä vähän sekava aloitus. Ymmärrän kyllä valituksen kertakäyttökulttuurista, ja jossain määrin myös valituksen tuosta ihmisten vähäpukeisuudesta ja seksi- ja ulkonäkökeskeisyydestä (vaikka olenkin siitä täysin eri mieltä), mutta miten asiaan liittyy se että joku puhuu somesta lapsistaan ja itselleen tärkeistä projekteista? Mistä te aloittajan kaltaiset luulette, että ihan tavalliset kansalaiset ovat aiempina vuosikymmeninä ja -satoina olleet kiinnostuneita? Eiköhän se oma perhe, päivittäinen toimeentulo ja omat yksilölliset harrastukset ja intohimot ole olleet ne ykkösasiat suurimmalla osalla kautta historian. Tai no, suurimman osan ihmiskunnan historiasta luultavasti lähinnä vaan se perhe ja toimeentulo, koska muulle ei ole ollut edes aikaa.
Ja sieltä ilmaantui ensimmäinen bloggaajamamma. :D
Mamma, joka kirjoittaa blogiinsa (ja someensa) kaiken lastensa ja omasta elämästään kaikkien silmien nähtäville. Synnytyksestä lasten pottakokemuksiin.
Blogissa on tietenkin myös kuvia asunnosta, lapsista, raskausmahasta ja kilojen karistamisesta. Myös koulu- ja työpaikoista löytyy hyvin spesifiä tietoa. Vuodatusta avioliitto-ongelmista ja söpöistä Gugguun vauvojen vaatteista. Tämä kaikki bloggaaminen ja asioidensa levittely tuiki tuntemattomille on äärimmäisen välttämätöntä ja harmitonta. Ei ole syystä koskaan miettiä mitä sitä itsestään tai läheisistään oikein paljastaa tuonne kaukaiseen bittiavaruuteen. Tärkeintä on se, että saa itse näkyvyyttä ja seuraajia, ehkäpä jopa yhteiskumppaneita ja rahaa noin tärkeää työtä vastaan.Nyt on pakko sanoa, että pitäisiköhän sinun laittaa pikimmiten lääkitys kuntoon. Sen verran harhaisia päätelmiä vedit tuosta kirjoituksesta.
Sitähän nämä somesta valittajat ovat. Harhoissaan luulevat tietävänsä ihmisestä kaiken kun seuraavat somessa, elämäntavat ja -arvot ja kyvyn välittää lähimmäisistä.
Niin, no esimerkiksi somessa heiluva vähäpukeinen nainen, joka postaa silikoneistaan kuvia huulet mutrulla, päivittelee storyansa tunnin välein aamusta iltaan asti, ja käy viikonloppuisin radalla...hmm...eiköhän aika iso prosentuaalinen todennäköisyys ole, että elämäntavat ja -arvot on vähän hukassa? Kyky välittää ihmisistä taatusti löytyy, kaikki viittaa silti enemmän siihen, että se oma selusta tärkein.
Tai vaikkapa mies, joka pitää blogia parisuhteestaan ja avautuu pettämisistään julkisesti. On valokuvannut asuntonsa ja kertoo missä työskentelee, illat katselee tosi-tv:tä ja kuvaa lapsiansa instagramiin. Niin...hmmm..mikököhän on todennäköisyys, että on arvot kunnossa....? Tai kummassakaan tapauksesssa hirveän älykäs tyyppi kyseessä?
En tunne tuollaisia ihmisiä, joita täällä kuvaillaan. Toki heitä varmasti on paljon, mutta ihmisiä on erilaisia. Tunnen enimmäkseen koulutettuja ihmisiä, joille perhe näyttää olevan tärkeä. Myös nuoret vaikuttavat fiksulta eivätkä ole koko ajan puhelin kädessä. Ovat kohteliaita ja kivoja, ja heillä on mukavia harrastuksia. Vähemmänkin koulutetut sukulaiset ovat ihan tavallisia ystävällisiä ihmisiä.
Olen itse syntynyt -89. En katso juurikaan telkkaria, mieheni sitäkin vähemmän. Tykkäämme vielä lukea kirjoja, vanhempani myös. Olen itse jonkun verran somessa, koska laitan sinne piirustuksiani ja saan sieltä tilauksia. Siitä olen samaa mieltä, että puhelinta voisi räplätä vähemmänkin. En seuraa julkkiksia enkä kyllä tuttujakaan somessa.
Vierailija kirjoitti:
Mikä on se parempi 'ennen'' kuin mitä nyt on? Konkreettisia vastauksia, kiitos, perusteluja myös! 15 puhui asiaa.
Al Gore jo puhui epämiellyttävästä totuudesta. Jos ei ole paljon ikää, tai jos ei seuraa maailmaa, ei tajua miten valtava ero ihmisten ajattelussa ja käyttäytymisessä on tapahtunut parinkymmenen vuoden aikana.
Silmät kiinni vaan, niin ei stressaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on se parempi 'ennen'' kuin mitä nyt on? Konkreettisia vastauksia, kiitos, perusteluja myös! 15 puhui asiaa.
Al Gore jo puhui epämiellyttävästä totuudesta. Jos ei ole paljon ikää, tai jos ei seuraa maailmaa, ei tajua miten valtava ero ihmisten ajattelussa ja käyttäytymisessä on tapahtunut parinkymmenen vuoden aikana.
Silmät kiinni vaan, niin ei stressaa.
Juuri tämä! Valtaosalla näyttää menevän aloituksen pointti täysin ohi, mutta eipä sille mitään voi, jos ei ole halua tai kykyä ymmärtää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tämä on kyllä vähän sekava aloitus. Ymmärrän kyllä valituksen kertakäyttökulttuurista, ja jossain määrin myös valituksen tuosta ihmisten vähäpukeisuudesta ja seksi- ja ulkonäkökeskeisyydestä (vaikka olenkin siitä täysin eri mieltä), mutta miten asiaan liittyy se että joku puhuu somesta lapsistaan ja itselleen tärkeistä projekteista? Mistä te aloittajan kaltaiset luulette, että ihan tavalliset kansalaiset ovat aiempina vuosikymmeninä ja -satoina olleet kiinnostuneita? Eiköhän se oma perhe, päivittäinen toimeentulo ja omat yksilölliset harrastukset ja intohimot ole olleet ne ykkösasiat suurimmalla osalla kautta historian. Tai no, suurimman osan ihmiskunnan historiasta luultavasti lähinnä vaan se perhe ja toimeentulo, koska muulle ei ole ollut edes aikaa.
Ja sieltä ilmaantui ensimmäinen bloggaajamamma. :D
Mamma, joka kirjoittaa blogiinsa (ja someensa) kaiken lastensa ja omasta elämästään kaikkien silmien nähtäville. Synnytyksestä lasten pottakokemuksiin.
Blogissa on tietenkin myös kuvia asunnosta, lapsista, raskausmahasta ja kilojen karistamisesta. Myös koulu- ja työpaikoista löytyy hyvin spesifiä tietoa. Vuodatusta avioliitto-ongelmista ja söpöistä Gugguun vauvojen vaatteista. Tämä kaikki bloggaaminen ja asioidensa levittely tuiki tuntemattomille on äärimmäisen välttämätöntä ja harmitonta. Ei ole syystä koskaan miettiä mitä sitä itsestään tai läheisistään oikein paljastaa tuonne kaukaiseen bittiavaruuteen. Tärkeintä on se, että saa itse näkyvyyttä ja seuraajia, ehkäpä jopa yhteiskumppaneita ja rahaa noin tärkeää työtä vastaan.Nyt on pakko sanoa, että pitäisiköhän sinun laittaa pikimmiten lääkitys kuntoon. Sen verran harhaisia päätelmiä vedit tuosta kirjoituksesta.
Sitähän nämä somesta valittajat ovat. Harhoissaan luulevat tietävänsä ihmisestä kaiken kun seuraavat somessa, elämäntavat ja -arvot ja kyvyn välittää lähimmäisistä.
Niin, no esimerkiksi somessa heiluva vähäpukeinen nainen, joka postaa silikoneistaan kuvia huulet mutrulla, päivittelee storyansa tunnin välein aamusta iltaan asti, ja käy viikonloppuisin radalla...hmm...eiköhän aika iso prosentuaalinen todennäköisyys ole, että elämäntavat ja -arvot on vähän hukassa? Kyky välittää ihmisistä taatusti löytyy, kaikki viittaa silti enemmän siihen, että se oma selusta tärkein.
Tai vaikkapa mies, joka pitää blogia parisuhteestaan ja avautuu pettämisistään julkisesti. On valokuvannut asuntonsa ja kertoo missä työskentelee, illat katselee tosi-tv:tä ja kuvaa lapsiansa instagramiin. Niin...hmmm..mikököhän on todennäköisyys, että on arvot kunnossa....? Tai kummassakaan tapauksesssa hirveän älykäs tyyppi kyseessä?
Kaksi ihmistä joita et ilmeisesti edes tunne vaan teet päätelmiä juuri sen somen kautta ja heidät yleistät koskemaan kaikkia? Ok. Jokainen tavallaan ja niin edes päin.
Markkinatalous on johtanut siihen että ihmisistä on tullut tuotteita. Itsensä pitää tuotteistaa ja myydä.
Vierailija kirjoitti:
"Ihmiset menevät vapaaehtoisesti vankiloihin, joita he kutsuvat toimistoiksi, kirjoittavat raportteja joita kukaan ei lue, lähettävät sähköposteja ihmisille, joista eivät pidä ja selaavat välillä Facebookia"
- Rutger Bregman
Voin kyllä allekirjoittaa tämän ajankuvan.
Itse työttömänä vaihtaisin tämän vsnkilan tuohon vankilaan koska tahansa. Siitä myös maksetaan palkkaa ja hyvällä tsägällä työkaverit ovat mukavia.
Tuli ihan kylmät väreet aloitusviestistä ja useimmista kommenteista.
Miettikää kuitenkin sitä, että meitäkin on, jotka emme ihannoi tätä pinnallista itsekeskeistä kertakäyttökulttuuria. Meidän täytyisi tulla ulos poteroistamme ja nousta barrikadeille. Muutos tapahtuu vain, kun lyöttäydymme yhteen, koska meitä on varmasti, voi olla jopa yllättävän paljon!
Luettelit ja kerroit pitkälti naisten kulttuurin nykyisen olemustilan.
Vierailija kirjoitti:
Luettelit ja kerroit pitkälti naisten kulttuurin nykyisen olemustilan.
Voi mitä kakkendaalia.
Minä elän kyllä ihan erilaisessa todellisuudessa. Ehkä saa tuollaisen kuvan, jos itse roikkuu siellä somessa koko ajan. Tuntuu, että nuoret ovat nykyään paljon fiksumpia kuin kultaisella 80-luvulla. Maailma on mennyt useimmilla mittareilla koko ajan parempaan suuntaan, vaikka uutisista saakin toisen kuvan.
Muistan ajan, jolloin ”eniten” viihdettä oli teeveen katselu, kanavasurffailu. Nyt tämä hierarkia menee itsellä about näin: kännykällä somen, AV:n, viihdesivustojen, turhien Tube-videoiden katselu tai kännypelit on eniten viihdettä. Sit hyödyllisten sivujen, esim. uutissivustojen selaaminen kännykällä. Sit komediasarjojen katselu striiminä tietokoneella tai SmartTV:stä JA VASTA SIT tulee lineaarinen telkkari, broadcast. Plussaa saa, jos jaksaa katsoa jotain muuta kuin tosi-teeveetä tai tietovisa-ohjelmaa. Yleensä liikun näillä edellämainituilla tasoilla. Tänään olen viihteenä lähinnä selannut kännykkää ja katsonut osan Maikkarin tositeevee-ohjelmasta, jossa homopari etsi itselleen asuntoa. En muista edes ohjelman nimeä.
Jos jaksan katsoa jotain laatusarjaa tai leffan suoratoistona tai digiboxilta, tulee taas bonusta. En edes yritä katsoa broadcastina jotain sarjaa, kaukainen ajatus. Ja jos luen lehteä, tunnen melkein harrastavani jotain. Kirjojen lukeminen on jo panostamista itseensä, vaivannäköä vaativaa puuhaa. Ennen tuli luettua kirja viikossa ihan viihteenä.
Vähän kärjistetysti sanoen näin. Kännykkäviihde on orjuuttanut mut. Nytkin räplään kännykkää. Tietokonetta käytän ainoastaan töihin.
T.N41
On sitten muuten ihan turha kritisoida nykymenoa kos klikkailet typerääkin typerämpiä klikkiuutisia tai persekuvia. Kannattaa valita. Mitä enemmän klikkailet aivotonta pjaskaa sitä enemmän sitä tulee jatkossakin eteesi. Valitsetko sen että tyhmennät itseäsi? Luuri ja netti on ihan helppoa jättää vähälle huomiolle.
Vierailija kirjoitti:
Muistan ajan, jolloin ”eniten” viihdettä oli teeveen katselu, kanavasurffailu. Nyt tämä hierarkia menee itsellä about näin: kännykällä somen, AV:n, viihdesivustojen, turhien Tube-videoiden katselu tai kännypelit on eniten viihdettä. Sit hyödyllisten sivujen, esim. uutissivustojen selaaminen kännykällä. Sit komediasarjojen katselu striiminä tietokoneella tai SmartTV:stä JA VASTA SIT tulee lineaarinen telkkari, broadcast. Plussaa saa, jos jaksaa katsoa jotain muuta kuin tosi-teeveetä tai tietovisa-ohjelmaa. Yleensä liikun näillä edellämainituilla tasoilla. Tänään olen viihteenä lähinnä selannut kännykkää ja katsonut osan Maikkarin tositeevee-ohjelmasta, jossa homopari etsi itselleen asuntoa. En muista edes ohjelman nimeä.
Jos jaksan katsoa jotain laatusarjaa tai leffan suoratoistona tai digiboxilta, tulee taas bonusta. En edes yritä katsoa broadcastina jotain sarjaa, kaukainen ajatus. Ja jos luen lehteä, tunnen melkein harrastavani jotain. Kirjojen lukeminen on jo panostamista itseensä, vaivannäköä vaativaa puuhaa. Ennen tuli luettua kirja viikossa ihan viihteenä.
Vähän kärjistetysti sanoen näin. Kännykkäviihde on orjuuttanut mut. Nytkin räplään kännykkää. Tietokonetta käytän ainoastaan töihin.
T.N41
Ei hemmetti... tämä on juuri se tila, johon meidät ihmiset halutaan ohjelmoida.. Tulin viestistäsi surulliseksi.
Vierailija kirjoitti:
Tuli ihan kylmät väreet aloitusviestistä ja useimmista kommenteista.
Miettikää kuitenkin sitä, että meitäkin on, jotka emme ihannoi tätä pinnallista itsekeskeistä kertakäyttökulttuuria. Meidän täytyisi tulla ulos poteroistamme ja nousta barrikadeille. Muutos tapahtuu vain, kun lyöttäydymme yhteen, koska meitä on varmasti, voi olla jopa yllättävän paljon!
Miten tällaisen barrikaadeille nousemisen voisi toteuttaa? Musta olisi ihanaa kohdata saman tyyppisiä ihmisiä, jutskailla ja tuoda ääntään yhdessä ulos kuuluville.
Katsokaapa sellaiset sarjat Netflixistä ja HBO:lta kuin Black Mirror ja Handmaid’s Tale. Nyt uusimpana suosittelen Showtimen julkaiseman Sacha Baron Cohenin ”Who is America?” - sarjaa ja leffoista nyt näin äkkiseltään tulee mieleen Matrix.
Elokuvia ja kirjallisuutta löytyy paljon, jossa varoitetaan, analysoidaan ja kerrotaan mitä tulevassa tulee tapahtumaan. Moni ottaa nuo teokset (tylsänä) viihtenä, eivätkä jää hetkeksikään kyseenalaistamaan tai miettimään, että mikä homma. Kaikki peitetään viihteen taakse.
Eletään kyllä mielenkiintoisia aikoja. Suomessakin näkee selkeästi ilmapiirin muuttumisen jenkkilän kaltaiseksi. Ahneeksi ja ihmisten jakamisen ns. hyödyllisiin ja hyödyttömiin.
Hyödyttömiä (eli työttömiä, köyhiä, vähä-osaisia, hippejä ja toisinajattelijoita) saa sitten vapaasti polkea ja sortaa eikä kukaan puutu siihen, koska kaikki haluavat kuulua hyödyllisiin. Eli kuuliaisiin ”voittajiin”. Kilpailkoot keskenänsä, i’m out.
Sotatraumoista on jo sen verran aikaa, että suurin osa nuorista on saanut mahdollisuuden tasapainoiseen lapsuuteen. Monet asiat ovat siis paremmin kuin ennen. Väkivalta vähenee ja sairauksia osataan parantaa. Haastankin siis meidät kaikki muuttamaan omaa käytöstämme: huomioimaan kaikki ihmiset ja hylkäämään tyhjänpäiväisyydet. Kukaan ei tuota moskaa, jos sillä ei ole kysyntää. Myös korkeatasoista taidetta on saatavilla kaikkialla: televisiossa, netissä, kirjastossa jne.
Ap puhuu asiaa, vaikka ei mitään uutta - ainakaan- minulle tarjoakaan. Nuoruus ja jonkin asteinen kyllästyneisyys sekä lievä järkytys paistaa tekstistä, mutta suotta sitä naljailemaan ryhtyä. Mitään syvällisyyden tai omaperäisyyden korostamista en havaitse tekstistä, päinvastoin. Hienoa ap, että funtsit asioita, mutta älä jää niihin liikaa rypemään. Toteuta oma elämäsi. Tee se sellaiseksi kuin itse haluat.