Lue keskustelun säännöt.
Huoli lapsesta aiheellinen vai aiheeton?
22.08.2018 |
Hei! Miten toimisitte? Tyttöni luokkakaveri asuu naapurustossa. Ekaluokkalaisista kyse. Hän joutuu aamuisin monta kertaa viikossa lähtemään yksin, vanhemmat töissä. Samoin hän joutuu olemaan yksin n. klo 17 saakka useita kertoja viikossa. Päivät ovat aika pitkiä yksin viettää jos koulukin päättyy jo klo 12. Jo nyt muutaman kerran hän on unohtanut avaimensa kotiin, kännykästä ollut akku loppu... Joku naapureista onneksi ollut kotona ja auttanut. Vanhemmat itse ilmaisseet suurta huolta pärjäämisestä, mutta iltapäiväkerhoon eivät lastaan laittaneet.. Voiko huolesta ilmoittaa johonkin? Onko tämä nyt taas se aiheeton turha huoli missä ei pidä puuttua? Mitä tekisit itse vai tekisitkö?
Kommentit (44)
Ne iltapäiväkerhot ei kaikki ole kovin kummoisia. Voin kuvitella että esim aistiyliherkkä ei jaksa siinä mökässä olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tähän ketjuun ei nyt kaivata meitä 70-luvulla syntyneitä avain-kaulassa -lapsia. Me kuljimme porukoissa, kun lapsia oli paljon. Me ei tartuttu tylsistyneinä padiin tai kännykkään koulun jälkeen yksin kotona.
Sinäkö se päätät kaikkien puolesta mitä tähän ketjuun kaivataan? Mistä sinä tiedät kulkivatko porukoissa vai yksin, muiden puolesta kertoa? ipadkö tässä nyt huolen herättää? Että jos tarttuisi kimbleen ja pelaisi yksin niin ok ? Lapset ovat hyvin samanlaisia nyt, kun olivat vaikkapa 1818. Se, että teknologiaa on kaikille kädellisille ja sitä ymmärtämättömällekin tarjolla, ei poista sitä tosiasiaa, että 99,9% ei osaisi sitä itse ajatella ja luoda, ainoastaan loppukuluttaa .... tämä ehkä luo harhan jostain lasten-kehityksestä.
Degeneroitumisen selvin merkki ehkä, kun loppukäyttäjä, eikä edes pioneeri siinä, kuvittelee olevansa "kehittyneempi" kuin edeltävät sukupolvet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No on aivan turhaa tuo huolesi !
Itse olin kaikki koulupäivät koulun jälkeen yksin, ei ollut kännyköitä ja vanhemmat töissä iltaan saakka. Joskus unohtui avain kotiin. Kävin jostain sitten lankaliittymällä vanhemmille soittamassa. Hakemassa kaupasta välipalaa, joskus istuin rappukäytävässä, tein läksyjä ja odotin kumpi tulee ensin kotiin. Opin sitten avaintakin paremmin pitämään mukana ja taskurahaa!
Hämmästytät välinpitämättömyydelläsi. Oma tarinasi on kiva tarina ajoilta, joilla ei ole tämän päivän kanssa tekemistä.
Nykyään alakoululaiset eivät tuo rahaa mukanaan kouluun. En haluaisi nähdä omaa alakoululaistani lähikaupan jonossa ostamassa karkkia, limsaa ja energiajuomia. Siellä on lapsia, jotka tekevät tätä koulun jälkeen.
Onko viestisi, että ap:n kuvailema tyttö voisi istua rapuilla ja odottaa vanhempien kotiintuloa. Eipä tarvitsisi montaa kertaa näin tehdä kun sosiaalihuolto olisi paikalla.
Se maailma, jota kuvaat meni jo.
Kyllä meidän alakoululaiset menevät usein pidempinä päivinä rahan kanssa kouluun, jotta saavat ostettua koulusta välipalan. Ihan ekaluokkalaisenakin, sillon kun koulupäivä kesti klo 14.
Vierailija kirjoitti:
Kurjaa juttu vanhemmilta etteivät ole laittaneet ip-kerhoon. Tuon ikäinen lapsi ei voi tehdä itse päätöstä tuollaisessa asiassa. Mitä kehitävää lapsi tekee itsekseen kotona monta tuntia. Mielestäni huoli ei ole aiheeton.
Tähän ketjuun ei nyt kaivata meitä 70-luvulla syntyneitä avain-kaulassa -lapsia. Me kuljimme porukoissa, kun lapsia oli paljon. Me ei tartuttu tylsistyneinä padiin tai kännykkään koulun jälkeen yksin kotona.
Minulla on ihan 2000-luvulla syntyneitä lapsia, eikä he tylsityneenä istu kotona yksinään. Tuolla ne painaa kavereiden kanssa ihan samalla tavalla kun me 70-lukulaisetkin. Ja ovat ekaluokasta lähtien olleet aamut yksinkään joka päivä, kun sitä aamupäivähoitoa ei ollut tarjolla. Iltapäiväkerhot oli sellaista hurlummeinikiä, että niissäkään ei käyneet kuin pari kuukautta. Milloin on unohtuneet avaimet ja puhelimet ja hengissä ovat edelleen. Lapset tarvitsevat myös tämän tapaisia kokemuksia kasvaakseet itsenäisiksi aikuisiksi.
Vierailija kirjoitti:
Tähän ketjuun ei nyt kaivata meitä 70-luvulla syntyneitä avain-kaulassa -lapsia. Me kuljimme porukoissa, kun lapsia oli paljon. Me ei tartuttu tylsistyneinä padiin tai kännykkään koulun jälkeen yksin kotona.
Elin kuvailemani lapsuuden 90-luvulla ja olisin voinut lysähtää telkkarin eteen koulun jälkeen vaan en niin tehnyt. Sen sijaan tein läksyni, piirsin ja leikin. Meitä on moneen junaan. Avain mulla oli kyllä kaulan ympäillä nauhassa että pysyi tallessa.
T. viesti nro 2
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kurjaa juttu vanhemmilta etteivät ole laittaneet ip-kerhoon. Tuon ikäinen lapsi ei voi tehdä itse päätöstä tuollaisessa asiassa. Mitä kehitävää lapsi tekee itsekseen kotona monta tuntia. Mielestäni huoli ei ole aiheeton.
Tähän ketjuun ei nyt kaivata meitä 70-luvulla syntyneitä avain-kaulassa -lapsia. Me kuljimme porukoissa, kun lapsia oli paljon. Me ei tartuttu tylsistyneinä padiin tai kännykkään koulun jälkeen yksin kotona.
Jos sinun lapsesi eivät yksin ollessaan keksi muuta tekemistä kuin älylaitteet, niin vikaa on sinussa. Meillä kyllä lapset leikkivät enemmän kuin pelaavat/katsovat videoita.
T. 90-luvun lapsi.
Puhun yleisellä tasolla eka - ja tokaluokkalaista, joilla on mahdollisuus mennä ipkerhoon. Tehdä siellä läksyt, leikkiä, ulkoilla, olla kavereiden kanssa, pelata sisä-ja ulkoleikkejä porukalla. Kyllä ipkerhomahdollisus kanattaa käyttää.
Minäkin puhun yleisellä tasolla eka- ja tokaluokkailista, jotka tekee läksyjä, ulkoilee, pelaa sisä- ja ulkoleikkejä vaikka ei ole iltapäiväkerhossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kurjaa juttu vanhemmilta etteivät ole laittaneet ip-kerhoon. Tuon ikäinen lapsi ei voi tehdä itse päätöstä tuollaisessa asiassa. Mitä kehitävää lapsi tekee itsekseen kotona monta tuntia. Mielestäni huoli ei ole aiheeton.
Tähän ketjuun ei nyt kaivata meitä 70-luvulla syntyneitä avain-kaulassa -lapsia. Me kuljimme porukoissa, kun lapsia oli paljon. Me ei tartuttu tylsistyneinä padiin tai kännykkään koulun jälkeen yksin kotona.
Jos sinun lapsesi eivät yksin ollessaan keksi muuta tekemistä kuin älylaitteet, niin vikaa on sinussa. Meillä kyllä lapset leikkivät enemmän kuin pelaavat/katsovat videoita.
T. 90-luvun lapsi.
Puhun yleisellä tasolla eka - ja tokaluokkalaista, joilla on mahdollisuus mennä ipkerhoon. Tehdä siellä läksyt, leikkiä, ulkoilla, olla kavereiden kanssa, pelata sisä-ja ulkoleikkejä porukalla. Kyllä ipkerhomahdollisus kanattaa käyttää.
Iltapäiväkerhot on hyviä, siinä en väitä vastaan. Mutta toisaalta meidän lapset tekee noita samoja asioita ilman sitä ip-kerhoa. Koulusta kotiin välipalalle, sen jälkeen läksyt ja sitten saa olla kavereiden kanssa. Lisäksi tämä opettaa omatoimisuutta kun välipalat ja kaverit ei ole siinä valmiina. Meillä on toiminut vallan hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielestäni ihan aiheeton huoli. Oma ekaluokkalainen lapseni lähti viime vuonna usein itsekseen kouluun, sillä meillä vanhemmilla alkoi työt aikaisemmin. Pari kertaa unohtui avaimet, asuntoon jäi usein valot päälle, kerran unohtui jopa reppu. Mutta tilanteista selvittiin ilman paniikkia ja opittiin. Unohduksia tapahtuu, eikä maailma niihin kaadu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No on aivan turhaa tuo huolesi !
Itse olin kaikki koulupäivät koulun jälkeen yksin, ei ollut kännyköitä ja vanhemmat töissä iltaan saakka. Joskus unohtui avain kotiin. Kävin jostain sitten lankaliittymällä vanhemmille soittamassa. Hakemassa kaupasta välipalaa, joskus istuin rappukäytävässä, tein läksyjä ja odotin kumpi tulee ensin kotiin. Opin sitten avaintakin paremmin pitämään mukana ja taskurahaa!
Hämmästytät välinpitämättömyydelläsi. Oma tarinasi on kiva tarina ajoilta, joilla ei ole tämän päivän kanssa tekemistä.
Nykyään alakoululaiset eivät tuo rahaa mukanaan kouluun. En haluaisi nähdä omaa alakoululaistani lähikaupan jonossa ostamassa karkkia, limsaa ja energiajuomia. Siellä on lapsia, jotka tekevät tätä koulun jälkeen.
Onko viestisi, että ap:n kuvailema tyttö voisi istua rapuilla ja odottaa vanhempien kotiintuloa. Eipä tarvitsisi montaa kertaa näin tehdä kun sosiaalihuolto olisi paikalla.
Se maailma, jota kuvaat meni jo.
Ei se mihinkään ole mennyt, kuin sinun oman pään pyhässä totuudessa. Se on ihan päivittäistä arkea tavattoman monen lapsen kohdalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin ekaluokkalainen, ja äitini laittoi minut "naapuriin hoitoon" koulupäivien jälkeen. En pitänyt naapusilla hoidossa olosta, ja n. kk koulun alkamisen jälkeen kysyin että enkö vain saisi olla kotona. Sain, ja hyvä niin :)
Jos sinulla on oikeasti huoli, niin soita lasuun. Vanhemmat voivat sitten lasun avustuksella miettiä josko se ip-kerho olisi sittenkin hyvä ratkaisu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kurjaa juttu vanhemmilta etteivät ole laittaneet ip-kerhoon. Tuon ikäinen lapsi ei voi tehdä itse päätöstä tuollaisessa asiassa. Mitä kehitävää lapsi tekee itsekseen kotona monta tuntia. Mielestäni huoli ei ole aiheeton.
Tähän ketjuun ei nyt kaivata meitä 70-luvulla syntyneitä avain-kaulassa -lapsia. Me kuljimme porukoissa, kun lapsia oli paljon. Me ei tartuttu tylsistyneinä padiin tai kännykkään koulun jälkeen yksin kotona.
Jos sinun lapsesi eivät yksin ollessaan keksi muuta tekemistä kuin älylaitteet, niin vikaa on sinussa. Meillä kyllä lapset leikkivät enemmän kuin pelaavat/katsovat videoita.
T. 90-luvun lapsi.
Puhun yleisellä tasolla eka - ja tokaluokkalaista, joilla on mahdollisuus mennä ipkerhoon. Tehdä siellä läksyt, leikkiä, ulkoilla, olla kavereiden kanssa, pelata sisä-ja ulkoleikkejä porukalla. Kyllä ipkerhomahdollisus kanattaa käyttää.
Sinä luot nyt vähän romanttisenkuvan niistä iltapäiväkerhoissa. Niissä on samat kiusaamis-, käytös, yms ongelmat kuin kouluissa ja päiväkodeissa. Se on monelle lapselle helpotus päästä siitä hälystä ja melusta kotiin syömään ja tekemään niitä läksyjä ja tämän jälkeen voikin sitten vapaasti päättää eikä joku aikuinen ole koko ajan ohjaamassa ja säätelemässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos lapsi pääsee pakkasella johonkin lämpimään esim.rappuun. Niin eiköhän pärjää. Meillä ei iltapäiväkerhoon mahdu kaikki. Laitan lapselle usein laturin mukaan. Mutta kaupungissa on paikkoja missä voi ladata puhelinta. Kirjasto ja urheilukeskus kävelymatkan päässä. Pääsee lämpimään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No on aivan turhaa tuo huolesi !
Itse olin kaikki koulupäivät koulun jälkeen yksin, ei ollut kännyköitä ja vanhemmat töissä iltaan saakka. Joskus unohtui avain kotiin. Kävin jostain sitten lankaliittymällä vanhemmille soittamassa. Hakemassa kaupasta välipalaa, joskus istuin rappukäytävässä, tein läksyjä ja odotin kumpi tulee ensin kotiin. Opin sitten avaintakin paremmin pitämään mukana ja taskurahaa!
Hämmästytät välinpitämättömyydelläsi. Oma tarinasi on kiva tarina ajoilta, joilla ei ole tämän päivän kanssa tekemistä.
Nykyään alakoululaiset eivät tuo rahaa mukanaan kouluun. En haluaisi nähdä omaa alakoululaistani lähikaupan jonossa ostamassa karkkia, limsaa ja energiajuomia. Siellä on lapsia, jotka tekevät tätä koulun jälkeen.
Onko viestisi, että ap:n kuvailema tyttö voisi istua rapuilla ja odottaa vanhempien kotiintuloa. Eipä tarvitsisi montaa kertaa näin tehdä kun sosiaalihuolto olisi paikalla.
Se maailma, jota kuvaat meni jo.Kyllä meidän alakoululaiset menevät usein pidempinä päivinä rahan kanssa kouluun, jotta saavat ostettua koulusta välipalan. Ihan ekaluokkalaisenakin, sillon kun koulupäivä kesti klo 14.
Oman elämäni olisi varmaan nykyisen kaltainen lastenhuolto sitten tuhonnut. Onneksi vanhempani kävivät töissä ja välittivät, vaikka koulun jälkeen yksin olinkin.
Erikoista on myös ajatella, että rahaa ei voisi kouluun mukaan ottaa ja että ostokset olisivat vain karkkia, energiajuomia jne. Ilman holhousta ja jatkuvaa valvontaa lapset heti repsahtavat on siis kantava ajatus. Missä vaiheessa heiltä voi odottaa mitään? Päivänä jolloin täyttävät 18 vuotta vai milloin? Eiköhän ne kodin tavat ja tottumukset kanna ihan niihin koulun jälkeisiin ostoksiinkin. Asioista voi sopia.
Mutta ilmeisesti on parempi kutsua sossuarmeija paikalle ja alkaa "järeisiin" toimiin. Kamala ajatus, että lapsi itsekseen viettäisi aikaa ja ajattelisi omia ajatuksia, kun voisi vain tehdä kuten "ammattilaiset" määräävät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse kävin alakoulun 90-luvulla. Silloin koulun yhteydessä oli iltapäiväkerho, mutta sinne ei mahtunut kuin osa koulun lapsista ja jonot olivat pitkät. Yhtenä lukukautena siis pääsin ip-kerhoon, toisena en. Onko nykyään tilanne todellakin niin että kaupunki järjestää ip-kerhopaikan kaikille halukkaille?
Itse jouduin menemään läheiseen valvottuun leikkipuistoon niinä lukukausina kun ei ollut ip-paikkaa. En kovin hyvin siellä viihtynyt ja meninkin usein kotiin sen sijaan, mutta toki oli sekin vaihtoehto ajankäytölle.
Olen myös ymmärtänyt että monet ip-kerhot maksavat, ehkei naapurilla ole varaa laittaa ylimääräisiä satasia kuukaudessa lapsen iltapäiväkerhoon?
Hyvä että huolehdit lapsen hyvinvoinnista, mutta kuten moni täällä on jo sanonut, riippuu kovin paljon lapsesta miten hän viihtyy ja pärjää kotosalla. Monta tuntia yksin istuva ekaluokkalainen toki kuulostaa surulliselta, mutta ehkei perheellä ole hyviä vaihtoehtoja ja tytär viihtyy yksin?
Vierailija kirjoitti:
Itse kävin alakoulun 90-luvulla. Silloin koulun yhteydessä oli iltapäiväkerho, mutta sinne ei mahtunut kuin osa koulun lapsista ja jonot olivat pitkät. Yhtenä lukukautena siis pääsin ip-kerhoon, toisena en. Onko nykyään tilanne todellakin niin että kaupunki järjestää ip-kerhopaikan kaikille halukkaille?
Itse jouduin menemään läheiseen valvottuun leikkipuistoon niinä lukukausina kun ei ollut ip-paikkaa. En kovin hyvin siellä viihtynyt ja meninkin usein kotiin sen sijaan, mutta toki oli sekin vaihtoehto ajankäytölle.
Olen myös ymmärtänyt että monet ip-kerhot maksavat, ehkei naapurilla ole varaa laittaa ylimääräisiä satasia kuukaudessa lapsen iltapäiväkerhoon?
Hyvä että huolehdit lapsen hyvinvoinnista, mutta kuten moni täällä on jo sanonut, riippuu kovin paljon lapsesta miten hän viihtyy ja pärjää kotosalla. Monta tuntia yksin istuva ekaluokkalainen toki kuulostaa surulliselta, mutta ehkei perheellä ole hyviä vaihtoehtoja ja tytär viihtyy yksin?
No ei ne satasia maksa, vaan max satasen. Leikkipuisto Hesassa 35 euroa kuussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse kävin alakoulun 90-luvulla. Silloin koulun yhteydessä oli iltapäiväkerho, mutta sinne ei mahtunut kuin osa koulun lapsista ja jonot olivat pitkät. Yhtenä lukukautena siis pääsin ip-kerhoon, toisena en. Onko nykyään tilanne todellakin niin että kaupunki järjestää ip-kerhopaikan kaikille halukkaille?
Itse jouduin menemään läheiseen valvottuun leikkipuistoon niinä lukukausina kun ei ollut ip-paikkaa. En kovin hyvin siellä viihtynyt ja meninkin usein kotiin sen sijaan, mutta toki oli sekin vaihtoehto ajankäytölle.
Olen myös ymmärtänyt että monet ip-kerhot maksavat, ehkei naapurilla ole varaa laittaa ylimääräisiä satasia kuukaudessa lapsen iltapäiväkerhoon?
Hyvä että huolehdit lapsen hyvinvoinnista, mutta kuten moni täällä on jo sanonut, riippuu kovin paljon lapsesta miten hän viihtyy ja pärjää kotosalla. Monta tuntia yksin istuva ekaluokkalainen toki kuulostaa surulliselta, mutta ehkei perheellä ole hyviä vaihtoehtoja ja tytär viihtyy yksin?
No ei ne satasia maksa, vaan max satasen. Leikkipuisto Hesassa 35 euroa kuussa.
Leikkipuistot ovat kyllä ilmaisia, se niitten välipalatarjonta toki maksaa mutta on vapaaehtoinen.
Tee sitten, kun pakkaset tulee ja seisoo ulkona.
Pakko tähän kommentoida 60-luvun maalaislapsena. Kouluun 5 kilsaa joka kuljettiin kävellen metsäpolkuja ja hiihtäen talvella ekaluokasta asti. Eipä kukaan saatellut eikä mielessä käynyt karhut ja sudet. Äiti tietty oli kotona kun tulin koulusta mutta sillä oli omat hommansa eikä se joutanut meitä paapomaan. Muutenkin kuljettiin yksin tai porukassa kilometrienkin päässä kohan muistettiin syömässä ja nukkumassa käydä. Eipä taitas tänä.päivänä onnistua. Heti ois sossuntädit kimpussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse kävin alakoulun 90-luvulla. Silloin koulun yhteydessä oli iltapäiväkerho, mutta sinne ei mahtunut kuin osa koulun lapsista ja jonot olivat pitkät. Yhtenä lukukautena siis pääsin ip-kerhoon, toisena en. Onko nykyään tilanne todellakin niin että kaupunki järjestää ip-kerhopaikan kaikille halukkaille?
Itse jouduin menemään läheiseen valvottuun leikkipuistoon niinä lukukausina kun ei ollut ip-paikkaa. En kovin hyvin siellä viihtynyt ja meninkin usein kotiin sen sijaan, mutta toki oli sekin vaihtoehto ajankäytölle.
Olen myös ymmärtänyt että monet ip-kerhot maksavat, ehkei naapurilla ole varaa laittaa ylimääräisiä satasia kuukaudessa lapsen iltapäiväkerhoon?
Hyvä että huolehdit lapsen hyvinvoinnista, mutta kuten moni täällä on jo sanonut, riippuu kovin paljon lapsesta miten hän viihtyy ja pärjää kotosalla. Monta tuntia yksin istuva ekaluokkalainen toki kuulostaa surulliselta, mutta ehkei perheellä ole hyviä vaihtoehtoja ja tytär viihtyy yksin?
No ei ne satasia maksa, vaan max satasen. Leikkipuisto Hesassa 35 euroa kuussa.
Leikkipuistot ovat kyllä ilmaisia, se niitten välipalatarjonta toki maksaa mutta on vapaaehtoinen.
Leikkipuiston iltis maksaa noin 35 euroa. Iltiksistähän tässä nyt puhuttiin.
Olen syntynyt 90-luvulla, ja olin "avain kaulassa -lapsi". Olin arkisin yleensä aamut ja iltapäivät yksin kotona. Sukulaiset satojen kilometrien päässä. Lämmin ruoka olisi saanut olla useammin, mutta muuten ei ole valittamista. Ei jäänyt traumaa. Opin viihtymään yksin, ja nykyään minulla ei ole koskaan tylsää hetkeä.