Lue keskustelun säännöt.
Suomi 2018, elääkö luokka-ajattelu oikeasti :o ?
18.08.2018 |
Olen 50+ ja törmännyt asiaan lapsuuteni jälkeen vain täällä. Tuli yllätyksenä. Keskusteluja paljon: Miltä näyttävät eri yhteiskuntaluokkien kodit, tuntomerkit, mikä auto...
Kommentit (56)
Elää vasemmiston parissa. Lahtarit ja muu vastaava retoriikka on voimissaan.
Ei-vasemmistolaista ei voisi vähempää kiinnostaa mitä teet. Jos päätät elää koyhyydessä, siitä vain, työvoimaakin tarvitaan. Jos opiskelet ja ryhdyt lakimieheksi, loistavaa, hyvä sinulle.
Lähinnä loiset ärsyttää, ei työttömät vaan elämäntavakseen elättinä olemisen valinneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos ihan rehellisiä ollaan, niin minusta Suomessa ei ole yhteiskuntaluokkia. Koko meidän ”luokkaretkistä” ja ”nousukkaista” ja ”katoavastakeskiluokasta” ja siitä, että kuka vaan voi nousta tai pudota jauhava luokkakeskustelumme kertoo, ettei täällä oikeasti ole yhteiskuntaluokkia.
Oikeat luokat pysyvät koko eliniån ja sukupolvesta toiseen. Oikieissa luokkayhteiskunnissa jaksetaan vuosia taivastella, että miten keskiluokkaisesta lelutehtäänjohtajan tyttärestä VOI tulla kuninkaallinen, vai voiko. Luokat ovat pysyviä, eikä niistä pääse eroon vaikka haluaisi ja toisaalta harvat (alaluokkaisetkaan) haluavat, koska kaikki ne tavat ja ajattelutavat ja kulttuuri ja jopa tunteet on niin erilaisia muihin luokkiin nähden ja ihmisiin niin syvään juurtuneita, että vaihtaminen vain tekisi elämästä liian hankalaa.
Yhteiskunnassa, jossa käytännössä jokainen liikkuu sosiaaliselta statukseltaan, varallisuudeltaan ja elintavoiltaan ylöspäin, alaspäin ja ihan vaan erilaisiin vaiheisiin elämänsä aikana, ei ole luokkia. Yhteiskunnassa, jossa opettajien lapsista tulee maalareita ja maalarien lapsista hammaslääkäreitä ja jossa tohtorit naivat duunareita ja insinöörit taiteilijoita ja ihmiset vaihtavat nelikymppisinä ammattia mistä tahansa lähihoitajiksi, siinä ei vaan ole luokkia. Koska mikään ei ole pysyvää.
Ihmiset, jotka tekevät "luokkaretken", kuitenkin kuvailevat, että juuri näin on. Koulutuksesta, statuksesta tai materiasta huolimatta heille jää tietyt arvot ja ajattelutavat, tuntevat toisen luokan asiat vieraiksi ja kokevat ulkopuolisuutta.
Näin juuri ja paluuta omaan syntymäluokkaankaan ei ole. Luokkaretki jättää jäljet ihmiseen, oman luokan jutut ja ajattelutavat vaikuttavat vierailta myöhemmin. Olen itse duunaritaustalta ponnistanut akateemiseen maailmaan ja vielä avioitunut vanhan rahan edustajan kanssa. Ylemmässä keskiluokassa siis olen. Yliopistolla ei montaa duunaritaustaista ollut ja kovin vähän omat vanhemmat pystyivät jeesaamaan verrattuna kurssikavereihin, joiden vanhemmat olivat monet itsekin yliopistolla ja saattoivat kuulua jopa vanhoihin tunnettuihin kulttuuri- ja tiedesukuihin.
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskunnassa, jossa käytännössä jokainen liikkuu sosiaaliselta statukseltaan, varallisuudeltaan ja elintavoiltaan ylöspäin, alaspäin ja ihan vaan erilaisiin vaiheisiin elämänsä aikana, ei ole luokkia. Yhteiskunnassa, jossa opettajien lapsista tulee maalareita ja maalarien lapsista hammaslääkäreitä ja jossa tohtorit naivat duunareita ja insinöörit taiteilijoita ja ihmiset vaihtavat nelikymppisinä ammattia mistä tahansa lähihoitajiksi, siinä ei vaan ole luokkia. Koska mikään ei ole pysyvää.
Se, että Suomessa luokkarajat voivat olla väljemmät tai että luokilla ei ole samanlaisia tiukkoja tunnusmerkkejä kuin vaikka Britanniassa, ei tarkoita sitä, etteikö Suomessa ole luokkia ollenkaan. Suomessahan voi olla tohtoriksi väitellyt ratikkakuski ja hyvin tienaava, autourheilua harrastava roskakuski. Molemmat ovat keskiluokkaa.
Vierailija kirjoitti:
Se menee näin työttömät ovat alaluokka jonka päälle saat vaikka sylkeä, kaikki muut kuuluvat mielestään tuloista riippumatta keskiluokkaan mutta muistavat toki mainita tehneensä sosiaalisen nousun.
Noin 75% työttömistä saa työpaikan alle 6 kk kuluessa siitä, kun he ilmoittautuvat työttömäksi. Työttömistäkin siten vain 25% on näitä sinun halveksimiasi tapauksia. Jostain syystä heistä iso osa on pesiytynyt palstalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos ihan rehellisiä ollaan, niin minusta Suomessa ei ole yhteiskuntaluokkia. Koko meidän ”luokkaretkistä” ja ”nousukkaista” ja ”katoavastakeskiluokasta” ja siitä, että kuka vaan voi nousta tai pudota jauhava luokkakeskustelumme kertoo, ettei täällä oikeasti ole yhteiskuntaluokkia.
Oikeat luokat pysyvät koko eliniån ja sukupolvesta toiseen. Oikieissa luokkayhteiskunnissa jaksetaan vuosia taivastella, että miten keskiluokkaisesta lelutehtäänjohtajan tyttärestä VOI tulla kuninkaallinen, vai voiko. Luokat ovat pysyviä, eikä niistä pääse eroon vaikka haluaisi ja toisaalta harvat (alaluokkaisetkaan) haluavat, koska kaikki ne tavat ja ajattelutavat ja kulttuuri ja jopa tunteet on niin erilaisia muihin luokkiin nähden ja ihmisiin niin syvään juurtuneita, että vaihtaminen vain tekisi elämästä liian hankalaa.
Yhteiskunnassa, jossa käytännössä jokainen liikkuu sosiaaliselta statukseltaan, varallisuudeltaan ja elintavoiltaan ylöspäin, alaspäin ja ihan vaan erilaisiin vaiheisiin elämänsä aikana, ei ole luokkia. Yhteiskunnassa, jossa opettajien lapsista tulee maalareita ja maalarien lapsista hammaslääkäreitä ja jossa tohtorit naivat duunareita ja insinöörit taiteilijoita ja ihmiset vaihtavat nelikymppisinä ammattia mistä tahansa lähihoitajiksi, siinä ei vaan ole luokkia. Koska mikään ei ole pysyvää.
Ihmiset, jotka tekevät "luokkaretken", kuitenkin kuvailevat, että juuri näin on. Koulutuksesta, statuksesta tai materiasta huolimatta heille jää tietyt arvot ja ajattelutavat, tuntevat toisen luokan asiat vieraiksi ja kokevat ulkopuolisuutta.
Kyllä minäkin olen tehnyt "luokkaretken", ja se kokemus on totta. Mutta silti luokkien ylikorostaminen, jota täällä tapahtuu, kertoo minusta enemmän siltä, että on katsottu tv:tä ja haluttaisiin soveltaa jotain brittiläistä luokkajakoa Suomeenkin, kun se tekisi ihmisten luokittelemisen niin näppäräksi. Monilla on myös fantasioita vanhan yläluokan "sielun sivistyksestä", joka jotenkin nostaisi heidät ihmisinäkin omaan luokkaansa. Luokkajakoa haluttaisiin Suomeen lisää, kun "kulttuurimme on niin ohut" ja kunnon luokkajako olisi jännempää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
työttömien luokkavihollinen on vas, sos, kom sdp, se on työttömien on riistäjä ja sortaja
Vierailija kirjoitti:
Se menee näin työttömät ovat alaluokka jonka päälle saat vaikka sylkeä, kaikki muut kuuluvat mielestään tuloista riippumatta keskiluokkaan mutta muistavat toki mainita tehneensä sosiaalisen nousun.
Nyt kyllä kiinnostaa, mihin luokkaan minä kuulun. Olen valmistunut -80 luvulla terveydenhoitoon, kuntoutuspuolen ammattilaiseksi. Tehnyt töitä koko elämäni, eli kuntouttanut ihmisiä. Mutta nyt jäin työttömäksi ja koska ikää on, voi olla, etten enää työllisty. Olenko nyt sitä alinta kastia? Omaisuutta on tietenkin kertynyt ison omakotitalon verran, plus autot, moottoripyörät , kesäasunto ym. Lapset on koulutettu yliopistossa ilman lainoja.
Mutta kai sitä sitten ollaan wt? Herraisä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se menee näin työttömät ovat alaluokka jonka päälle saat vaikka sylkeä, kaikki muut kuuluvat mielestään tuloista riippumatta keskiluokkaan mutta muistavat toki mainita tehneensä sosiaalisen nousun.
Nyt kyllä kiinnostaa, mihin luokkaan minä kuulun. Olen valmistunut -80 luvulla terveydenhoitoon, kuntoutuspuolen ammattilaiseksi. Tehnyt töitä koko elämäni, eli kuntouttanut ihmisiä. Mutta nyt jäin työttömäksi ja koska ikää on, voi olla, etten enää työllisty. Olenko nyt sitä alinta kastia? Omaisuutta on tietenkin kertynyt ison omakotitalon verran, plus autot, moottoripyörät , kesäasunto ym. Lapset on koulutettu yliopistossa ilman lainoja.
Mutta kai sitä sitten ollaan wt? Herraisä!
Kuullostaa keskiluokalta hyvin vahvasti. Ei kannata katsoa pelkkää yhtä mittaria. Kyllä vanhan rahan sukuun syntynyt tohotori on ylempää keskiluokkaa varmasti vaikka ajaisikin ratikkaa jostain syystä tai olisi vaikka mielenterveyssyistä eläkkeellä. Samoin kuin loton jättipotti ei nosta kouluttamatonta pitkäaikaistyötöntä yläluokkaan. Yhteiskuntaluokka on kokonaisuus, jossa on mukana ajattelutapoja, arvostuksia jopa maku.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos ihan rehellisiä ollaan, niin minusta Suomessa ei ole yhteiskuntaluokkia. Koko meidän ”luokkaretkistä” ja ”nousukkaista” ja ”katoavastakeskiluokasta” ja siitä, että kuka vaan voi nousta tai pudota jauhava luokkakeskustelumme kertoo, ettei täällä oikeasti ole yhteiskuntaluokkia.
Oikeat luokat pysyvät koko eliniån ja sukupolvesta toiseen. Oikieissa luokkayhteiskunnissa jaksetaan vuosia taivastella, että miten keskiluokkaisesta lelutehtäänjohtajan tyttärestä VOI tulla kuninkaallinen, vai voiko. Luokat ovat pysyviä, eikä niistä pääse eroon vaikka haluaisi ja toisaalta harvat (alaluokkaisetkaan) haluavat, koska kaikki ne tavat ja ajattelutavat ja kulttuuri ja jopa tunteet on niin erilaisia muihin luokkiin nähden ja ihmisiin niin syvään juurtuneita, että vaihtaminen vain tekisi elämästä liian hankalaa.
Yhteiskunnassa, jossa käytännössä jokainen liikkuu sosiaaliselta statukseltaan, varallisuudeltaan ja elintavoiltaan ylöspäin, alaspäin ja ihan vaan erilaisiin vaiheisiin elämänsä aikana, ei ole luokkia. Yhteiskunnassa, jossa opettajien lapsista tulee maalareita ja maalarien lapsista hammaslääkäreitä ja jossa tohtorit naivat duunareita ja insinöörit taiteilijoita ja ihmiset vaihtavat nelikymppisinä ammattia mistä tahansa lähihoitajiksi, siinä ei vaan ole luokkia. Koska mikään ei ole pysyvää.
Ihmiset, jotka tekevät "luokkaretken", kuitenkin kuvailevat, että juuri näin on. Koulutuksesta, statuksesta tai materiasta huolimatta heille jää tietyt arvot ja ajattelutavat, tuntevat toisen luokan asiat vieraiksi ja kokevat ulkopuolisuutta.
Kyllä minäkin olen tehnyt "luokkaretken", ja se kokemus on totta. Mutta silti luokkien ylikorostaminen, jota täällä tapahtuu, kertoo minusta enemmän siltä, että on katsottu tv:tä ja haluttaisiin soveltaa jotain brittiläistä luokkajakoa Suomeenkin, kun se tekisi ihmisten luokittelemisen niin näppäräksi. Monilla on myös fantasioita vanhan yläluokan "sielun sivistyksestä", joka jotenkin nostaisi heidät ihmisinäkin omaan luokkaansa. Luokkajakoa haluttaisiin Suomeen lisää, kun "kulttuurimme on niin ohut" ja kunnon luokkajako olisi jännempää.
Onpas sulla tulkinta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tietenkin luokat on olemassa.
Ojassa mölisevä Narkki-Kake tai Jallu-Pete ei ole samaa luokkaa kuin emeritusprofessori vuorineuvos Kökkelsberg.
Turha edes väittää vastaan koska tiedätte tämän olevan totta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se menee näin työttömät ovat alaluokka jonka päälle saat vaikka sylkeä, kaikki muut kuuluvat mielestään tuloista riippumatta keskiluokkaan mutta muistavat toki mainita tehneensä sosiaalisen nousun.
Nyt kyllä kiinnostaa, mihin luokkaan minä kuulun. Olen valmistunut -80 luvulla terveydenhoitoon, kuntoutuspuolen ammattilaiseksi. Tehnyt töitä koko elämäni, eli kuntouttanut ihmisiä. Mutta nyt jäin työttömäksi ja koska ikää on, voi olla, etten enää työllisty. Olenko nyt sitä alinta kastia? Omaisuutta on tietenkin kertynyt ison omakotitalon verran, plus autot, moottoripyörät , kesäasunto ym. Lapset on koulutettu yliopistossa ilman lainoja.
Mutta kai sitä sitten ollaan wt? Herraisä!
Nyt on kyllä pakko jatkaa. Mietin tuossa leipoessa, että ennen tilanne oli ihan toinen , kuin nyt. Me +50v ollaan monet eletty vielä sitä aikaa, kun peruskoulua ei ollut. Eli olisi pitänyt pyrkiä maksulliseen keskikouluun , että ura olisi auennut. No sehän ei ollut isolapsisten/köyhien perheiden lasten mahdollisuus. Vaikka päätä olisi ollut, et päässyt opiskelemaan.
Eli ennen ei välttämättä oltu tyhmiä, eikä elämänhallinta hukassa, vaikka ei lukemaan päässytkään. Sitä osattiin silti järjestää elämä ihan hyvälle mallille. Nykyään kaikilla on mahdollisuus opiskella ilmaiseksi pitkällekin. Ja jos ei tätä tilaisuutta käytä hyväkseen, ei ehkä ole sitä parasta A-luokkaa . Tarkoitan sitä, että nyt kyllä pystyy käymään kouluja jos vain päätä on ja haluja riittää. Kenenkään ei tarvitse rahan takia päättää loppuelämästään 3-4 luokkalaisena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No jos ihan rehellisiä ollaan, niin minusta Suomessa ei ole yhteiskuntaluokkia. Koko meidän ”luokkaretkistä” ja ”nousukkaista” ja ”katoavastakeskiluokasta” ja siitä, että kuka vaan voi nousta tai pudota jauhava luokkakeskustelumme kertoo, ettei täällä oikeasti ole yhteiskuntaluokkia.
Oikeat luokat pysyvät koko eliniån ja sukupolvesta toiseen. Oikieissa luokkayhteiskunnissa jaksetaan vuosia taivastella, että miten keskiluokkaisesta lelutehtäänjohtajan tyttärestä VOI tulla kuninkaallinen, vai voiko. Luokat ovat pysyviä, eikä niistä pääse eroon vaikka haluaisi ja toisaalta harvat (alaluokkaisetkaan) haluavat, koska kaikki ne tavat ja ajattelutavat ja kulttuuri ja jopa tunteet on niin erilaisia muihin luokkiin nähden ja ihmisiin niin syvään juurtuneita, että vaihtaminen vain tekisi elämästä liian hankalaa.
Yhteiskunnassa, jossa käytännössä jokainen liikkuu sosiaaliselta statukseltaan, varallisuudeltaan ja elintavoiltaan ylöspäin, alaspäin ja ihan vaan erilaisiin vaiheisiin elämänsä aikana, ei ole luokkia. Yhteiskunnassa, jossa opettajien lapsista tulee maalareita ja maalarien lapsista hammaslääkäreitä ja jossa tohtorit naivat duunareita ja insinöörit taiteilijoita ja ihmiset vaihtavat nelikymppisinä ammattia mistä tahansa lähihoitajiksi, siinä ei vaan ole luokkia. Koska mikään ei ole pysyvää.
Tavallaan olet oikeassa ja tavallaan et. Siitä syrjäytyneen lapsesta harvemmin tulee tohtoria, mutta siitä lääkärin lapsesta kyllä voi tulla se maalarikin. Silti tämä tausta näkyy tässä maalarissa. Ja tämä maalari tulee todennäköisesti perimään muutakin kuin sivistystä vanhemmiltaan. Ja se syrjäytyneen lapsi perii vanhemmiltaan huonoa elämänhallintaa ja ehkä velkoja.
Haluttaessa ihmisiä voidaan luokitella demografisesti millaisten tahansa muuttujien perusteilla miten tahansa erilaisiin ryhmiin esim. sosiologisen tutkimuksen yhteydessä. Moderniin ihmiskäsitykseen Suomessa ei luokkajaottelu kuulu. Jokainen on yksilö, oman elämänsä muodostaja. Pidänkin luokka-ajattelua eräänlaisena rasismin muotona entisajoilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin luokat on olemassa.
Ojassa mölisevä Narkki-Kake tai Jallu-Pete ei ole samaa luokkaa kuin emeritusprofessori vuorineuvos Kökkelsberg.
Turha edes väittää vastaan koska tiedätte tämän olevan totta.
Toisaalta totta on sekin ,että noita tuossa kai kuvaamiasi eriasteisia alkoholi-ja päihdeongelmia on kaikissa mahdollisissa ns. yhteiskunta-,eli tuloluokissa ja ammattiryhmissä ja aivan perhetaustasta ja jopa henkilön koulutuksestakin riippumatta.
Luokkavihollinen (sdp, vas, psykiatrit jne) purkii tuhoamaan työttömät
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin luokat on olemassa.
Ojassa mölisevä Narkki-Kake tai Jallu-Pete ei ole samaa luokkaa kuin emeritusprofessori vuorineuvos Kökkelsberg.
Turha edes väittää vastaan koska tiedätte tämän olevan totta.
Toisaalta totta on sekin ,että noita tuossa kai kuvaamiasi eriasteisia alkoholi-ja päihdeongelmia on kaikissa mahdollisissa ns. yhteiskunta-,eli tuloluokissa ja ammattiryhmissä ja aivan perhetaustasta ja jopa henkilön koulutuksestakin riippumatta.
Kökkelsberg tuskin päätyy alkoholiongelmaisenakaan ojaan. Yleensähän paremmissa perheissä eristäydytään työhuoneisiin ja dokataan siellä. Pahempiluontoiset voivat vielä ilmaantua perheen illallispöytään ilkeilemään kuten Pekka Herlin, mutta muuten möyrytään oman kodin rauhassa.
Vierailija kirjoitti:
Olen 50+ ja törmännyt asiaan lapsuuteni jälkeen vain täällä. Tuli yllätyksenä. Keskusteluja paljon: Miltä näyttävät eri yhteiskuntaluokkien kodit, tuntomerkit, mikä auto...
Elävässä elämässä en ole törmännyt siihen missään, vaikka olen opiskellut ja ollut työssä sellaisissa paikoissa, joissa olisi voinut odottaa jonkinlaista yhteiskuntaluokkien huomioimista. Mediaseksikäs aihe se kieltämättä on, mutta minusta siinä metelöidään tyhjästä.
Käsittääkseni yhteiskuntaluokat on jonkinlainen hallinnon ja tutkijoitten työkalu, jonka avulla voi palveluja suunnitella ja kohdentaa oletetun tarpeen mukaan. Se on sitten eri asia, miten palvelutarvekriteerit vastaavat yhteiskuntaluokitusta.
Sen verran olen kiinnostunut aiheesta (kiitos sosiologian ja sosiaalityön opintojen), että olen katsonut kriteerejä. En voi sijoittaa itseäni yksiselitteisesti mihinkään luokkaa, sillä niin ristiriitaiset tulokset olisivat. Yhdellä perusteella olisin selkeästi yläluokkaa, toisen perusteella alaluokkaa.
Suomessa luokittelu on hankalaa siksi, että tämä yhteiskunta on tällainen kuin on eikä täällä päde englantilaiset määritelmät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskuntaluokkiin kiinnittänevät vähemmän huomiota keskiluokkaiset, joilla taloudellinen tilanne on ollut suht vakaa, eikä ole tarvinnut olla tekemisissä taustoiltaan kovin erilaisten ihmisten kanssa.
On ehkä halu uskoa, että Suomi on monelle kansalaiselle todella tasa-arvoinen paikka ja omat kokemukset vahvistavat sen.
Niinkö. Kuitenkin tilastojen mukaan suurin osa suomalaisista kokee kuuluvansa alempaan keskiluokkaan, jos ylipäänsä johonkin. Palstakeskusteluissa taas suurin osa vakuuttaa olevansa ylempää keskiluokkaa.
Oikeasti koko juttu on puppua, jolla peitetään sitä, ettei tämän yhteiskunnan epätasa-arvo ole luokissa, vaan siinä, että ihan liian suuri joukko yksilöitä ei löydä ”luokkiin” perustuvassa ajattelussaitään paikkaa, vaan syrjäytyy yhteiskunnasta kokonaan.
Voisitko määritellä, millä kriteereillä ihminen määräytyy alempaan, millä ylempään keskiluokkaan?
Olen lehdistä nähnyt ns. duunariperheiden yliopistokouluksen saaneiden lasten valitusta siitä, että he eivät tunne kuuluvansa mihinkään.
Olen kuitenkin sitä mieltä, että duunariperheitäkin on monenlaisia, esim. omassani oltiin kovin kiinnostuneita politiikasta ja historiasta. Oltiin avarakatseisia ja seurattiin omaa aikaa. Olen siis itsekin yliopistokoulutuksen saanut, eikä minulla ole ollut suurempia vaikeuksia toimia akateemisessa yhteisössä.
Suomessa ei voida mielestäni mitenkään puhtaasti jaotella ihmisiä luokkiin, ja miksi pitäisikään? Kenen etu tällainen luokittelu on?
Ihmisiä ei pidä erotella. Vaikka näennäisesti jollakin on enemmän mammonaa, kuin toisella, loppusuoralla olemme tasoissa. Jos köyhien parjaaminen on yleistä, ei ole oikein myöskään nimitellä ihmisiä kermaperseiksi. Tärkeintä on elää tässä hetkessä. On aivan sama istutko disain-tuolilla vai Ikean halppistuolilla. Silläkään ei ole merkitystä, asutko vuokra-asunnossa vai omistusasunnossa. Kumpikin maksaa. Tärkeintä on elämän tasapaino
Ihmiset, jotka tekevät "luokkaretken", kuitenkin kuvailevat, että juuri näin on. Koulutuksesta, statuksesta tai materiasta huolimatta heille jää tietyt arvot ja ajattelutavat, tuntevat toisen luokan asiat vieraiksi ja kokevat ulkopuolisuutta.