Lue keskustelun säännöt.
Suomi 2018, elääkö luokka-ajattelu oikeasti :o ?
18.08.2018 |
Olen 50+ ja törmännyt asiaan lapsuuteni jälkeen vain täällä. Tuli yllätyksenä. Keskusteluja paljon: Miltä näyttävät eri yhteiskuntaluokkien kodit, tuntomerkit, mikä auto...
Kommentit (56)
vasemmistoliitto lisää työttömien ahdinkoa pakottamalla heitä pakkotyöhön
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vasemmistolaiset ovat työttömien luokan luokkavihollisia
ay-liikkeen/antifan omaisuus tulee antaa työttömille
En minäkään siihen muualla ole törmännyt kuin täällä.
Perinnön odottelu kieli pitkällä, koulutusstatuksen ylikorostaminen, hyvin stereotyyppinen luokka-ajattelu -- näistä on av-palstan kova ydin rakennettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luokka-ajattelu on tyypillistä maaseutulähtöiselle, sukunsa ensimmäisiin kuuluville humanistisen yliopistotutkinnon suorittaneille ja toimistoon sisätöihin päätyneille naisasiaa esille nostaville, painonsa kanssa kamppaileville 30-40-vuotiaille yksineläjänaisille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luokka-ajattelu elää sellaisessa aika pienessä joukossa, joka haluaisi olla parempia kuiin muut, muttei oikein keksi, miksi.
Kyllä jantelagen on paljon elinvoimaisempikuin luokka-ajattelu Suomessa ja kaikissa Pohjoismaissa.
Vierailija kirjoitti:
Olen 50+ ja törmännyt asiaan lapsuuteni jälkeen vain täällä. Tuli yllätyksenä. Keskusteluja paljon: Miltä näyttävät eri yhteiskuntaluokkien kodit, tuntomerkit, mikä auto...
Minä olen hyomannut saman, jossain määrin myös palstan ulkopuolella. Meno on kuin 30-luvulla. Nykynuorisokin piipertää kierrätyksen parissa ja eivät pidä puoliaan työelämässä. Suostutaan kaikenmaailman nollasopimuksiin ym. Työttömiä haukutaan vaikka nykypäivänä kuka tahansa voi joutua työttömäksi koulutuksesta riippumatta. Täällä on kyllä paljon provoiluakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä suomalaiset jaetaan erilaisissa tilastoissakin yhteiskuntaluokkiin. Nopeaa kevyttä luettavaa Wikipediasta vaikkapa:
Itse asun kaupunginosassa, jossa asuu paljon varakkaita perheitä. On kyllä huomattavissa, että nämä kermaper(s)heet hengailevat paljon keskenään ja meitä ”taviksia” ei edes moikata, jos esim koululla/päiväkodilla törmätään kun lapset samalla luokalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen 50+ ja törmännyt asiaan lapsuuteni jälkeen vain täällä. Tuli yllätyksenä. Keskusteluja paljon: Miltä näyttävät eri yhteiskuntaluokkien kodit, tuntomerkit, mikä auto...
Eikö sinusta yhteiskuntaluokkia ole olemassa?
Ei minnekään kadonnut tässä välissäkään. Kannattaa lukea erinomainen kuvaus tästä Laura Kolbelta Luokkaretki hyvinvointiyhteiskunnassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhteiskuntaluokkiin kiinnittänevät vähemmän huomiota keskiluokkaiset, joilla taloudellinen tilanne on ollut suht vakaa, eikä ole tarvinnut olla tekemisissä taustoiltaan kovin erilaisten ihmisten kanssa.
On ehkä halu uskoa, että Suomi on monelle kansalaiselle todella tasa-arvoinen paikka ja omat kokemukset vahvistavat sen.
No jos ihan rehellisiä ollaan, niin minusta Suomessa ei ole yhteiskuntaluokkia. Koko meidän ”luokkaretkistä” ja ”nousukkaista” ja ”katoavastakeskiluokasta” ja siitä, että kuka vaan voi nousta tai pudota jauhava luokkakeskustelumme kertoo, ettei täällä oikeasti ole yhteiskuntaluokkia.
Oikeat luokat pysyvät koko eliniån ja sukupolvesta toiseen. Oikieissa luokkayhteiskunnissa jaksetaan vuosia taivastella, että miten keskiluokkaisesta lelutehtäänjohtajan tyttärestä VOI tulla kuninkaallinen, vai voiko. Luokat ovat pysyviä, eikä niistä pääse eroon vaikka haluaisi ja toisaalta harvat (alaluokkaisetkaan) haluavat, koska kaikki ne tavat ja ajattelutavat ja kulttuuri ja jopa tunteet on niin erilaisia muihin luokkiin nähden ja ihmisiin niin syvään juurtuneita, että vaihtaminen vain tekisi elämästä liian hankalaa.
Yhteiskunnassa, jossa käytännössä jokainen liikkuu sosiaaliselta statukseltaan, varallisuudeltaan ja elintavoiltaan ylöspäin, alaspäin ja ihan vaan erilaisiin vaiheisiin elämänsä aikana, ei ole luokkia. Yhteiskunnassa, jossa opettajien lapsista tulee maalareita ja maalarien lapsista hammaslääkäreitä ja jossa tohtorit naivat duunareita ja insinöörit taiteilijoita ja ihmiset vaihtavat nelikymppisinä ammattia mistä tahansa lähihoitajiksi, siinä ei vaan ole luokkia. Koska mikään ei ole pysyvää.
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskuntaluokkiin kiinnittänevät vähemmän huomiota keskiluokkaiset, joilla taloudellinen tilanne on ollut suht vakaa, eikä ole tarvinnut olla tekemisissä taustoiltaan kovin erilaisten ihmisten kanssa.
On ehkä halu uskoa, että Suomi on monelle kansalaiselle todella tasa-arvoinen paikka ja omat kokemukset vahvistavat sen.
Niinkö. Kuitenkin tilastojen mukaan suurin osa suomalaisista kokee kuuluvansa alempaan keskiluokkaan, jos ylipäänsä johonkin. Palstakeskusteluissa taas suurin osa vakuuttaa olevansa ylempää keskiluokkaa.
Oikeasti koko juttu on puppua, jolla peitetään sitä, ettei tämän yhteiskunnan epätasa-arvo ole luokissa, vaan siinä, että ihan liian suuri joukko yksilöitä ei löydä ”luokkiin” perustuvassa ajattelussaitään paikkaa, vaan syrjäytyy yhteiskunnasta kokonaan.
Vierailija kirjoitti:
No jos ihan rehellisiä ollaan, niin minusta Suomessa ei ole yhteiskuntaluokkia. Koko meidän ”luokkaretkistä” ja ”nousukkaista” ja ”katoavastakeskiluokasta” ja siitä, että kuka vaan voi nousta tai pudota jauhava luokkakeskustelumme kertoo, ettei täällä oikeasti ole yhteiskuntaluokkia.
Oikeat luokat pysyvät koko eliniån ja sukupolvesta toiseen. Oikieissa luokkayhteiskunnissa jaksetaan vuosia taivastella, että miten keskiluokkaisesta lelutehtäänjohtajan tyttärestä VOI tulla kuninkaallinen, vai voiko. Luokat ovat pysyviä, eikä niistä pääse eroon vaikka haluaisi ja toisaalta harvat (alaluokkaisetkaan) haluavat, koska kaikki ne tavat ja ajattelutavat ja kulttuuri ja jopa tunteet on niin erilaisia muihin luokkiin nähden ja ihmisiin niin syvään juurtuneita, että vaihtaminen vain tekisi elämästä liian hankalaa.
Yhteiskunnassa, jossa käytännössä jokainen liikkuu sosiaaliselta statukseltaan, varallisuudeltaan ja elintavoiltaan ylöspäin, alaspäin ja ihan vaan erilaisiin vaiheisiin elämänsä aikana, ei ole luokkia. Yhteiskunnassa, jossa opettajien lapsista tulee maalareita ja maalarien lapsista hammaslääkäreitä ja jossa tohtorit naivat duunareita ja insinöörit taiteilijoita ja ihmiset vaihtavat nelikymppisinä ammattia mistä tahansa lähihoitajiksi, siinä ei vaan ole luokkia. Koska mikään ei ole pysyvää.
Tutkimuksen mukaan yhteiskuntakierto Suomessa on kuta kuinkin pysähtynyt kuten kaikkialla Länsimaissa. Vielä suurilla ikäluokilla noin saattoi mennäkin. Mökin pojasta saattoi koulutuksen kautta tulla herra. Nykyisin näin ei tapahdu vaan vanhempien yhteiskuntaluokka määrittää lapsenkin tulevaisuutta erittäin vahvasti. Köyhän lapsi ei lähde yliopistoon etenkään, jos vanhemmilta puuttuu koulutustausta. Keskiluokka uusintaa itse itsensä. Lääkärin pojasta tulee lääkäri ja pitkäaikaistyöttömän vesalta jää koulut käymättä. Ikävä kyllä koululaitos ylläpitää itse tätä status quota vaikkakaan siitä ei juurikaan puhuta. Hyvö esimerkki on maahanmuuttajatyttöjen ohjaaminen lähihoitajiksi eikä lääkäreiksi. Kaikki indikaatiot osoittavat samaa. Vanhempien varallisuus periytyy. Jopa taipumus asua omistusasunnossa. Omistusasujien lapset hankkivat omat asuntolainat heti kun ennättävät ja vuokralaiset jatkavat vuokralla sukupolvesta toiseen.
En tiedä onko se luokka yhteiskuntaa vai mitä, mutta kyllähän ihmiset nykyisin elää hyvin tiukasti omissa kuplissaan. Jos olet koulutettu ja hyväpalkkaisissa töissä, niin kerroppa rehellisesti kuinka monta työtöntä tai ylipäätään duunaria sinun läheiseen tuttavapiiriin kuuluu. Jos et ole työläistaustainen, niin eipä niitä duunareita montaa kappaletta sukulaisiinkaan mahdu. Itse kuvittelin olevani hyvinkin keskiluokkaisesta perheestä, mutta kyllä opiskeluaikana Helsingissä silmät aukesi sille, että kyllä Suomessa on vieläkin etuoikeutetumpia perheitä, joilla on ns. Vanhaa rahaa. Useampi opiskelukaveri asui Helsingin keskustan arvostetummilla alueilla "suvun" asunnoissa ja kyllä näillä tuppasi olemaan hyvin erilainen käsitys maailman menosta kuin esim itselläni.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onko se luokka yhteiskuntaa vai mitä, mutta kyllähän ihmiset nykyisin elää hyvin tiukasti omissa kuplissaan. Jos olet koulutettu ja hyväpalkkaisissa töissä, niin kerroppa rehellisesti kuinka monta työtöntä tai ylipäätään duunaria sinun läheiseen tuttavapiiriin kuuluu. Jos et ole työläistaustainen, niin eipä niitä duunareita montaa kappaletta sukulaisiinkaan mahdu. Itse kuvittelin olevani hyvinkin keskiluokkaisesta perheestä, mutta kyllä opiskeluaikana Helsingissä silmät aukesi sille, että kyllä Suomessa on vieläkin etuoikeutetumpia perheitä, joilla on ns. Vanhaa rahaa. Useampi opiskelukaveri asui Helsingin keskustan arvostetummilla alueilla "suvun" asunnoissa ja kyllä näillä tuppasi olemaan hyvin erilainen käsitys maailman menosta kuin esim itselläni.
Niin se on sitä polarisoitumista, joka etenee kovaa vauhtia. Hyväosaiset eivät päivänsä aikana edes tapaa ainuttakaan huono-osaista ja toisinpäin eikä toisen maailma ja tapa elää tule koskaan tutuksi. Tällöin ei myöskään kehity empatiaa ja arvot kovenevat.
Se menee näin työttömät ovat alaluokka jonka päälle saat vaikka sylkeä, kaikki muut kuuluvat mielestään tuloista riippumatta keskiluokkaan mutta muistavat toki mainita tehneensä sosiaalisen nousun.