Millainen (nuori) ihminen ei koskaan käy missään festareilla?
Jotenkin outo? Erakko? Sairaalloisen ujo? Sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsivä? Sairaalloinen suhtautuminen absolutismiin?
Kommentit (43)
Minä en koskaan käynyt. Syitä:
Ei innostanut asua missään teltassa tmv hostellissa missä nyt kaverit asuivatkaan kun menivät festareille. Pidin jo teininä/varhaisaikuisena 4 ja 5 tähden hotelleista 😬
Sama ruokailun kanssa. Hienot ravintolat innostivat, ei mikään retkimuona tai snägärit.
En ollut koskaan mikään fanaattinen minkään bändin fani joka olisi lähtenyt jonnekin siksi että olisi kuullut livenä omaa suosikkia.
Kai yhteenvetona voi sanoa että olin todella mukavuudenhaluinen ja nuorena mukavuus ja festarit eivät mitenkään menneet yhteen koska rahaa oli niukasti käytössä kuten kellä tahansa nuorella.
Olen aina ollut liian mukavuudenhaluinen. Olen kyllä käynyt pari kertaa isommissa konserteissa, mutta en koskaan ruississa ym.
Voisin mennä jos voittaisin esim vip-lipun.
Järjetön jonottaminen, tungos, likaisuus jne ei vaan innosta.
Olen nyt 25v
Minä en ole koskaan käynyt festareilla. Olen kyllä enemmän tai vähemmän erakkoluonne ja nautin omasta rauhasta.
M37
Nuorena niitä kilttejä poikia ei koskaan kutsuttu muiden kanssa pitämään hauskaa. 🥺
Köyhä. Oli jo pitkälti aikuinen kun oli varaa mennä.
Sellainen nuori, jota ei kiinnosta. Voin kuunnella musiikkia kotona, ilmaiseksi.
Esim minä. Ei kiinnostanut eikä kiinnosta vieläkään hirveet ihmisjoukot joista suurin osa sikakännissä kiljumassa. Yleensä festareilla on vain yksi hyvä bändi ja sen vuoksi en viitsi mennä menettämään hermojani ihmispaljouteen. Arvostan mökkiäni enemmän.
Siitä on jo aikaa, muttei jaksanu lähteä liftaamaan jonnekin monen sadan kilometrin päähän jauhamaan tappelua känniläisten kanssa. Pari kertaa kävin ja kokemus oli perseestä.
Itsellä paljon kavereita, puoliso, hyvä työ, ja elämä kunnossa. Oli myös nuorena mutta en halunnut festareille. Olen myös sosiaalinen ja käyn muuten keikoilla.
En jaksa katsella kännisiä suomalaisia niin en ole ikinä käynyt festareilla. En ole absolutisti mutta känniä en ole ikinä juonut. Paska musiikki on toinen asia josta en suostu maksamaan.
Palaat kotiin miehesi luokse, suutelet häntä, kerrot että rakastat. Päivät kuluu, viikot, kuukaudet. Hellitte miehenne kanssa toisianne, rakastelette. Se tuntuu hyvältä, mutta silti, et voi kieltää itseltäsi että siitä puuttuu jotain. Jotain sellaista mitä koit Danin kanssa. Tiedät, että olit Danille vain yksi pano muiden joukossa ja hän tuskin edes muistaa sinua. Joskus kuitenkin mietit, että miten reagoisit jos yllättäen törmäisit taas häneen. Saatat jopa yllättää itsesi miettimästä millainen olisi yhteinen tulevaisuus Danin kanssa.
Mietittyäsi asiaa olet alkanut ymmärtää, että hänen ylimielinen käytöksensä on vain pintaa ja sisällä sykkii lämmin ja välittävä sydän, jonka Dani kätkee kukkoilevan roolinsa taakse. Mietit että pystyisitkö kaivamaan sen oikean välittävän Danin esille jos vain tarpeeksi rakastaisit häntä, kesyttäisit hänet... Eih! Havahdut taas päiväunistasi. Miehesi katsoo sinua aamiaispöydän toisesta päästä kysyvä katse silmissään. Vastaat hänelle hymyllä ja sanot, että täytyy kiiruhtaa töihin. Suutelette hyvästiksi, mutta työmatkalla ajatuksesi hakeutuu taas Danin silmiin ja kujeilevaan hymyyn kuin johonkin magneettiin, jota ajatustesi metalli ei voi vastustaa. Siirrät ajatuksesi syrjään tulevan työpäivän haasteisiin. Ajattelet hetken miestäsi ja tunnet välittävää lämpöä, mutta silti...
Päivät kuluu taas, sulautuvat toisiinsa, vuodet myös. Kuljet elämääsi unissakävelijän tavoin. Suhde mieheesi on lämmin ja välittävä, töissä menee hyvin. Silti jotain puuttuu. Sisälläsi on kuin tyhjä aukko, joka hohkaa kylmyyttä. Olet oppinut torjumaan Danin mielestäsi, hyväksynyt, että mennyt on mennyttä, mutta tuo tyhjä tunne sisälläsi ei katoa.
Eräänä päivänä töissä kahvitauolla työpaikan naiset ovat kokoontuneet selailemaan Ilta-Sanomia. Sivujen käännyttyä viihdeosastolle paljastuu eteesi Bile-Danin kasvot jossain uutisessa ja tunnet sisälläsi läikähdyksen. Hätkähdät. Työkaverisi lukee juttua ja naurahtaa. "Hyi miten ällö tyyppi." Vastaat: "Niin on, tosi oksettava jätkä", kuten tiedät, että kuuluu vastata. Muut naiset nyökyttelee. Kaikki pidätte Bile-Dania ällönä, mutta katsotte kaikki toisianne kuin peläten paljastumista, jokainen teistä yrittää kätkeä sen salaisuuden, että olette jokainen omalla tavallanne kokeneet sen, Bile-Danin kosketuksen...
esim sellainen, joka kärsii metelistä. Minä kuuntelen mielelläni musiikkia, mutta en suin surminkaan menisi minkään vellovan meluisan ihmisjoukon keskelle.
Ei vaan kiinnostanut se meininki, kävin lempibändini keikoilla ihan vaan lähilavoilla. No, oonhan mä outo ollu aina 🤪
Mä kävin ekan kerran festareilla joskus 25 vuotiaana, pari kertaa kokeilin ja havaitsin ettei ole mun juttu
Syitä miksen käynyt aiemmin:
En tykkää nukkua teltassa, hotellit täynnä/kalliita.
Jos kuuntelen musiikkia, haluan itse valita kappaleen ja soittoajankohdan.
En tykkää asioida bajamajassa jota käyttävät tuhannet muut. Sisävessa on mun juttu.
Haluan käydä suihkussa joka päivä.
En tykkää olla kylki kyljessä väkijoukossa.
En tykkää jonottaa joka paikkaan.
En tykkää syödä epämääräistä grilliruokaa päiväkausia.
En tykkää maksaa useita satasia edellämainituista epämieluisuuksista.
Juopottelusta kyllä tykkään ja musiikin kuuntelusta kohtuullisella volyymilla.
Vierailija kirjoitti:
Mä kävin ekan kerran festareilla joskus 25 vuotiaana, pari kertaa kokeilin ja havaitsin ettei ole mun juttu
Syitä miksen käynyt aiemmin:
En tykkää nukkua teltassa, hotellit täynnä/kalliita.
Jos kuuntelen musiikkia, haluan itse valita kappaleen ja soittoajankohdan.
En tykkää asioida bajamajassa jota käyttävät tuhannet muut. Sisävessa on mun juttu.
Haluan käydä suihkussa joka päivä.
En tykkää olla kylki kyljessä väkijoukossa.
En tykkää jonottaa joka paikkaan.
En tykkää syödä epämääräistä grilliruokaa päiväkausia.
En tykkää maksaa useita satasia edellämainituista epämieluisuuksista.Juopottelusta kyllä tykkään ja musiikin kuuntelusta kohtuullisella volyymilla.
Joka kohdasta samaa mieltä!
Vierailija kirjoitti:
Mä kävin ekan kerran festareilla joskus 25 vuotiaana, pari kertaa kokeilin ja havaitsin ettei ole mun juttu
Syitä miksen käynyt aiemmin:
En tykkää nukkua teltassa, hotellit täynnä/kalliita.
Jos kuuntelen musiikkia, haluan itse valita kappaleen ja soittoajankohdan.
En tykkää asioida bajamajassa jota käyttävät tuhannet muut. Sisävessa on mun juttu.
Haluan käydä suihkussa joka päivä.
En tykkää olla kylki kyljessä väkijoukossa.
En tykkää jonottaa joka paikkaan.
En tykkää syödä epämääräistä grilliruokaa päiväkausia.
En tykkää maksaa useita satasia edellämainituista epämieluisuuksista.Juopottelusta kyllä tykkään ja musiikin kuuntelusta kohtuullisella volyymilla.
Itse en edes koskaan kokeillut, koska tunnen itseni. Parin tunnin konserttiin voin lähteä.
Yksinäinen. Olisin nuorena halunnut festareille, mutta kavereilla ei joko ollut rahaa tai halua lähteä seuraksi.
Eipä sitten hirveästi huvittanut yksin teininä/nuorena lähteä mihinkään.
Minulla on täysi oikeus olla absolutisti ja viihtyä omissa oloissani, siinä eiole mitään väärää. Kyllä minä musiikkia kuuntelen, mutta kyseisiä artisteja ei tule koskaan näkymään Suomikeikoilla, kotimainen musiikki on paskaa...