Kun mies ei puhu
Kun yritän jutella hankalista asioista, esim suhteemme tilasta tai omasta harmituksesta, mies ei avaa edes silmiä. Istuu sohvalla, laittaa silmät kiinni, ei vastaa, ei kommunikoi, ei tule vastaan.. itse en huuda tai raivoa vaan normaalilla äänensävyllä pyydän miestä puhumaan.
Tilanne loppuu, kun menen pois ja mies jää yleensä sohvalle loppupäiväksi/yöksi.
Ei tee mitään. Katsoo vain telkkaria, jättää koiran ja kodinhoidon minulle.
Tämä jatkuu niin kauan kun pyydän anteeksi. Vaikka minulla ei olisi mitään anteeksipyydettävää.
Suurin syy ongelmiimme on tämä miehen puhumattomuus, ja että hän jättää minut yksin, kun tulee hankaluuksia vastaan.
Olen vain niin poikki tähän.. Haluaisin voida kommunikoida avoimesti ja niin että minullakin on jotain väliä..
Ap
Kommentit (47)
Minä olen ollut aina iloinen ja osannut pitää asioistani huolta, paitsi kun lasteni äidille tuli tarve kontrolloida kaikkea, lempiruoastani lähtien. Ennen hän oli täysin normaali vastuullinen nainen. Lapsiarjessa ei minun panokseni, yli puolet kotitöistä, autonhuollot, remontit ym muu ei enää riittäneetkään, vaan nämä piti tehdä naisen tavalla. En tehnyt, vaan annoin hänen tehdä asiat niin kuin parhaaksi näki. Lapsenkaan kanssa en osannut olla. Minusta ei ollut mihinkään, joten miksi edes yrittäisin. Aikansa kun tätä kesti, ainoa asia minkä osasin oli lähteä suhteesta. Nyt osaan taas pestä lasten pyykit ja vähän muutakin.
Puhumattomasta kodista ei tule terveitä lapsia. Joskus fyysinen väkivaltakin jättää pienemmät jäljet.
Töistä ihmistä EI VOI MUUTTAA. Rakastat mies-vauvaa eli olet hänelle kodinkone ja huolehdit suhteestanne.Mieti,haluatko ihan oikeasti tuota,jos et,niin eipä sulle jää vaihtoehtoja.Tuollaisen olet ottanut ja tuollaisena tulee pysymään hamaan tappiin....iän myötä vain pahenee
Vierailija kirjoitti:
Minä olen ollut aina iloinen ja osannut pitää asioistani huolta, paitsi kun lasteni äidille tuli tarve kontrolloida kaikkea, lempiruoastani lähtien. Ennen hän oli täysin normaali vastuullinen nainen. Lapsiarjessa ei minun panokseni, yli puolet kotitöistä, autonhuollot, remontit ym muu ei enää riittäneetkään, vaan nämä piti tehdä naisen tavalla. En tehnyt, vaan annoin hänen tehdä asiat niin kuin parhaaksi näki. Lapsenkaan kanssa en osannut olla. Minusta ei ollut mihinkään, joten miksi edes yrittäisin. Aikansa kun tätä kesti, ainoa asia minkä osasin oli lähteä suhteesta. Nyt osaan taas pestä lasten pyykit ja vähän muutakin.
Ei tullut sitten mieleen puhua vaimon kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Töistä ihmistä EI VOI MUUTTAA. Rakastat mies-vauvaa eli olet hänelle kodinkone ja huolehdit suhteestanne.Mieti,haluatko ihan oikeasti tuota,jos et,niin eipä sulle jää vaihtoehtoja.Tuollaisen olet ottanut ja tuollaisena tulee pysymään hamaan tappiin....iän myötä vain pahenee
Täällä yksi miesvauva jonka vaimo luuli että en tee mitään. Nykyän ex-vaimo joka ei lopulta selviä itse. Harmillista että peiliin katsotaan vasta kun kaikki on jo ohi. Niitä naisvauvojakin löytyy yhtäläillä. Tosiaan ei kannata ottaa tälläistä puolisoa joka on alusta alkaen vastuuton. Miksi tämä on niin vaikeaa sisäistää? Jos sellaisen on ottanut, niin jokainen kestäköön seuraukset.
Sulla on miesvauva joka pitää sua äitihahmona. JUOKSE.