Kannattaako naisen olla aloitteellinen?
Moni nainen on vielä näinä tasa-arvon aikoina sitä mieltä, että on miehen tehtävä tehdä aloite treffeille. Sitä sitten perustellaan eri tavoin, kuten että "kyllä kiinnostunut mies lähestyy", "naisen aloitteellisuus karkoittaa miehet" tai että "miehet pitävät metsästämisestä". Myöntääpä joku, että pelkää pakkeja.
Edellisen johdosta kysyn:
Kommentit (93)
Vierailija kirjoitti:
Taidan olla vähän vanhanaikainen näissä asioissa, mutta kyllä minusta miehen pitää tehdä aloite. Jos olen oikein kiinnostunut, niin teen sen kyllä tiedetyksi, mutta varsinaisen aloitteen tekeminen jää miehelle. Ja jos hän ei sitä tee, niin homma kuivuu kasaan.
Miehet, jotka eivät siis osaa lukea vihjeitä, jäävät sitten ainakin pois laskuista?
"A woman chases a man until he catches her". = Nainen jahtaa miestä, kunnes mies saa naisen kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai pelkään pakkeja? Olen ollut aloitteellinen muutaman kerran ja se riitti.
Ei pidä lannistua. Ainakin sä yritit ja sait asiasta selvyyden. Ei pidä ajatella että vika olisi sinussa vaan niin että te ette olleet sopivia toisillenne. :)
Tottakai vika on mussa jos en kelpaa :D
No en mäkään kaikille kelpaa :D eikä se ole estänyt tekemästä aloitteita. Huvittavin esimerkki lienee se, kun bongasin yhdeltä nettideittisaitilta miehen, joka oli mielestäni tosin hyvännäköinen kuvassa. (yksi ns. parhaimman näköisistä siihen mennessä, mitä olin nähnyt) Ajattelin, että on "kuumempi" kuin itse olen. Silti pistin flirttiä ja mies vastasi ja piti myös profiilistani/ulkonäöstäni. Joten sovittiin tapaaminen ja livenä edelleen hyvännäköinen, mutta lyhimmät treffit, joilla olen varmaan koskaan ollut! Ei riittänyt juttua tarpeeksi, vaikka ihan ok tyyppi varmasti muuten. Ei vaan sitten sytyttänyt. Joten lähdin siitä sitten aika nopeasti kotiinpäin emmekä sitten olleet enää yhteyksissä.
Huvittavimmat saamani pakit muuten olivat muuten yhdeltä nettimieheltä, jolla ei ollut kuvaa profiilissaan eikä tainnut olla itsellänikään. Nyt en muista, kumpi laittoi kummalle ensin viestiä. Joka tapauksessa tyyppi pisti kuvansa ja totesin, että ei nyt omaa silmääni juuri viehätä (ehkei ollut suoranaisen ruma, mutta ei omantyylinen), mutta koska en halunnut olla ns. pinnallinen päätin silti jatkaa vastaamista. Ja postitin oman kuvani. Ja sen jälkeen hänestä ei enää kuulunut mitään! Eli tunne oli ilmeisesti mitä vastavuoroisin :D
Itse lähestyessäni olen kokenut päätyväni suhteisiin, jossa mies ei ole lopulta ollut yhtä kiinnostunut minusta kuin minä hänestä. Toisaalta eipä lähestyvästä miehestäkään tiedä, millaisella tahdilla ja kriteeristöllä hän naisia lähestyy, mutta onhan se mukavaa tietää olevansa edes jotenkin kiinnostavalla tavalla muista erottuva.
Mä en koskaan ole halunnut miestä, jonka itsetunto ei kestä sitä että häntä halutaan ja kysytään jonnekin, joten olen kyllä ollut aloitteellinen.
Pii da pa pa pa da pa, da pa pa da pa Pii da pa pa da pa 🎼🎵🎶
Vierailija kirjoitti:
Itse lähestyessäni olen kokenut päätyväni suhteisiin, jossa mies ei ole lopulta ollut yhtä kiinnostunut minusta kuin minä hänestä. Toisaalta eipä lähestyvästä miehestäkään tiedä, millaisella tahdilla ja kriteeristöllä hän naisia lähestyy, mutta onhan se mukavaa tietää olevansa edes jotenkin kiinnostavalla tavalla muista erottuva.
Taso selittää ilmiön. Lähestyit turhan tasokkaita miehiä.
Vierailija kirjoitti:
Itse lähestyessäni olen kokenut päätyväni suhteisiin, jossa mies ei ole lopulta ollut yhtä kiinnostunut minusta kuin minä hänestä. Toisaalta eipä lähestyvästä miehestäkään tiedä, millaisella tahdilla ja kriteeristöllä hän naisia lähestyy, mutta onhan se mukavaa tietää olevansa edes jotenkin kiinnostavalla tavalla muista erottuva.
Noin meille miehillekin usein käy. Teemme kaikkemme ja nainen vain miettii, onko tunteita vai ei. Ja kun nainen lopulta aloittaa mantran, miten vielä löydämme jonkun häntä itseään paljon paremman, jatkamme etsimistä.
Kyselyssähän nyt oli 2 täysin eri asiaa.
1. Kannattaa odottaa miehen aloitetta, tai
2. Myös nainen voi olla aloitteellinen
Nro. 2 jättää kuitenkin avoimeksi sen mahdollisuuden, että nainen odottaa miehen aloitetta. Sen pitäisi olla 'Kannattaa ottaa ohjat omiin käsiin'
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut aloitteellinen nettideiteissä ja huomannut, että miehille se tarkoittaa: tarjoutuu seksileikkeihin. Vaikka nimenomaan olen jo profiilissa sanonut, etten etsi seksiseuraa.
Huooh.Tinder on olemassa seksileikkejä varten. Muista nettideiteistä en tiedä.
Tunnen ihmisiä, jotka ovat löytäneet kunnon parisuhteen Tinderistä, joten ei kaikki hae pelkkää seksiä.
Minä nimenomaan olen yksi niistä ihmisistä joku löysi poikaystävän Tinderistä. Ei ole se vaan seksiä varten. Ennen nykyistä poikaystävää mulla oli siellä kyllä monia parisuhde ehdokkaita. Yhdelle miehelle olin itse aloitteellinen, ekan treffin jälkeen hän oli vieläki kiinnostunut, minä en. Eli ihan riippuu kaikesta. Olen ollut itse aloitteellinen aikasemmin yhdelle miehelle ja siitä tuli parisuhde, mutta siis ihan tosielämässä, ei online deittailussa. Ei kannata yleistä koska jos mies on hakemassa seksiä niin se hakee sitä kaikialta, Tinderistä ja baarista sekä vaikka kirjastosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse lähestyessäni olen kokenut päätyväni suhteisiin, jossa mies ei ole lopulta ollut yhtä kiinnostunut minusta kuin minä hänestä. Toisaalta eipä lähestyvästä miehestäkään tiedä, millaisella tahdilla ja kriteeristöllä hän naisia lähestyy, mutta onhan se mukavaa tietää olevansa edes jotenkin kiinnostavalla tavalla muista erottuva.
Taso selittää ilmiön. Lähestyit turhan tasokkaita miehiä.
Voi olla. En kuitenkaan tahtoisi olla itseäni (ja miehiäkään) kohtaan niin julma, että lähestyisin miehiä, joista en oikeasti ole kiinnostunut. Olen kuitenkin saanut seurustella noiden "liian tasokkaiden" kanssa useiden vuosien suhteiden ja avoliittojen verran, joten en nyt ihan surkeaksi menisi tilannetta sanomaan.
Lähestyminen siis tuottaa tulosta, mutta jään kaipaamaan sellaista palvovaa (:D) otetta, jollaista olen kokenut itseäni lähestyneiden ja itseäni kiinnostamattomien miesten taholta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse lähestyessäni olen kokenut päätyväni suhteisiin, jossa mies ei ole lopulta ollut yhtä kiinnostunut minusta kuin minä hänestä. Toisaalta eipä lähestyvästä miehestäkään tiedä, millaisella tahdilla ja kriteeristöllä hän naisia lähestyy, mutta onhan se mukavaa tietää olevansa edes jotenkin kiinnostavalla tavalla muista erottuva.
Taso selittää ilmiön. Lähestyit turhan tasokkaita miehiä.
Voi olla. En kuitenkaan tahtoisi olla itseäni (ja miehiäkään) kohtaan niin julma, että lähestyisin miehiä, joista en oikeasti ole kiinnostunut. Olen kuitenkin saanut seurustella noiden "liian tasokkaiden" kanssa useiden vuosien suhteiden ja avoliittojen verran, joten en nyt ihan surkeaksi menisi tilannetta sanomaan.
Lähestyminen siis tuottaa tulosta, mutta jään kaipaamaan sellaista palvovaa (:D) otetta, jollaista olen kokenut itseäni lähestyneiden ja itseäni kiinnostamattomien miesten taholta.
Kaikessa on puolensa. Kun lähtee leikkiin vähän vähemmän suositun naisen kanssa, niin kaikki käy. Ihastunut nainen on kovin miellyttämisenhaluinen. Käyttää suosiolla hormonaalista ehkäisyä, on hyvä sängyssä, sheivaa jne. Ei nalkuta kaljasta eikä kavereista ja huomoi arjessa tosin kuin prinsessasyndroomasta kärsivät kauniimmat kanssasisarensa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut aloitteellinen nettideiteissä ja huomannut, että miehille se tarkoittaa: tarjoutuu seksileikkeihin. Vaikka nimenomaan olen jo profiilissa sanonut, etten etsi seksiseuraa.
Huooh.Lähestyt vääriä miehiä. Minulle naisen aloite tarkottaisi kiinnostusta tutustua parisuhdemielessä.
Eli sulla ei ole naisia kavereina?
Haluaisin tutustua yhteen mieheen kaverina, mutta en uskalla ehdottaa tapaamista, koska pelkään että se luulee että yritän iskeä ja torjuu heti...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut aloitteellinen nettideiteissä ja huomannut, että miehille se tarkoittaa: tarjoutuu seksileikkeihin. Vaikka nimenomaan olen jo profiilissa sanonut, etten etsi seksiseuraa.
Huooh.Lähestyt vääriä miehiä. Minulle naisen aloite tarkottaisi kiinnostusta tutustua parisuhdemielessä.
Eli sulla ei ole naisia kavereina?
Haluaisin tutustua yhteen mieheen kaverina, mutta en uskalla ehdottaa tapaamista, koska pelkään että se luulee että yritän iskeä ja torjuu heti...
Kannattaa vissiin miettiä, miten aloitteen tekee, ettei tule väärinymmärretyksi.
Jos olisin odottanut miehiltä aloitetta niin en usko, että olisin koskaan päätynyt naimisiin. Olen 35v ja koko elämäni aikana yksi mies on lähestynyt.
Kaikessa on puolensa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse lähestyessäni olen kokenut päätyväni suhteisiin, jossa mies ei ole lopulta ollut yhtä kiinnostunut minusta kuin minä hänestä. Toisaalta eipä lähestyvästä miehestäkään tiedä, millaisella tahdilla ja kriteeristöllä hän naisia lähestyy, mutta onhan se mukavaa tietää olevansa edes jotenkin kiinnostavalla tavalla muista erottuva.
Taso selittää ilmiön. Lähestyit turhan tasokkaita miehiä.
Voi olla. En kuitenkaan tahtoisi olla itseäni (ja miehiäkään) kohtaan niin julma, että lähestyisin miehiä, joista en oikeasti ole kiinnostunut. Olen kuitenkin saanut seurustella noiden "liian tasokkaiden" kanssa useiden vuosien suhteiden ja avoliittojen verran, joten en nyt ihan surkeaksi menisi tilannetta sanomaan.
Lähestyminen siis tuottaa tulosta, mutta jään kaipaamaan sellaista palvovaa (:D) otetta, jollaista olen kokenut itseäni lähestyneiden ja itseäni kiinnostamattomien miesten taholta.
Kaikessa on puolensa. Kun lähtee leikkiin vähän vähemmän suositun naisen kanssa, niin kaikki käy. Ihastunut nainen on kovin miellyttämisenhaluinen. Käyttää suosiolla hormonaalista ehkäisyä, on hyvä sängyssä, sheivaa jne. Ei nalkuta kaljasta eikä kavereista ja huomoi arjessa tosin kuin prinsessasyndroomasta kärsivät kauniimmat kanssasisarensa.
Varmasti totta ja myös omien kokemuksieni mukaista, sillä olen joskus ollut myös niiden vähemmän kiinnostavien miesten kanssa. Mutta en enää kaipaa elämääni alistujia ja mielistelijöitä, jotka vannovat rakkauttaan, vaikka heitä kohtelisi miten.
Kannattaa! :D iskin oman mieheni baarista, nyt ollaan viisi vuotta oltu yhdessä ja kaksi niistä asuttu yhdessä.
Minä olen ollut, ja miehet ovat siitä lähinnä järkyttyneet, vaikka etukäteen tiesin, että heilläkin on tunteita minua kohtaan. Joten enää en ole aloitteellinen.
Minusta tuntuu, että jos vähänkin juttelen miehille, he luulevat, että isken heitä, vaikka vaan ihan huvikseni tutustun ihmisiin. Siksi ei huvita kauheasti edes aloittaa keskustelua.
Samaa mieltä. Tykkään itse päättää :)