Mitä pieniä "älyttömyyksiä" olet tehnyt kun olet ollut omissa ajatuksissasi?
Itse yhtenä päivänä menin kotiin tultuani vessaan ja kun sain riisuttua toisen sukan pois jalastani, niin heitin sen epähuomiossa wc-pönttöön vaikka piti laittaa pyykkikoriin joka oli siinä pk:n päällä. Mietin siinä uskoakseni jotain työjuttua vielä.
Kommentit (922)
Jääkaappiin laittanut kaikkea mahdollista keittiön pöydältä. Sitten etsinyt lompakkoa, auton avaimia jne.
Kahvia keittänyt niin, että ei pannua alla ja kahvit työtasolle.
Ajanut töistä kotiin ja unohtanut hakea matkalla lapset hoidosta. Ja eiku hetken päästä kaasu pohjassa takaspäin.
Se kuitenkin lohdullista, että ruuhkavuodet alkaa olla takana.
Seurustelin, menin naimisiin ja perustin perheen.
Meinasin kävellä töihin sisään taluttaen pyörää.
Piti hakea juhlaruokaa jouluaattona ulkovarastosta, oli siellä koska jääkaappi täynnä. Ovi oli lukossa, ja hermostuneena painelin auton avaimen auki-nappia, siirsin jopa lähemmäs lukkoa kun ajattelin että patterit lopussa. Lopulta tajusin että väärä avain ja tunsin itseni tyhmäksi.
Oltiin lähdössä matkalle ja laitoin passit valmiiksi eteisen pöydälle. Ainakin niin kuvittelin. Olin samalla keitellyt lapsille puuroa, joten ei kai se ihme ole että passit päätyivät jauhokaappiin. Matkapäivänä oltiin jo järjestelemässä pikapasseja kun mies oli aikeissa keittää lapsille puuroa lounaaksi kun ei etsimiseltä ehditty kunnon ruokaa laittaa - huhhuh mikä helpotus!!
Esikoinen oli 3 viikkoa vanha ja menin lähikaupan. Valitsin antauksella irtokarkkeja ja laskin kantokopan maahan siksi aikaa. Sitten oli karkit valittu ja eikun kassalle. Paitsi että sitten muistin että mulla on vauva nykyään. Nolona ryntâsin irtokarkkihyllyn luokse hakemaan unohtunutta poikaani
Kävellyt kaupasta kotiovelle S-marketin muovinen ostoskori kädessä. Kotiovea avatessa vasta kiinnitin huomiota siihen, mitä ihmettä mulla oli kädessä. Ja mainittakoon, että ostokset olin maksanut mutta sitten vain laittanut ne takaisin ostoskoriin.
Vierailija kirjoitti:
(Toisen kerran oli täpärällä, kun summa oli melkein kuin pin-koodi, ehkä tyyliin 23,40 vs 2345. Vaati kovaa keskittymistä ensin etten huudahtanut ääneen tätä hauskaa yhteensattumaa ja sitten saada oikein koodi näpyteltyä.)
Todistin jonossa kaupan kassalla, kun keski-ikäiselle miehelle kävi melkein samoin, paitsi että summa oli juuri sama kuin pin-koodi, ja hänpä ei malttanutkaan pitää tietoa omanaan. Myyjä sanoi 23,45, mies seisoi hetken ja sanoi sitten huvittuneena, että tiedätkö mitä, 2345, se on mun kortin koodi. Sopinee tähän ketjuun tämän miehen näkökulmasta, koska varmaan mies vain haksahti yllättävässä tilanteessa. Noin niin kuin yleisesti ei varmaan kertoile pin-koodiaan julkisella paikalla tuntemattomille.
Voileipää tehdessä syntyi vähän roskaa, jotka jäivät minulle kun heitinkin toisessa kädessä olleen voileivän roskikseen.
Menin hakemaan uohtamaani lompakkoa autosta ja samalla kun kumarruin katsomaan . että onko se lompsa siellä autossa niin aukaisin auton oven ja löin sillä ovella silmäkulmani aivan mustaksi.
Lapsena heitin vahingossa suklaan likasankoon, kun piti heittää käärepaperit. Itku pääsi, kun ei sitä suklaata sieltä likavesien seasta voinut kaivella. Jos olisi ollut kuivaroskis, niin olisin karkin sieltä tonkinut esiin.
Pengoin antaumuksella naapurin postilaatikkoa ja ihmettelin että eihän meille tule Aku Ankkaa? Miksi tässä laskussakin lukee Virtanen? Sitten vasta tajusin katsoa postilootaa kunnolla ja posket punaisena tungin postit sinne takaisin vilkuillen ympärille, että näkikö kukaan?
Soitin lapselle hammaslääkäriaikaa ja jostain syystä esittelin itseni miehenäni "Tässä Korhosen Pekka, huomenta"...
Keitin päiväkahvia ja valmistin lettutaikinaa. Kaadoin sitten lettutaikinan kahvinkeittimen vesisäiliöön.
Vierailija kirjoitti:
Menin hakemaan uohtamaani lompakkoa autosta ja samalla kun kumarruin katsomaan . että onko se lompsa siellä autossa niin aukaisin auton oven ja löin sillä ovella silmäkulmani aivan mustaksi.
xD sori
Vierailija kirjoitti:
Lapsena heitin vahingossa suklaan likasankoon, kun piti heittää käärepaperit. Itku pääsi, kun ei sitä suklaata sieltä likavesien seasta voinut kaivella. Jos olisi ollut kuivaroskis, niin olisin karkin sieltä tonkinut esiin.
Olen kyllä kuullut että aamumurojen maidot kaadetaan kahvinkeittimeen, mutta lettutaikina on jo aika next leveliä! 😂 uskon toki, onnistuu varmaan joskus itseltänikin!
T. Hajamielinen professori
Töissä minun piti sanoa yhteistyökumppanille, että "Hyvä, kun ilmoitit. Kiitos sulle" tjsp, mutta sanoinkin reippaasti, että "Hyvä sulle!" ja takeltelin perään jotakin kiitoksia.
Manasin kaverille, että kännykkäni on jossain hukassa. "Eikse oo sun kädessä?", sanoi kaveri. Puhuttiin puhelimessa.
Tää kansa on sekoamispisteessä? Ihan sairaan hajamielistä dementikko-oireilua. Hyvät ihmiset, hidastakaa!!!