Lue keskustelun säännöt.
Mitä pieniä "älyttömyyksiä" olet tehnyt kun olet ollut omissa ajatuksissasi?
Itse yhtenä päivänä menin kotiin tultuani vessaan ja kun sain riisuttua toisen sukan pois jalastani, niin heitin sen epähuomiossa wc-pönttöön vaikka piti laittaa pyykkikoriin joka oli siinä pk:n päällä. Mietin siinä uskoakseni jotain työjuttua vielä.
Kommentit (922)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omista kämmeistä saisi kirjan, en edes muista kaikkia;
- useasti olen kantanut kotoa roskapussin töihin asti
- lähtenyt töistä työkaverin takki päällä
- ottanut pöydältä avainten sijaan haarukan ulos lähtiessä ja jäänyt siten lukkojen taakse
- mennyt lauantaina vahingossa töihin
- heittänyt likaiset vaatteet pyykkikorin sijasta vessanpyttyyn
- lähtenyt aamutossut jalassa töihin
- unohtanut miehen kauppaan, bensa-asemalle ja ravintolaanJa ei hätää, meillä ei ole lapsia :)
We have a winner!
ai että, immeinen haarukkansa kanssa oven takana......tikahdun. nauruun...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloin kerran epähuomiossa vastata puhelimeen iltarukouksen sanoilla. Tämä oli 90-luvulla, kun perheellämme oli vielä yhteinen puhelin, johon vastattiin sukunimellä. Ehdin sanoa vain pari sanaa onneksi. Soittaja oli joku vieras ihminen, isäni töihin liittyvä. Olen aina ollut hajamielinen ja "älyttömyyksiä" on kyllä ollut paljon.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Laitoin pitsan siihen uunin alla olevaan laatikkoon jossa säilytetään uunipeltejä ja hämmennyin kun mennessäni kurkkaamaan pitsaa, minua moikkasi tyhjä uuni.
Lähdin marraskuussa töihin Crocsit jalassa, ei siis mitkään karvavuorelliset ja tajusin asian bussipysäkillä mutten ehtinyt kotiin vaihtamaan.
Heitin kirjastonkirjat roskiin ja vein roskapussin kirjastoon.
Kesällä teen mielelläni jääkahvia valmiista pusseista, kerran sitten tein sen vanilijajugurttiin ja ihmettelin kovasti miten edellispäivänä ostettu maito on jo pilalla.
Menin vapaapäivänä töihin, työkaverit olivat pihalla tupakalla ja naureskelivat että mitä sä tänne tulet.
Esittelin itseni koulun vanhempainillassa " Hei, olen Veeran... Venlan isä.. eikun äiti!.
Ajanut autolla yhdestä stopmerkki risteyksestä suoraan läpi hidastamatta. Sydän hyppäsi kurkkuun saman tien kun tajusin. Tästä on kohta parikymmentä vuotta aikaa.
Laittanut kahdet piilolinssit päällekkäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
- Tullut ajoissa lentokentälle, jäänyt selailemaan portin viereiseen kiskaan lehteä ja missannut lennon.
- Ehtinyt jo käynnistää auton Ikean parkkipaikalla, kunnes peruuttaessa muistanut että lapsi on lapsiparkissa.
- Ajatuksissani puhelun aikana tuhertanut työpöydälle unohtuneeseen vihkitodistukseemme kuvia kissoista.
- Puhutellut veljeni häissä morsianta veljeni ex-vaimon nimellä kolme eri kertaa
- Vienyt omia kirjoja kirjastoon ja ihmetellyt kun palautuskone ei lukenut viivakoodia
Laittanut vahingossa kreikkalaista jogurttia margariinin sijaan karjalanpiirakan päälle (oli samannäköisessä rasiassa). Huomasin vasta syödessäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hah, nää on hauskoja. Itse heiluttelin taannoin henkilökorttia työpaikan ovea avatessani. Lasin läpi katseli työkaveri, jolta oli unohtunut lätkä. Siellä huitoi kiivaasti, että sulla on väärä pelivehje ja kumpikin ollaan myöhässä.
Roskiksen olen kantanut bussiin asti parikin kertaa yms.
Kerran haukuin sähköpostissa esimiehen ja laitoin vahingossa viestiä koko henkilökunnalle. Onneksi valveutunut työkaveri pelasti pulasta.
Yritin kirjastokortilla maksaa kaupassa. Onneksi huomasin itse virheeni, eikä kassa ehtinyt huomauttamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tein elämäni ensimmäistä kertaa porkkanakakkua, sekoitin taikinan huolellisesti, kaadoin sen kakkuvuokaan ja työnsin uuniin. Kun otin kakun uunista, tajusin että ne taikinaan tarkoitetut porkkanat on vieläkin raastettuna kulhossa keittiön pöydällä. No ihan hyvä porkkanakakku tuli ilman porkkanaakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhtenä perjantaina töistä lähtiessä klo 16 toivottelin bussikuskille oikein reippaasti ”huomenta!” 😄
Juuri eilen annoin farmaseutille apteekissa Kela-kortin sijasta kirjastokortin, mutta koska se ei mitenkään olisi riittänyt, niin yritin vielä maksaa ostoksenikin sillä kirjastokortilla... Minulla on turosti univelkaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yhtenä perjantaina töistä lähtiessä klo 16 toivottelin bussikuskille oikein reippaasti ”huomenta!” 😄
Minä taas sanoin bussikuskille parhaalla mahdollisella asiakaspalvelija-asenteellani tervetuloa. Olin siis juuri pari päivää tehnyt töitä, joissa otin vieraat vastaan. Jäi vähän rooli päälle. Mutta ei se haittaa, onneksi yritin pelastaa itseni siitä ja tein siitä vielä 1000 kertaa kiusallisempaa: TERVETULOA (eihittomiksisanoitnoin) ...TÄNNE SUOMEEN! (Kuski ei ollut suomalainen vaan hyvin selvästi ulkomaalainen). Kyllä, kuolin sisäisesti tuossa tilanteessa. Ja aina sitä muistellessani. Kuski ei sanonut YHTÄÄN mitään. Luojan kiitos en ole häneen törmännyt uudelleen!
Menin hakemaan jääkaapilta evästä tv:n mainostauolla. Etsin sitten myöhemmin kaukosäädintä. Olin ilmeisesti viennyt ajatuksissani jääkaappiin samalla kun hain ruokaa.
Ajoin ajatuksissani sellaisen matalan liikenteteenjakajamerkin päälle. En muuten tiennytkään että ne ovat joustavia eikä autoon tullut mitään kolhua. Tästä en ole kertonut kuin miehelleni, niin paljon hävetti..
- Lukitsin puhelimeni kun sähelsin aikani pin-koodin kanssa. Olin viikonlopun ilman puhelinta.
- Pyöräilin 15 km töihin vain muistaakseni pihassa että mullahan on on syysloma. Harkitsin kirjautuvani sisään lepäämään (psykiatrinen sairaala).
- Tein mansikkarahkan ja laitoin sokerin asemasta suolaa. Eihän sitä syönyt pirukaan.
- Otin unilääkkeen allergialääkkeen asemasta. Jäi asioille menemättä.
- Suihkutin silmälaseihin haavojen desifointiainetta enkä silmälasien puhdistusainetta.
Laitoin uuniin karjalanpaistin. Olin kipannut palaset vuokaan ja laittanut uuniin. Muutaman tunnin kuluttua ihmettelin, että mikä täällä käryää. Olin unohtanut laittaa veden ja mausteet, ja liha oli palanut yhdeksi isoksi, mustaksi köntäksi uunissa.
Ehkä menee hieman humalankin piikkiin, mutta olin kerran vanhalla kotipaikkakunnallani baarissa ja yövyin äitini luona vierashuoneessa. Aamulla ihmettelin hävityksen kauhistusta, joka oli ilmestynyt tuohon huoneeseen. Sänky oli siirtynyt noin metrin sivuttain, kaksi isoa taulua oli tippunut alas seinältä ja yksi lipasto oli kaatunut lattialle. Hauskinta siinä tilanteessa oli, että äitini kissa katseli minua sängyn jalkopäästä ja itse ajattelin että mitä ihmettä toi kissa on täällä tehnyt yön aikana!
Ja mitä oli oikeasti tapahtunut. Sänky, jossa nukuin oli toiselta sivultaan seinässä kiinni. Oman kotini sängyssä nukun kuitenkin keskellä lattiaa olevassa parisängyssä sillä puolella sänkyä kuin tässä vieraspedissä oli seinä. Olin yöllä siis herännyt vessaan ja poistunut sängystä "normaalia" reittiäni, eli tässä tapauksessa seinän puolelta. Unissani olen sitten vain raivannut tieni selväksi seinän puolelta, tiputtanut taulut ja kaatanut lipaston tieltäni. Äiti oli kuulemma tuohon herännyt mutta ei ollut kehdannut tulla katsomaan mitä oli käynyt kun oli kuullut minun kuitenkin menevän vessaan.
Kodissani tapetointiin ja kävin välillä ruokatunnilla katsomassa, miten työt etenee. Laitoin kaukosäätimet talteen pois remppamiesten tieltä. Mennessäni otin sitten lattialla olleen pienen roskapussin ja vein sen roskikseen. Kun tulin töistä, en löytänyt kaukosäätimiä mistään! Siten tajusin, että niiden oli pakko olla siinä pienessä sinisessä pussissa, jota luulin roskikseksi. Touhuissani en sitten ollutkaan laittanut säätimiä vaikka kaappiin, vaan roskapussiin. Yritin katsoa, olisiko se vielä jätekatoksessa, mutta päälle oli tullut jo monen talouden roskat.