Mitä pieniä "älyttömyyksiä" olet tehnyt kun olet ollut omissa ajatuksissasi?
Itse yhtenä päivänä menin kotiin tultuani vessaan ja kun sain riisuttua toisen sukan pois jalastani, niin heitin sen epähuomiossa wc-pönttöön vaikka piti laittaa pyykkikoriin joka oli siinä pk:n päällä. Mietin siinä uskoakseni jotain työjuttua vielä.
Kommentit (922)
Olen vastannut "kiitos samoin" jossain asiakaspalvelutilanteessa, jossa se on ollut täysin älytöntä. Esim. ihminen tiskin takana on toivottanut tervetulleeksi uudelleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskon, että tämä on aika yleistä. Laittakaa vain kerrostalossa asuvat portaita pitkin kulkevat ylänuolta, jos tekin olette ihmetelleet, miksei avain käy oveen, ennen kuin tajuatte, että olette ylä-/alapuolella asuvan naapurin ovella.
Mä olin kerran oikeassa kerroksessa mutta väärässä rapussa. Ensin ihmettelin miksi avain ei sovi oveen, sitten huomasin että "minun" ovessani oli vielä vieras sukunimikin 😄
Olen melkein istunut vieraaseen autoon. Ei ollutkaan oma mies etuistuimella.
Olen ihmetellyt, miksei auton avaimet sovi lukkoon. Auto, joka oli kaupan parkkiksella tavanomaisella paikallani, olikin jonkun muun. Se oli ilmestynyt omani viereen sillä aikaa kun olin sisällä. Oli täysin identtinen kuin omani- jopa tavarat etupenkillä.
Aamukahvilla työpaikan vessassa poistin 2 tamponia.
En vieläkään tiedä, missä välissä olin laittanut sen toisen
Olin nukkunut aika vähän.
Vierailija kirjoitti:
Olin hetken kassatyössä ja oli kosketusnäytöllinen kassapääte. Kotonakin sitten naputtelin pöytätietokoneen näyttöä että miks tää ei toimi!
Olen yrittänyt klikata sanomalehdestä uutta sivua.
Olen matkannut maanantaina Tampereelta Helsinkiin kiertääkseni taidemuseoita, todetakseni vain että nehän ovat kiinni maanantaisin. Ja olen vielä ollut itsekin töissä taidemuseolla!
Työpaikalla erehdyin ja join vahingossa jonkun toisen (maku) vesipullosta ja ihmettelin, että missä vaiheessa olin ostanut automaatista makuvettä. Itselläni oli samanlainen vesipullo, mutta siinä oli vain vettä ja makuvesi oli oranssia, tais olla jotain novellea. Äkkiä häivyin viereiseen työpisteeseen, ettei pullon omistaja huomannut, että join hänen pullosta. Kieltämättä vähän ällötti.
Tämä kuulostaa kerhoikäisen toilailulta, mutta olin laivalla ja pieretti ja vessaa ei ollut ihan lähellä. Ajattelin, että no päästän hiljaisen tuhnun. Mitä vielä, pieru oli todella äänekäs pöräys, varmaan kaikki lähistöllä kuuli. Yritin olla huomaamaton
-Maksanut ostokset ja lähtenyt kotiin ilman niitä.
-Mennyt istumaan vieraaseen autoon.
-Kävellyt kaupungilla roskapussi kädessä.
-Unohtanut koulukirjat, kynät yms kouluun.
-Ottanut illalla omat aamulääkkeet dosetista ja toisin päin.
-Heittänyt sekajätepussin paperinkeräyksen molok-astiaan.
-Pukenut usein paidan nurinpäin ja kuljeskellut näin ulkona, töissä jne.
-Sairaalassa pakannut osaston puhelimen potilaan tavaroihin, kun häntä siirrettiin toiseen sairaalaan.
- Unohtanut minne on olen kävelemässä ja tehnyt äkkikäännöksiä ja  vaihdellut edestakaisin kadun puolia
-Soittaessani omia yksityispuheluitani kotona olen esitellyt itseni työpaikkani edustajana: Minni Meikäläinen Pata ja Kattila Oy:stä päivää. Öö.. eiku.
Vierailija kirjoitti:
Laitoin jäätelön jääkaappiin..
Minä ostin kerran litran jäätelöä (asun yksin) ja kotona totesin että eihän mulla ole pakastinta ollenkaan :) Isoja annoksia sain syödä ja kyllä se jonkun tunnin siellä jääkaapissakin säilyi syömäkelpoisena.
Ex häipyi raskausaikana ja jäin kaksin vauvan kanssa jolla oli koliikki, täytyy sanoa että on ihme miten onnistuin pitämään itseni ja vauvan hengissä sillä niin sekaisin olin ! Univelkaa, ja henkinen väsymys.
- Laitoin väärän levyn päälle ja sillä levyllä oli muovikulho, joka suli
- Jätin avaimet oveen , naapuri sitten koputti ja kysyi ovatko tarkoituksella ovessa
- Jätin maksamani ostokset kassalle ja tajusin asian kotona, kun etsin ostoksiani
- Menin aamukahville ja tupakalle säheltäen vielä kännykänkin kanssa , lopputulos oli kännykkä kahvikupissa ja palava tupakka paidan sisällä, arpi jäi
- Unohdin vauvan nukkumaan neuvolan eteiseen, tosin jo pihalla tajusin että jotain puuttuu!
- Törmäsin vanhaan luokkakaveriini joka oli raskaana, ihasteli vauvaani ja kysyi sitten että kumpi se on? (harmaat vaunut, äitiyspakkauksen makuupussi josta vain nenä näkyi eli sukupuolta ei voinut päätellä) , vastasin että tyttö, vaikka poika se kyllä oli ja on edelleen
- Toiselle tutulle kerroin pojan nimeksi tulleen Miko vaikka on kylläkin Miska, mahtoi tämä tuttu ihmetellä kun kerroin virallisen nimen facebookissa
- Soitin itselleni lääkärinaikaa ja luettelin pin-koodini sos.turvatunnuksena, ihmettelin että miksei muka löydy?
Joskus töissä ihmettelin miten on niin vapaa ja mukava olo, jossain vaiheessa tajusin että olin unohtanut laittaa rintaliivit.
Lähtenyt töihin ja ottanut hattuhyllyltä mukaani kaksi oikean käden käsinettä.
Etsinyt silmälaseja vaikka ne on nostettuna ylhäällä ja laittanut sitten toiset lasit silmille ja loppujen lopuksi kahdet lasit otsalla.
Toivottanut hyvät huomenet työkaverille iltapäivällä.
Sanonut ääneen jonkun edessä juuri sen, mistä ajattelin, ettei ainakaan pidä sanoa (vrt. vt. tekstiviestit...).
Käynyt kaupassa ja tullut takaisin mukanani kaikkea muuta paitsi se tarvittava asia. Klassikko!
Lähtenyt ajamaan aamulla vastakkaiseen suuntaan töihin mennessä.
Etsinyt kännykkääni se itsensä kädessäni.
Ajattelin tehdä opettajalleni kevyemmän comebackin, kun en ollut vähään aikaan vastaillut opintoihin liittyviin viesteihin muiden hommien takia. Kirjoitin puhelimella lyhyen viestin tyyliin "anteeksi että olen taas paennut sinua tällä tavalla, homma on hoidossa, palaillaan", paitsi etten katsonut, mitä kirjoitin. Olin pahoitellut opelle hänen s-postiinsa, että olen pannut häntä.
Monesti on pitänyt heittää lautasen reunalta esim. kananmunan kuoria tai perunan kuoria roskiin, mutta oon sitten kipannut koko annoksen menemään... onneksi tulee tehtyä aina enemmän ruokaa kerralla niin voi ottaa uuden annoksen.
Ajatuksissani törmäilen myös seiniin ja oviin helposti. Näytän varmaan aivan humalaiselta välillä...
Lisäksi säikähtelen aamulla töihin pyöräillessäni, että olen unohtanut pukea rintaliivit. Joudun sitten tunnustelemaan paidan läpi, että olen varmasti ne pukenut. Tämän teen toki mahdollisimman huomaamattomasti. Ja ikinä en ole siis rintaliivejä unohtanut, mutta tää on joku unenpöpperöisen säännöllinen huolenaihe.
Vierailija kirjoitti:
Omista kämmeistä saisi kirjan, en edes muista kaikkia;
- useasti olen kantanut kotoa roskapussin töihin asti
- lähtenyt töistä työkaverin takki päällä
- ottanut pöydältä avainten sijaan haarukan ulos lähtiessä ja jäänyt siten lukkojen taakse
- mennyt lauantaina vahingossa töihin
- heittänyt likaiset vaatteet pyykkikorin sijasta vessanpyttyyn
- lähtenyt aamutossut jalassa töihin
- unohtanut miehen kauppaan, bensa-asemalle ja ravintolaanJa ei hätää, meillä ei ole lapsia :)
haarukka!!
olet ihana!
Olen etsinyt rannekelloa tunnin verran niin keittiön hyllyiltä, jääkaapista, vessasta, sohvat, makuuhuoneesta. Lopulta kello löytyi omasta ranteesta.
Sulatin ketsuppipullon pohjaa kuumalla levyllä.
Tuohon aikaan tein kahta työtä ja nukuin vähimmillään 3 tuntia yössä. Päiväduunista päästyä piti ruveta kokkaamaan saman tien.
Silloin kun omistin vain käteisnostokortin ja pankkiautomaatti antoi aina kuitin, heitin rahan roskiin ja pidin kuittipaperin. Onneksi autiolla automaatilla oli toinenkin, rehellinen nostaja.