Typerin tapa miten olet telonut itseäsi
Mä yritin keskellä yötä siirtyä parempaan asentoon samalla peittoa kiskoen, kun kolautinkin pääni täysiä sängynpäätyyn. Pääni lyötyäni säikähdin niin, että otteeni peitosta heltisi ja löin käytännössä itseäni nenään niin, että se rupesi vuotamaan verta. :( Onneksi ei ollut kukaan näkemässä. :D
Kommentit (1603)
Ja hampaat kipeinä ainakin kaks viikkoa, poikki ei mennyt sentään
Leikkasin veitsellä pöydällä leipää paperipussin päällä. Alla oli leivänpaahtimen sähköjohto, leikkasin sitäkin samalla. En saanut sähköiskua, mutta pelästyin sähäystä kyllä. Veitseen tuli kolo ja sähköjohto viottui.
Laskin kaidetta pitkin ja terska rusentui.
Innostuin juutalaisuudesta takavuosina ja piripäissäni ympärileikkasin itseni. Kullinnuppi lähti samalla, harmittaa kun pissa roiskuu joka puolelle ja pisoaarilla joutuu käyttämään suppiloa tai käymään istualteen tyttöpissalla.
Olen leikannut kahteen otteeseen leipää leikatessani veitsellä etusormeeni. Etusormeni on tikattu kahteen otteeseen ja siinä on nykyään tikarin muotoinen jälki.
Juuri kynsi onnistui raapaisemaan nenänvarteen vertatihkuvan jäljen, pieni mutta näkyvä vaurio, prkle...
Pyörällä ilman käsiä taitoajoa niin edessä oli risteys missä soraa ajattelin että pitää laittaa kädet ohjaustangolle sarville mutta en laittanut ja soraan kaatui pyörä sitten.Ajatus oli oikea käytäntö ei.Polvi ruvella sitten pitkään kipeänä.
Menin töihin ja siitä alkoi alamäki.
Lasketellessa hurjassa vauhdissa loppumäki olikin jäässä ihan pelkkää jäätä tuli syöksylaskua melkein hirsitalon seinään asti niukasti sai käännettyä sivuun kevät on vaarallista mäessä.Ei edes tullut tutkittua mäen kuntoa paremmin.
Leikkasin juustoa puukolla ja tiesin että varmasti lipsahtaa. No lipsahti ja olen puuseppä. Tiesin ja leikkasin juustoa, tuli melko syvä haava peukaloon. Osaan työstää puuta mutta en juustoa.
Onnistuin leikkamaan ruokaveitsellä kunnon haavan sormeen. Siis sellaisella tylsällä mitä käytetään syödessä.
Lapsena laskin pulkalla pää edellä selälläni maaten. Joku vähän fiksumpi olisi tajunnut miten voi käydä kun ei yhtään näe minne laskee, puuta päin, tosiaan se pää edellä.
Lapsena leikkasin myös keittiösaksilla palkeenkielen kämmeneen, kun yritin leikata pienen pientä paperinpalaa sitä kämmenellä pitäen. Oli liian pieni sormien välissä pidettäväksi.
Kävelin yläasteella lasiovea päin. Siinä oli siis kaksiosainen lasi, ovea ympäröi metalli, ja keskellä lasien välissä oli leveä metallinen palkki. Mutta en vaan rekisteröinyt ovea.
Vierailija kirjoitti:
Sauvvakävelyllä suorilta jaloilta nurin ja käsivarrenluu poikki. Ei mitään tajua miten kaaduin ja täysin selvinpäin.
Sukulainen kaatui vähän samaan tapaan, ei oikein itsekään tiedä miten. Ilmeisesti joku aivotapahtuma taustalla kun vasemman puolen käden ja jalan toiminta aavistuksen heikkenivät tapahtuman yhteydessä. Sukulaisella toki ikää lähemmäs 80v.
Typerimmät väärissä kengissä juoksin loskassa, nilkka taittui ja tuli pinne joka piti leikata. Ja turhamaisissa yli polven kengät, vedin lipat portaisiin istuville, shokki tuli ja tärähdys oli jäätävä, sattui päälaelta jalkapohjiin, teki alaselkään kahden nikaman väliin vikaa, selkä lukkiintui ja tuli hermokipu jalkaan eli iskias, en tiennyt mitä on iskias, luullut vanhusten vaivaksi. Onnea hiukan koska muutama milli niin olisin halvaantunut.
Lopun iän kärsin selkäkipuun on vahva kipulääke ja hermokipuun eri lääke.
Myös kun sain hirveät painajaiset katsottuani karmivaa kauhuleffaa. Huusin ja yritin saada lampun päälle. Näin siis harhoja.
Vielä kun astuin vesilätäkköön ja jäätähän siellä oli liukastuin lätäkköön, varmaan huvittava näky, shokki tuli ja nilkka turpos mustelmilla, kipsi 5 viikkoa.
Ostin Ruotsista kenkiin piikit, ei tarvi jännittää kävelyä.
Kohelo kirjoitti:
Suurin osa näistä tapauksista kuulostaa ihan liian tutuilta. Onnekseni en ole telomisessa välineurheilija; jos olisin koheltanut leikkaavien tai pistävien esineiden kanssa, tuskin olisin enää hengissä.
Minun kohtaloni ovat rakenteet ja huonekalut. Ei ole riittävän leveää ovea tehty, ettenkö karmiin pystyisi osumaan. Huonekaluilla on myös jotain minua vastaan, kun jatkuvasti hyppelevät eteeni kamppaamaan tai kurottelevat jalkojaan ja potkivat varpaisiin. Säärissäni on pysyvät jäljet sängynpäätymme korkeudella ja polvien mustelmista näkee ruokapöytämme alariman muodon. Valitsen mahdollisimman tylppäkulmaisia kalusteita, mutta kyllä niihinkin hyvin osuu. Olen myös lyönyt itseni suoraan seinään monta kertaa, esimerkiksi kääntynyt epähuomiossa vähän liian aikaisin (keskellä päivää ja näköaistini pitäisi olla ihan normaali). Ette muuten usko, miten monta uloketta ihan tavallisen auton etupenkin ympärille on asetettu minua
🤣
Tungin pimpsaan paahtoleipää. Hiivatulehdushan siitä tuli ja pissat olisi voinut ottaa talteen ja myydä hipstereille pienpanimo IPA-oluena.
Kyllä kirveli.
Kumarruin töissä nostamaan tippunutta työkalua ja löin otsan teippitelineeseen siihen katkaisuterään.. Päästä sitten osaakin tulla verta 😅
Leikkasin jotain purkkia, että saan voiteen loput kun illalla enää kauppaan viitsinyt. No sakset lipsahti ja törrötti ranteessa, minä siinä katsoin että kävikö pahasti, otin sakset pois ja laitoin laastarin. Ja kyllä olen onnistunut poraamaan kynnen läpi, pieni terä mutta nätisti meni läpi, sain mustelman myös kynnen alle.
Kaaduin pyörällä. Pyörä siinä oli tyhmä, en minä.
Kuollut hauki puri minua, kun pesin kalaa ennen uuniin laittoa. Iso haava, mutta selvisin ilman tikkejä. Kesti kauan parantua.
Tungin lasipurkin perseeseen. Verenvuodon lisäksi kakkasessio naarmutti kalliin posliinipytyn ja vessa meni kaiken lisäksi tukkoon. Putkimiehen laskun sai onneksi kotitalousvähennyksen piikkiin. Ei enää ikinä.