Lue keskustelun säännöt.
Onko jollain hesari; Uusi lääke näyttäisi tepsivän ylipainoon – ”Mullistus”, uskoo valmistetta tutkinut suomalaisprofessori”
Kommentit (283)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen sitä mieltä, että pääsääntöisesti ylipaino johtuu kyllä ihan liiasta syömisestä, vaikka geeneillä ja bakteeriflooralla on varmasti myös sitä lisäävä vaikutus. Siitä huolimatta tuntuu järjettömältä vaan jankata, että syökää vähemmän ja terveellisesti, kun se on aika kattavasti jo todettu, ettei se pelkkä jankkaus auta, kun ihmiset kerran vaan lihoo koko ajan. Jotain muuta on pakko keksiä.
Se muu on ruuan sisällön muuttaminen. Tätä on jankattu, mutta ei sitä uskota.
Kahta asiaa jankataan.
1 ruuan sisältö
2 ruuan määrä
lisäksi on kolmas: itsekuri ja tyhmä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on kokemusta sekä ylipainosta (lievästä) että hoikkuudesta. Olin hiukan pyöreä parikymppiseksi asti, yritin rajoittaa syömistäni ties millä konsteilla, ja kokeilin erilaisia terveellisiksi mainostettuja ruokavalioita - plus liikuin paljon. Joskus paino putosikin muutamia kiloja, kun pystyin kovalla itsekurilla sietämään näläntunnetta ja jatkuvasti vastustamaan kiusauksia. Lukion jälkeen lähdin noin vuodeksi au pairiksi Espanjaan. Elin siellä aika vauhdikasta ja kiireistä elämää, ja söin isäntäperheen tarjoamaa ruokaa heidän ruokarytminsä mukaan. Oli mm. paljon pastaa, vihanneksia, lihaa, kalaa, pelkkää vaaleaa leipää ja muutenkin siis ihan tavallista, ei erityisen terveelliseltä kuulostavaa ruokaa. Laihduin 15 kiloa. Suomeen palattuani jatkoin samanlaisena sekasyöjänä kuin olin ollut siihenkin asti, mutta jostain syystä ruokaan ei enää sen jälkeen ole tullut samanlaista hirveää himoa kuin ennen au pair -vuotta. Paino on pysynyt alhaalla yli vuosikymmenen, enkä ole joutunut juurikaan tekemään töitä sen eteen. Toki tarkkailen syömisiäni, kuten olen tehnyt varhaisteinistä asti, mutta mitään himoja en joudu vastustelemaan. Muuta syytä en keksi kuin että bakteerikanta olisi muuttunut tuon vuoden aikana. - Muu suku on etupäässä normaalipainoisia, eli en usko geneettistä taipumusta olevan sen enempää laihuuteen kuin lihavuuteenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tässä oikein ole pohjaa järkevälle keskustelulle, kun vastapuoli on pikkulapsen tasolla jankkaamisineen ja vänkyttämisineen.
Ette osaa edes päättä miten ne asiat nyt on. Lihottaako liika syöminen vai ei? Joo ei lihottaa mutta vain hampurilainen?
Itsekuri itsekuri itsekuri.. jankka jankka jankka. Itsekuri itsekuri itsekuri. Joo ei mene paksuu kalloon sekään, ettei itsekurilla laihduttaminen pitkässä juoksussa auta. JOJO!
Todellakin tehkää paintilla itsellenne läskivihaamistaulu ja läpertäkää sen edessä.
Voitte kirjoittaa siihen että lihavat syövät vain epäterveellistä ruokaa, jokainen poikkeuksetta. Ja he aina valehtelevat kaikesta ja kaikki on tekosyytä kun ovat jokainen aina niin tyhmiä.
Ei nyt kannata hermostua. Tässä ketjussa (monessa muussakin) olen huomannut, että lihavat eivät todellakaan ymmärrä minkään muun päälle kuin kaloreiden. Heille ruuan sisältö on täysin utopiaa ja merkityksetöntä. Ruuan sisällöllä on suurin merkitys painonhallinnassa. Se on yksilöllistä, ei ole mitään yhtä ja ainoaa ruokaa tai ruokavaliota, joka on hyväksi kaikille. Jokaisen olisi hyvä kokeilla, mikä on se itselle sopiva ruoka ja ruokailutapa.
Juuri näin. Ruuan sisältö ratkaisee. Siten myös määrää voi kontrolloida, kun nälän tunne ei ole koko ajan läsnä.
Entäs kun kaikilla läskeillä ei ole nälän tunnetta. Minulle ei oikein maistu mikään ja joudun pakottamaan itseni syömään.
Syön säännöllisesti, koska verensokerin laskua en kestä.
Painoni pysyy samana. Eli syön sen mitä kulutan.
Turha ehdottaa että syö joka päivä yksi omena vähemmän tai tomaatti. En syö joka päivä samanlaista ruokaa, vaan pyrin syömään monipuolisesti ja vaihtelevasti, esimerkiksi kauden kasviksia.
Lisäksi jos elämässä on vaikka vaihtelevaa rytmiä, esim. vuorotöitä ja matkustelua, niin on vaikea suunnitella ruokia.
Tarkoitatko siis, että pystyisit syömään vähemmän, mutta väen vängällä syöt niin paljon, että et pääse laihtumaan? Miksi syöt enemmän kuin mitä kehosi pyytää? Nälänhallintasi on kurissa, joten voisit syödä yksinkertaisesti vähemmän. Jos (ilmeisesti) olet ylipainoinen, niin miksi et laihduttaisi, kun se olisi sinulle erittäin helppoa. Pääsisit lihavuuden terveysriskeistä eroon, eikä nälkäkään painaisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen sitä mieltä, että pääsääntöisesti ylipaino johtuu kyllä ihan liiasta syömisestä, vaikka geeneillä ja bakteeriflooralla on varmasti myös sitä lisäävä vaikutus. Siitä huolimatta tuntuu järjettömältä vaan jankata, että syökää vähemmän ja terveellisesti, kun se on aika kattavasti jo todettu, ettei se pelkkä jankkaus auta, kun ihmiset kerran vaan lihoo koko ajan. Jotain muuta on pakko keksiä.
Se muu on ruuan sisällön muuttaminen. Tätä on jankattu, mutta ei sitä uskota.
Minä (lihava) syön kasviksia enkä lorota mitään kastikkeita päälle. En laihdu.
Miksei tätä uskota. Tiedän itse että syön niitä liikaa. Jotta osaisin vähentää niiden määrää minun täytyisi syödä joka päivä identtisesti ja laskea kaikki.
Siinä olen liian itsekuriton. En pysty sellaiseen. Siksi painoni on seissyt samassa lukemassa.
Väittäkääs jankkaajat nyt jotain? Mitäs läski nyt? Seli seli?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen sitä mieltä, että pääsääntöisesti ylipaino johtuu kyllä ihan liiasta syömisestä, vaikka geeneillä ja bakteeriflooralla on varmasti myös sitä lisäävä vaikutus. Siitä huolimatta tuntuu järjettömältä vaan jankata, että syökää vähemmän ja terveellisesti, kun se on aika kattavasti jo todettu, ettei se pelkkä jankkaus auta, kun ihmiset kerran vaan lihoo koko ajan. Jotain muuta on pakko keksiä.
Se muu on ruuan sisällön muuttaminen. Tätä on jankattu, mutta ei sitä uskota.
Kahta asiaa jankataan.
1 ruuan sisältö
2 ruuan määrä
lisäksi on kolmas: itsekuri ja tyhmä
Numero 1 hoitaa numeron 2. Nälkä pysyy kurissa ja voi syödä vähemmän. Mielentila kohenee ja lihomiskierre päättyy. Itsekuria ei tarvita, kun numero 1 on kunnossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tässä oikein ole pohjaa järkevälle keskustelulle, kun vastapuoli on pikkulapsen tasolla jankkaamisineen ja vänkyttämisineen.
Ette osaa edes päättä miten ne asiat nyt on. Lihottaako liika syöminen vai ei? Joo ei lihottaa mutta vain hampurilainen?
Itsekuri itsekuri itsekuri.. jankka jankka jankka. Itsekuri itsekuri itsekuri. Joo ei mene paksuu kalloon sekään, ettei itsekurilla laihduttaminen pitkässä juoksussa auta. JOJO!
Todellakin tehkää paintilla itsellenne läskivihaamistaulu ja läpertäkää sen edessä.
Voitte kirjoittaa siihen että lihavat syövät vain epäterveellistä ruokaa, jokainen poikkeuksetta. Ja he aina valehtelevat kaikesta ja kaikki on tekosyytä kun ovat jokainen aina niin tyhmiä.
Ei nyt kannata hermostua. Tässä ketjussa (monessa muussakin) olen huomannut, että lihavat eivät todellakaan ymmärrä minkään muun päälle kuin kaloreiden. Heille ruuan sisältö on täysin utopiaa ja merkityksetöntä. Ruuan sisällöllä on suurin merkitys painonhallinnassa. Se on yksilöllistä, ei ole mitään yhtä ja ainoaa ruokaa tai ruokavaliota, joka on hyväksi kaikille. Jokaisen olisi hyvä kokeilla, mikä on se itselle sopiva ruoka ja ruokailutapa.
Juuri näin. Ruuan sisältö ratkaisee. Siten myös määrää voi kontrolloida, kun nälän tunne ei ole koko ajan läsnä.
Entäs kun kaikilla läskeillä ei ole nälän tunnetta. Minulle ei oikein maistu mikään ja joudun pakottamaan itseni syömään.
Syön säännöllisesti, koska verensokerin laskua en kestä.
Painoni pysyy samana. Eli syön sen mitä kulutan.
Turha ehdottaa että syö joka päivä yksi omena vähemmän tai tomaatti. En syö joka päivä samanlaista ruokaa, vaan pyrin syömään monipuolisesti ja vaihtelevasti, esimerkiksi kauden kasviksia.
Lisäksi jos elämässä on vaikka vaihtelevaa rytmiä, esim. vuorotöitä ja matkustelua, niin on vaikea suunnitella ruokia.
Tarkoitatko siis, että pystyisit syömään vähemmän, mutta väen vängällä syöt niin paljon, että et pääse laihtumaan? Miksi syöt enemmän kuin mitä kehosi pyytää? Nälänhallintasi on kurissa, joten voisit syödä yksinkertaisesti vähemmän. Jos (ilmeisesti) olet ylipainoinen, niin miksi et laihduttaisi, kun se olisi sinulle erittäin helppoa. Pääsisit lihavuuden terveysriskeistä eroon, eikä nälkäkään painaisi.
En jaksa laskea jokaisen suupalani kaloreita. Syön aina sen verran että pysyn pystyssä. En väen vängällä syö liikaa.
Pystyisin syömään vähemmän, mutta haluan että minulla on normaali olo koko ajan.
En syö joka päivä samoja ruokia. En pysty sellaiseen että laskisin joka päivä kaikki kalorit. Voin tehdä sitä ehkä viikon. Olen niin luuseri. Ampu kaa minut siitä hyvästä sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen sitä mieltä, että pääsääntöisesti ylipaino johtuu kyllä ihan liiasta syömisestä, vaikka geeneillä ja bakteeriflooralla on varmasti myös sitä lisäävä vaikutus. Siitä huolimatta tuntuu järjettömältä vaan jankata, että syökää vähemmän ja terveellisesti, kun se on aika kattavasti jo todettu, ettei se pelkkä jankkaus auta, kun ihmiset kerran vaan lihoo koko ajan. Jotain muuta on pakko keksiä.
Se muu on ruuan sisällön muuttaminen. Tätä on jankattu, mutta ei sitä uskota.
Se auttaa sitten, jos lihava syö vain nälkäänsä, niin ei yleensä kuitenkaan ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen sitä mieltä, että pääsääntöisesti ylipaino johtuu kyllä ihan liiasta syömisestä, vaikka geeneillä ja bakteeriflooralla on varmasti myös sitä lisäävä vaikutus. Siitä huolimatta tuntuu järjettömältä vaan jankata, että syökää vähemmän ja terveellisesti, kun se on aika kattavasti jo todettu, ettei se pelkkä jankkaus auta, kun ihmiset kerran vaan lihoo koko ajan. Jotain muuta on pakko keksiä.
Se muu on ruuan sisällön muuttaminen. Tätä on jankattu, mutta ei sitä uskota.
Kahta asiaa jankataan.
1 ruuan sisältö
2 ruuan määrä
lisäksi on kolmas: itsekuri ja tyhmä
Numero 1 hoitaa numeron 2. Nälkä pysyy kurissa ja voi syödä vähemmän. Mielentila kohenee ja lihomiskierre päättyy. Itsekuria ei tarvita, kun numero 1 on kunnossa.
Itse asiassa ei hoida.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tässä oikein ole pohjaa järkevälle keskustelulle, kun vastapuoli on pikkulapsen tasolla jankkaamisineen ja vänkyttämisineen.
Ette osaa edes päättä miten ne asiat nyt on. Lihottaako liika syöminen vai ei? Joo ei lihottaa mutta vain hampurilainen?
Itsekuri itsekuri itsekuri.. jankka jankka jankka. Itsekuri itsekuri itsekuri. Joo ei mene paksuu kalloon sekään, ettei itsekurilla laihduttaminen pitkässä juoksussa auta. JOJO!
Todellakin tehkää paintilla itsellenne läskivihaamistaulu ja läpertäkää sen edessä.
Voitte kirjoittaa siihen että lihavat syövät vain epäterveellistä ruokaa, jokainen poikkeuksetta. Ja he aina valehtelevat kaikesta ja kaikki on tekosyytä kun ovat jokainen aina niin tyhmiä.
Ei nyt kannata hermostua. Tässä ketjussa (monessa muussakin) olen huomannut, että lihavat eivät todellakaan ymmärrä minkään muun päälle kuin kaloreiden. Heille ruuan sisältö on täysin utopiaa ja merkityksetöntä. Ruuan sisällöllä on suurin merkitys painonhallinnassa. Se on yksilöllistä, ei ole mitään yhtä ja ainoaa ruokaa tai ruokavaliota, joka on hyväksi kaikille. Jokaisen olisi hyvä kokeilla, mikä on se itselle sopiva ruoka ja ruokailutapa.
Juuri näin. Ruuan sisältö ratkaisee. Siten myös määrää voi kontrolloida, kun nälän tunne ei ole koko ajan läsnä.
Entäs kun kaikilla läskeillä ei ole nälän tunnetta. Minulle ei oikein maistu mikään ja joudun pakottamaan itseni syömään.
Syön säännöllisesti, koska verensokerin laskua en kestä.
Painoni pysyy samana. Eli syön sen mitä kulutan.
Turha ehdottaa että syö joka päivä yksi omena vähemmän tai tomaatti. En syö joka päivä samanlaista ruokaa, vaan pyrin syömään monipuolisesti ja vaihtelevasti, esimerkiksi kauden kasviksia.
Lisäksi jos elämässä on vaikka vaihtelevaa rytmiä, esim. vuorotöitä ja matkustelua, niin on vaikea suunnitella ruokia.
Tarkoitatko siis, että pystyisit syömään vähemmän, mutta väen vängällä syöt niin paljon, että et pääse laihtumaan? Miksi syöt enemmän kuin mitä kehosi pyytää? Nälänhallintasi on kurissa, joten voisit syödä yksinkertaisesti vähemmän. Jos (ilmeisesti) olet ylipainoinen, niin miksi et laihduttaisi, kun se olisi sinulle erittäin helppoa. Pääsisit lihavuuden terveysriskeistä eroon, eikä nälkäkään painaisi.
En jaksa laskea jokaisen suupalani kaloreita. Syön aina sen verran että pysyn pystyssä. En väen vängällä syö liikaa.
Pystyisin syömään vähemmän, mutta haluan että minulla on normaali olo koko ajan.
En syö joka päivä samoja ruokia. En pysty sellaiseen että laskisin joka päivä kaikki kalorit. Voin tehdä sitä ehkä viikon. Olen niin luuseri. Ampu kaa minut siitä hyvästä sitten.
Jotenkin kuulostaa vaan oudolta, että syöt enemmän kuin mitä nälän taltuttamiseen tarvitsisit. Varsinkin, kun sanoit että nälkää ei oikein ole. Mitä jos söisit vain ja ainoastaan nälkääsi? Sehän on nälän perimmäinen tarkoitus. Laihtuisit ilman ainuttakaan kalorin laskemista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen sitä mieltä, että pääsääntöisesti ylipaino johtuu kyllä ihan liiasta syömisestä, vaikka geeneillä ja bakteeriflooralla on varmasti myös sitä lisäävä vaikutus. Siitä huolimatta tuntuu järjettömältä vaan jankata, että syökää vähemmän ja terveellisesti, kun se on aika kattavasti jo todettu, ettei se pelkkä jankkaus auta, kun ihmiset kerran vaan lihoo koko ajan. Jotain muuta on pakko keksiä.
Se muu on ruuan sisällön muuttaminen. Tätä on jankattu, mutta ei sitä uskota.
Minä (lihava) syön kasviksia enkä lorota mitään kastikkeita päälle. En laihdu.
Miksei tätä uskota. Tiedän itse että syön niitä liikaa. Jotta osaisin vähentää niiden määrää minun täytyisi syödä joka päivä identtisesti ja laskea kaikki.
Siinä olen liian itsekuriton. En pysty sellaiseen. Siksi painoni on seissyt samassa lukemassa.
Väittäkääs jankkaajat nyt jotain? Mitäs läski nyt? Seli seli?
Siksi et laihdu, koska ruuan sisältö on väärä. Syö kasviksia, mutta lorota niiden päälle reilusti rasvaa. Saat näin kylläisyyttä eikä sun tarvitse miettiä ruokaa kaiken aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin sellaisen lääkkeen, joka muuttaisi vatsani mikrobi- ja bakteerikannan vastaavaksi kuin hoikilla ihmisillä on. Tällöin ravinto imeytyisi ideaalilla tavalla ja laihtuisin.
Hoikilla ihmisillä ei ole sen kummempi maha kuin muillakaan, he vain eivät syö enemmän kuin kuluttavat.
Sinä haluat mässäillä enemmän kuin kulutat niin että ruoan energiasta osa solahtaisi imeytymättä sinusta läpi.
https://yle.fi/uutiset/3-6643308
Tuossa jotain tietoa asiasta, ole hyvä.
Lihavat hiiret laihtuivat puolet ylipainostaan, kun niiden ruokaan lisättiin yhtä suolistobakteerin tyyppiä
Tutkijat ovat löytäneet suolistobakteerin, jonka on eläinkokeissa havaittu vähentävän liikalihavuutta ja kakkostyypin diabetestä. Ainoastaan yhdenlaisen bakteerin lisääminen laihdutti huomattavasti ylipainoisia hiiriä. Tutkimustulokset julkaistiin PNAS Onlinessa (siirryt toiseen palveluun) ja niistä uutisoi BBC.
Bakteerin arvellaan muuttavan suolen pintaa ja ruoan imeytymisen tapaa. Tutkijat ovat yhä enemmän vakuuttuneita siitä, että ihmisen suolistossa elävät bakteerit ovat yhteydessä terveyteen. Jo tähän mennessä tutkimuksissa on havaittu, että ylipainoisilla ja hoikilla ihmisillä on erilaisia bakteereja suolistossaan. Nyt tarvitaan tutkimusta siitä, laihtuvatko ihmisetkin samalla tavoin bakteerin avulla kuin hiiret kokeissa.
Belgialaisen Louvainin katolisen yliopiston tutkijat työskentelivät Akkermansia muciniphila -bakteerin kanssa. Bakteeria on suolistossa normaalisti 3-5 prosenttia, mutta sen määrä laskee ylipainoisilla.
Hiiriä ruokittiin rasvaisella ruokavaliolla, joka lihotti ne kaksi - kolme kertaa normaaleja hiiriä pulleammiksi. Sen jälkeen lihaville hiirille syötettiin bakteeria sisältävää ravintoa. Hiirien paino putosi selvästi, ne laihtuivat noin puolet ylipainostaan siitä huolimatta, että söivät yhä samaa ruokaa. Hiirillä todettiin myös vähentynyt insuliiniresistanssi, mikä taas on kakkostyypin diabeteksen oire.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen sitä mieltä, että pääsääntöisesti ylipaino johtuu kyllä ihan liiasta syömisestä, vaikka geeneillä ja bakteeriflooralla on varmasti myös sitä lisäävä vaikutus. Siitä huolimatta tuntuu järjettömältä vaan jankata, että syökää vähemmän ja terveellisesti, kun se on aika kattavasti jo todettu, ettei se pelkkä jankkaus auta, kun ihmiset kerran vaan lihoo koko ajan. Jotain muuta on pakko keksiä.
Se muu on ruuan sisällön muuttaminen. Tätä on jankattu, mutta ei sitä uskota.
Kahta asiaa jankataan.
1 ruuan sisältö
2 ruuan määrä
lisäksi on kolmas: itsekuri ja tyhmä
Numero 1 hoitaa numeron 2. Nälkä pysyy kurissa ja voi syödä vähemmän. Mielentila kohenee ja lihomiskierre päättyy. Itsekuria ei tarvita, kun numero 1 on kunnossa.
Itse asiassa ei hoida.
AA. Sori. No ei sitte mitään.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kokemusta sekä ylipainosta (lievästä) että hoikkuudesta. Olin hiukan pyöreä parikymppiseksi asti, yritin rajoittaa syömistäni ties millä konsteilla, ja kokeilin erilaisia terveellisiksi mainostettuja ruokavalioita - plus liikuin paljon. Joskus paino putosikin muutamia kiloja, kun pystyin kovalla itsekurilla sietämään näläntunnetta ja jatkuvasti vastustamaan kiusauksia. Lukion jälkeen lähdin noin vuodeksi au pairiksi Espanjaan. Elin siellä aika vauhdikasta ja kiireistä elämää, ja söin isäntäperheen tarjoamaa ruokaa heidän ruokarytminsä mukaan. Oli mm. paljon pastaa, vihanneksia, lihaa, kalaa, pelkkää vaaleaa leipää ja muutenkin siis ihan tavallista, ei erityisen terveelliseltä kuulostavaa ruokaa. Laihduin 15 kiloa. Suomeen palattuani jatkoin samanlaisena sekasyöjänä kuin olin ollut siihenkin asti, mutta jostain syystä ruokaan ei enää sen jälkeen ole tullut samanlaista hirveää himoa kuin ennen au pair -vuotta. Paino on pysynyt alhaalla yli vuosikymmenen, enkä ole joutunut juurikaan tekemään töitä sen eteen. Toki tarkkailen syömisiäni, kuten olen tehnyt varhaisteinistä asti, mutta mitään himoja en joudu vastustelemaan. Muuta syytä en keksi kuin että bakteerikanta olisi muuttunut tuon vuoden aikana. - Muu suku on etupäässä normaalipainoisia, eli en usko geneettistä taipumusta olevan sen enempää laihuuteen kuin lihavuuteenkaan.
Alapeukutuksia sille, että joku kertoo oman kokemuksensa?? Harmittaako, kun jonkun kohdalla suolistoflooralla tosiaan näyttäisi olevan merkitystä painon hallintaan, eikä se sovi omaan agendaan? :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen sitä mieltä, että pääsääntöisesti ylipaino johtuu kyllä ihan liiasta syömisestä, vaikka geeneillä ja bakteeriflooralla on varmasti myös sitä lisäävä vaikutus. Siitä huolimatta tuntuu järjettömältä vaan jankata, että syökää vähemmän ja terveellisesti, kun se on aika kattavasti jo todettu, ettei se pelkkä jankkaus auta, kun ihmiset kerran vaan lihoo koko ajan. Jotain muuta on pakko keksiä.
Se muu on ruuan sisällön muuttaminen. Tätä on jankattu, mutta ei sitä uskota.
Kahta asiaa jankataan.
1 ruuan sisältö
2 ruuan määrä
lisäksi on kolmas: itsekuri ja tyhmä
Nuo pitävät paikkansa. Uskon että jokainen tietää miten pitäisi syödä jotta laihtuisi, mutta itsekuri ei pidä.
Se on näkynyt Hengenvaarallisesti lihava ohjelmassa, että ei auta vaikka lääkäri sanoo ettet elä kauan jos et kykene vähentämään ruokatottumuksia.
Ihminen on kummallinen otus kun mättää ruokaa sisäänsä enemmän kuin tarvitsee. Jopa eläimet kykenevät lopettamaan syömisen vaikka ruokaa olisi paljon jäljellä. Mutta ihminen joka on venyttänyt mahalaukkunsa potkupallon kokoiseksi ei voi lopettaa.
Tapasin hiljattain erään naisihmisen, joka oli päässyt ihannepainoonsa. Hän kertoi, että alkoi syömään normaaliruokia mutta puolet siitä mitä oli aiemmin nauttinut. Ja söi kolmen tunnin välein. Nälkä pysyi poissa ja laihtuminen eteni. Nainen totesi että tässä pysyn ja en osta suuremman vaatekoon vaatteita enää. Vaatteet ovat mittarina. Niistä näkee pitääkö tsempata lisää mut uusia en hanki.
Suomessa bakteerikanta tuhotaan prosessoiduilla ruuilla ja makeutetuilla limujuomilla. Tämän lisäksi annoskoot aivan liian suuria sekä kaloripommeja tyyliin suklaalevyt ja muut makeat, näitä käytännössä päivittäin. Kaiken lisäksi liikkumattomuus josta johtuu kehon omien mekanismien surkastuminen. EI MITÄÄN UUTTA AURINGON ALLA!
https://www.tekniikkatalous.fi/innovaatiot/2011-11-14/Uusi-laihdutuslää…
Miksei tätä lääkettä ole vieläkään päästetty markkinoille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kokemusta sekä ylipainosta (lievästä) että hoikkuudesta. Olin hiukan pyöreä parikymppiseksi asti, yritin rajoittaa syömistäni ties millä konsteilla, ja kokeilin erilaisia terveellisiksi mainostettuja ruokavalioita - plus liikuin paljon. Joskus paino putosikin muutamia kiloja, kun pystyin kovalla itsekurilla sietämään näläntunnetta ja jatkuvasti vastustamaan kiusauksia. Lukion jälkeen lähdin noin vuodeksi au pairiksi Espanjaan. Elin siellä aika vauhdikasta ja kiireistä elämää, ja söin isäntäperheen tarjoamaa ruokaa heidän ruokarytminsä mukaan. Oli mm. paljon pastaa, vihanneksia, lihaa, kalaa, pelkkää vaaleaa leipää ja muutenkin siis ihan tavallista, ei erityisen terveelliseltä kuulostavaa ruokaa. Laihduin 15 kiloa. Suomeen palattuani jatkoin samanlaisena sekasyöjänä kuin olin ollut siihenkin asti, mutta jostain syystä ruokaan ei enää sen jälkeen ole tullut samanlaista hirveää himoa kuin ennen au pair -vuotta. Paino on pysynyt alhaalla yli vuosikymmenen, enkä ole joutunut juurikaan tekemään töitä sen eteen. Toki tarkkailen syömisiäni, kuten olen tehnyt varhaisteinistä asti, mutta mitään himoja en joudu vastustelemaan. Muuta syytä en keksi kuin että bakteerikanta olisi muuttunut tuon vuoden aikana. - Muu suku on etupäässä normaalipainoisia, eli en usko geneettistä taipumusta olevan sen enempää laihuuteen kuin lihavuuteenkaan.
Alapeukutuksia sille, että joku kertoo oman kokemuksensa?? Harmittaako, kun jonkun kohdalla suolistoflooralla tosiaan näyttäisi olevan merkitystä painon hallintaan, eikä se sovi omaan agendaan? :D
Alapeukut tuli siitä, että geeneillä ja perintötekijöillä ei muka ole mitään merkitystä laihuuteen tai lihavuuteen. Bakteerikannalla uskon minäkin olevan merkitystä, joten siitä yläpeukkuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen sitä mieltä, että pääsääntöisesti ylipaino johtuu kyllä ihan liiasta syömisestä, vaikka geeneillä ja bakteeriflooralla on varmasti myös sitä lisäävä vaikutus. Siitä huolimatta tuntuu järjettömältä vaan jankata, että syökää vähemmän ja terveellisesti, kun se on aika kattavasti jo todettu, ettei se pelkkä jankkaus auta, kun ihmiset kerran vaan lihoo koko ajan. Jotain muuta on pakko keksiä.
Se muu on ruuan sisällön muuttaminen. Tätä on jankattu, mutta ei sitä uskota.
Kahta asiaa jankataan.
1 ruuan sisältö
2 ruuan määrä
lisäksi on kolmas: itsekuri ja tyhmä
Nuo pitävät paikkansa. Uskon että jokainen tietää miten pitäisi syödä jotta laihtuisi, mutta itsekuri ei pidä.
Se on näkynyt Hengenvaarallisesti lihava ohjelmassa, että ei auta vaikka lääkäri sanoo ettet elä kauan jos et kykene vähentämään ruokatottumuksia.
Ihminen on kummallinen otus kun mättää ruokaa sisäänsä enemmän kuin tarvitsee. Jopa eläimet kykenevät lopettamaan syömisen vaikka ruokaa olisi paljon jäljellä. Mutta ihminen joka on venyttänyt mahalaukkunsa potkupallon kokoiseksi ei voi lopettaa.
Tapasin hiljattain erään naisihmisen, joka oli päässyt ihannepainoonsa. Hän kertoi, että alkoi syömään normaaliruokia mutta puolet siitä mitä oli aiemmin nauttinut. Ja söi kolmen tunnin välein. Nälkä pysyi poissa ja laihtuminen eteni. Nainen totesi että tässä pysyn ja en osta suuremman vaatekoon vaatteita enää. Vaatteet ovat mittarina. Niistä näkee pitääkö tsempata lisää mut uusia en hanki.
Itse olen syönyt laihduttaessa määrällisesti paljon enemmän ja useammin kuin lihavana. Määrä on huono mittari, laatu parempi.
Vierailija kirjoitti:
Onhan noita amfetamiinipillereitä ollut tähänkin asti niille, jotka eivät vain saa itseään kuriin, vaan tarvitsee vetää lääkkeitä.
Luuletko tosiaan, että se lääke hoitaa kaiken ja on ns. helppo tie onneen? Jossain vaiheessa keho tottuu maksimiannokseenkin ja ruokahalu palailee lähelle sitä ahmintatasoa, jos henkilö ei ole oppinut syömään paremmin ja käsittelemään mässäilyn taustalla olevia syitä. Monille (ei kaikille) tämä on juurikin psyykkinen ongelma ja syyttelyn sijaan voisi keskittyä kannustamiseen, koska kukaan ei laihdu vain siksi, että muut haukkuvat. Ongelma meillä terveydenhuollossa onkin se, ettei vaikeaan lihavuuteen suhtauduta kuten sellaisiin psyykkisiin häiriötiloihin, joissa ihminen ei kykene lopettamaan jotain elämänlaatuaan heikentävää toimintaa. Ruoka-addiktio voi olla ihan yhtä voimakas kuin huumeriippuvuuskin. Toki ensisijaisesti ei tule epäillä mielenterveydenongelmaa vaan somaattiset syyt tulee poissulkea. Omasta kokemuksesta voin kertoa, ettei kaikki mielenterveysammattilaiset osaa auttaa (varsinkin jos sattuvat itse olemaan lihavia), vaikka kuinka asiasta puhuisit psykiatrille ja psykologille. Psykoterapeuteista voi helpommin löytää sellaisia, jotka esim. nettisivuillaan kertovat, että ovat "erikoistuneet" painonhallintaongelmiin, mutta jos haluaa käynnit kelakorvattuna niin tarvitsee sen B-lausunnon psykiatrilta.
Lääke voi tulla vastaan vain puoleenväliin eikä kukaan saa pysyviä tuloksia, jos ei samalla muuta syömistottumuksiaan. Lääkäri seuraa tilannetta ja jos näyttää siltä, ettei henkilö laihdu, ei reseptiä enää uusita kuin korkeintaan lääkityksen lopetusta varten vähentämällä annosta asteittain.
Lapsuudesta asti alkaneen lihavuuden, 20 vuoden masennuksen, 10 itsemurhayrityksen, 15 vuoden psykiatrian polin asiakkuuden, väkivallan ja parisuhdehelvettien uhrina olemisen ja koko aikuisiän kestäneen jojolaihduttamisen jälkeen Mysimba normalisoi ruokahaluni enkä kerro tätä nyt tyrkyttääkseni kenellekään kyseistä reseptilääkettä, koska sillä voi olla rajut sivuvaikutukset ja varsinkin alku on hankalaa. Suosittelen mieluummin ensisijaisesti ei-lääkkellisiä keinoja, mutta harkita voi, jos kaikki on kokeiltu kuten itselläni oli. En edes aiemmin tiennyt miltä tuntuu normaali ruokahalu, koska olin ollut pienestä pitäen pullukka kiitos äitini kykenemättömmyyden hillitä lastensa ruokailua sekä jatkuvat herkkujen ostot. Sairas ja lihava tosin hänkin on ja ilmeisesti ajatteli ruuan pitävän lapset iloisina ja tyytyväisinä. Joka tapauksessa kyse oli vahvasti opitusta tavasta ja ehdollistumisesta; kun tuli paha mieli => saa ahmia herkkuja. Joskus sitä oikein samaan aikaan iloitsi, että nyt kun sattui jotain ikävää niin jes saa mässäillä, koska vitutuksella ylensyönnin voi oikeuttaa.
Itsekuria ja pitkäjänteisyyttä syömistottumusten muuttamiseen silti vaaditaan, vaikka lääke olisikin käytössä. Lääke ei mene kauppaan puolestasi, ei valitse sieltä terveellisiä vaihtoehtoja eikä valmista ruokaa. Se ei myöskään pistä liikkumaan, mikä ei tietysti ole laihdutuksen edellytys, koska syömällä oikein laihtuu, mutta liikunta on hyväksi muuten ja tukee psyykettäkin. Romahdusvaara on lääkkeenkin kanssa. Sen kanssa kuitenkin voi olla helpompi lähteä muutoksia tekemään kun mieli on hieman rahoittuneempi. Se on apuväline, ei laihduttava aine. Itselläni on niin paljon ongelmia, että itsekurin ylläpito oli todella vaikeaa ja oma hoitoni on kesken edelleenkin, vaikka edistystä on tapahtunut. Jos siitä kuitenkin voi minua syyttää, että menen sieltä mistä aita on matalin, koska lääkkeet niin siitä vaan. Paino putoaa nyt enkä entiseen halua palata, joten lopputulos on tärkeintä.
Mikä totuus minua mielestäsi nyt satuttaa?
Minua ei satuta sinun mitkään väittämäsi. Minua ärsyttää kun jankutat ja harjoitat olkiukkoilua. Se ärsyttää.
Mikä on se sinun totuutesi nyt?