Lue keskustelun säännöt.
Miehen kamalat käytöshäiriöt, mitä tämä voi olla? Olen aivan loppu
14.08.2018 |
Mainittakoon alkuun, että miehellä Adhd, todettu jo lapsena.
Miehellä elämänhallinta takkuilee, paljon. Ei käy töissä, koti sotkuinen, täynnä tavaraa, rahat aina loppu.
Mies huutaa ja raivoaa. Ihan milloin mistäkin. Ahdistuu helposti. Haukkuu minua.
Hänen kanssaan ei voi keskustella. Jos otan k.o ongelmia esille, hänen mielestään syyllistän häntä ja yritän todistaa ”paremmuuttani”. Yritän olla mahdollisimman rauhallinen ja diplomaattinen, koska haluan että hän oikeasti ymmärtäisi nämä ongelmat. Mutta ei.
Olen yrittänyt puhua terapiasta, rukoillut, uhkaillut, pyytänyt nätisti. Välillä mies sanoo että voisi onnistua, mutta siihen se on jäänyt.
Käyttäytyy itsekkäästi. Ei jotenkin osaa välittää jos itken kun on itse vihainen. Muuten kyllä. Ei osaa ottaa muita aina huomioon. Viime lauantaina taas jätti minut, yritin soittaa mutta lyö luurin korvaan. Toisena päivänä sanoo miten ihana rakas olen, parasta mitä hänelle on tapahtunut.
Haluaa aina minut takaisin, itkee vuolaasti ja selvästi voi pahoin. On tosi ahdistunut.
Varmasti ihmettelette, että mitä oikein teen tuon miehen kanssa. Olen varmasti hullu. Mietin sitä usein itsekin.
Mutta jos hän on sairas, niin on tuntunut siltä että on väärin jättää sairas ihminen. Ja olen yrittänyt auttaa, koska rakastan häntä. Kaikkea hyvää hänessä, sitä on vaan nyt vaikea taas nähdä.
Voiko adhd aiheuttaa noin pahoja oireita? Mielialan vaihteluita, kylmää kohtelua ajoittain, toisena hetkenä on todella rakastava ja ottaa huomioon. Vuoristorataa.
Olen todella väsynyt. En jaksa tuollaista suhdetta. En haluaisi luopua miehestäni, mutta tällaisesta suhteesta kyllä.
Toivoisin asiallisia kommentteja, voisiko edes joku ymmärtää mitä käyn läpi?
Kommentit (38)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jätä se. Eikä mitään märinää ettei "sairasta" voi jättää, mies ei selvästi ole valmis hakemaan apua itselleen.
Vähän itsekunnioitusta peliin.
Mitä sanoisit lapselle vastaavasa tilanteessa, jonka vanhempi ei suostu hakemaan apua mutta kohtelee huonosti?
Miten vanhemmastaan riippuvainen lapsi vertautuu aikuiseen, itsenäiseen ihmiseen? Lähes aikuinen lapsi voikin vanhempansa jättää hakeutumalla opiskelemaan jonnekin kauas, mutta miten muuten lapsi ”pistää poikki” vanhempansa kanssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Googleta sun oma diagnoosi:läheisriippuvuus, paha muoto.
Ei ole adhd, on jotain muuta. Jos mies ei itse halua apua, niin et voi auttaa. Lähde hyvä ihminen ajoissa.
Ap on naiivi kun luulee voivansa rakastaa toisen kiltiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kasvain päässä?
Ap:lla?
Analysoi itseäsi! Millainen oli perhedynamiikka lapsuudenperheessäsi? Onko nykyisessä parisuhteessa jotain yhteistä vanhempiesi parisuhteen kanssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Löysä pillu. Tämä aiheuttaa miehelle taistelun pään sisällä. Mennäkkö kireän ja nuoren pillun mukaan vai jäädäkö vanhan löysän pillun ääreen. Sekoaa lopulta ja kireä pillu voittaa taiston.
Olen ollut 12v naimisissa ja löysä pillu on todellakin ajanut minut hulluksi.
Mitä sinä haluat?
Mieti se ja ala tehdä sen suuntaan valintoja ja ratkaisuja,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap olet pahasti läheisriippuvainen. Tunnet olosi tarpeelliseksi, ja yrität rakastaa itsellesi rakkautta. Et rakasta miestä, yrität todistaa olevasi hyvä ihminen kun pysyt tuollaisen ihmisen kanssa. Ei rakkaus ole sitä, että siedät mitä vaan. Mies EI korjaannu sillä että pysyt suhteessa. Hän EI muuta käytöstään teit mitä tahansa.
Sinun pitää oppia että "rakkaus" ei riitä syyksi pysyä suhteessa, vaan pitää olla myös onnellinen. Teidän suhteenne ei ole onnellinen vaan sairas, ja siinä pysyminen vain vahvistaa teidän molempien sairautta. Myös miehen, kun hän voi käyttäytyä miten tahansa ja sinä siedät. Se on kuin antaisi alkoholistille viinaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasvain päässä?
Ap:lla?
Miksi teidän pitää olla noin ilkeitä? Kärsin ihan tarpeeksi jo valmiiksi. En halua kuin hyvää muille. Ei olisi pitänyt kirjoittaa tänne. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Löysä pillu. Tämä aiheuttaa miehelle taistelun pään sisällä. Mennäkkö kireän ja nuoren pillun mukaan vai jäädäkö vanhan löysän pillun ääreen. Sekoaa lopulta ja kireä pillu voittaa taisto .
Olen ollut 12v naimisissa ja löysä pillu on todellakin ajanut minut hulluksi.Löysä pillu todellakin hajoittaa miehen pään, jos ei edes saa kakkospesää välillä.
On täällä ilkeitäkin mutta suurin osa yrittää puhua sulle järkeä.. Mä tuhlasin 6 vuotta elämästäni epätasapainoisen tyypin kanssa, hänellä oli päihdeongelma ja hän ei loppujen lopuksi suuremmin ees välittänyt minusta, kunhan riippui kiinni minussa, tukihenkilössä. Ja minähän yritin ja yritin auttaa, empaattinen ja välittävä kun olen.
Oli tosi vaikea irrottautua mutta tein sen enkä enää mennyt takaisin kärsimään huonosta kohtelusta. Kyllä kannatti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasvain päässä?
Ap:lla?
Miksi teidän pitää olla noin ilkeitä? Kärsin ihan tarpeeksi jo valmiiksi. En halua kuin hyvää muille. Ei olisi pitänyt kirjoittaa tänne. ap
Sinä valitset ihan itse sen kärsimyksen. Siksi et saa täältä mitään säälipisteitä.
Niin ap sun pitää kääntää katse nyt ITSEESI. Aika yllättäävää, eikö olekin? Ajatus tuntuu sinusta ihan turhalta, etkä ymmärrä koko ideaa. Ethän sinä tee mitään pahaa, etkä väärin, vaan päinvastoin yrität keskutella ja pysyä rauhallisena ja auttaa.
Kysymys kuuluu, miksi jäät suhteeseen? Oliko lapsuudenkodissasi paljon riitoja, olitko sinä se lapsi,joka yritti "hyvitellä" ja "rauhoitella" vanhempia ja yritit kiltillä ja rauhallisella käytökselläsi estää aikuisten riitelyä? Oliko lapsuudenkodissasi välillä tämmöistä "hyviä hetkiä", jolloin kaikki toivoivat ja jännittivät kaikki varpaat ja sormet solmussa, että rauhallinen tunnelma jatkuisi? Oliko esim. perheessä esim. tuurijuoppo, jonka raittiit kaudet olivat sitä, jota odotettiin ja toivottiin kestävän ja jonka juopottelukaudet sitten veivät perheen riitoihin ja kaaokseen?
Onko sinua lapsena ja kasvaessa tuettu mitenkään, siis kehuttu, tuettu, kuunneltu että mitä kuuluu ja miten koulussa menee ja sitten annettu sun tuntea, että olet arvokas ja kiinnostava perheessäsi? Epäilen kyllä että valitettavasti ei. Miksi takerrut miehen muutamiin kehuviin sanoihin ja sanontoihin, miksi ne tuntuu sinusta niin merkityksellisisltä, että jaksat jatkaa vaan? Vaikka mies sanoo sanat vaan siksi, että niin ehkä kuuluu sanoa...
Nyt kun mietit itseäsi ja omaa lapsuudenperhettäsi, sen dynamiikkaa, riitoja , arvostuksia, niin huomaatko että nykyisessä suhteessa elät sitä uudelleen. Ja vaikka voit huonosta, väsyt ja uuvut, niin jatkat silti?
Että tässä on hoitosuunnitelman paikka teille molemmille: Kumpikin ammattilaiselle juttelemaan.
Miehesi on tasapainoton ja voi huonosti kaikin puolin, eikä se tosiaan johdu vaan adhd:stä, niinkuin varmaan tiedät.
Sinun taas pitäisi mennä juttelemaan ihan ammattiauttajalle siitä, että miksi jatkat suhteessa, jossa ei millään mittarilla kenenkään mielelestä ole sinulle (eikä miehellekään) saatavilla mitään hyvää.
Te vaan kaksi rikkonaista ja eksynyttä yritätte roikkua yhdessä,kun toivotte että jotenkin yhdessä olisi parempi, tai että olo mystisesti paranisi. Ei tule tapahtumaan teillä keskenään.
Tarviitte apua.
Mies voi olla persoonallisuushäiriöinen tai masentunut. Et voi auttaa häntä. Voit sanoa, että terapiaan ja tämä oli tässä. Unohda tuo mies.
Mies tarvitsee työn. En tiedä ymmärtääkö naiset tuon kun arvottavat asioita hiukan toisin. Tuo on normaalia työttömälle miehelle. Elämältä putoaa pohja ja merkitys ilman työtä. Miehelle työpaikka ja sitä myöten raha-asiat ja elämänhallinta kuntoon.
Etkö ymmärrä ettet voi auttaa miestä? Hän ei halua muuttua, ja vaikka haluaisikin, tarvitsee ammattiapua. Kidutat itseäsi.