En tajua miksi lääkkeillä tuotetaan diabetes?
Mikäli esimerkiksi Abilify-lääkitys aiheuttaa joka kymmennelle diabeteksen, niin miksi ihmeessä sitä sitten syötetään?
Yleiset haittavaikutukset (voi esiintyä enintään yhdellä potilaalla kymmenestä):
diabetes mellitus
Kommentit (27)
Vierailija kirjoitti:
Oho. :0 No kai hyödyt katsotaan haittoja suuremmiksi?
Diabetes on pysyvä haitta, mielialahäiriö / psykoosi on ohimenevä haitta. Tuntuu kyllä todella ihmeelliseltä, suorastaan puoskaroinnilta.
Vierailija kirjoitti:
Sitten saa myydä lisää diabeteslääkkeitä. Yksinkertaista.
Hyvä business. Voi myös syyttää siinä sivussa lihavia.
Yksi kymmenestä käyttäjästä saa diabeteksen, mutta 9 kymmenestä skitsofreenikosta pääsee itsetuhoisista tai muille läheisille vaarallisista harhoista. Hyötysuhde on hyvä, siksi sitä käytetään. Ilmeisesti vaarattomampaa ja hyvin tehoavaa vaihtoehtoa ei ole tarjolla.
Vierailija kirjoitti:
Yksi kymmenestä käyttäjästä saa diabeteksen, mutta 9 kymmenestä skitsofreenikosta pääsee itsetuhoisista tai muille läheisille vaarallisista harhoista. Hyötysuhde on hyvä, siksi sitä käytetään. Ilmeisesti vaarattomampaa ja hyvin tehoavaa vaihtoehtoa ei ole tarjolla.
Syödään tuota muuhunkin kuin skitsofreniaan.
Psykoosi ei välttämättä mene ohi ilman lääkitystä. Psykoosi voi aiheuttaa kuoleman heti; diabetes ehkä joskus kymmenien vuosien päästä jos sen sattuu lääkkeestä saamaan.
Abilify kai muutoin on kuitenkin moniin vaikeahkoihinkin psyykkisiin sairauksiin melko hyvä lääke, ainahan noissa täytyy tarkkaan miettiä hyödyn ja haitan suhde. Kyllähän Leponexkin voi aiheuttaa vakavana haittavaikutuksena neutropeniaa, mutta silti sitä käytetään mikäli muista lääkityksistä ei saada riittävää vastetta. Voihan diabeteksen kehittyminen osin johtua painonnousustakin, joka on ikävä kyllä monessa psyykelääkkeessä yleinen haittavaikutus tai seuraus, toki osittain voi johtua sairaudesta itsestäänkin. Varmastikin vaikeissa psykiatrisissa sairauksissa se psyykkisen voinnin tasapainottaminen menee somaattisten asioiden edelle, eihän nuo lääkkeet mitään ”terveellisimpiä ole” mutta toisaalta vaikeissa mielenterveyden häiriöissä, kuten psykoosissa, on esim. itsemurhariski huikeasti kohonnut ja myöskin pitkittyessään psykoosi muuttaa aivoja sekin.
Vierailija kirjoitti:
Yksi kymmenestä käyttäjästä saa diabeteksen, mutta 9 kymmenestä skitsofreenikosta pääsee itsetuhoisista tai muille läheisille vaarallisista harhoista. Hyötysuhde on hyvä, siksi sitä käytetään. Ilmeisesti vaarattomampaa ja hyvin tehoavaa vaihtoehtoa ei ole tarjolla.
Hööps. Abilifyn NNT on 5, lähde: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16625607
.. eli pitää hoitaa kahdeksaa potilasta, jotta tulee yksi remissio enemmän kuin lumelääkkeellä.
suurin osa lääkkeistä lisää painonnousua joko nesteitä keräämällä tai ruokahalua lisäämällä.. siinä sitten ohessa tulee verenpaineet ja muut lääkkeet ja totta kai sitä lihonutta taas sitten syytellään, kun on astunut lääketeollisuuden tuottamaan miinaan....
Vierailija kirjoitti:
Psykoosi ei välttämättä mene ohi ilman lääkitystä. Psykoosi voi aiheuttaa kuoleman heti; diabetes ehkä joskus kymmenien vuosien päästä jos sen sattuu lääkkeestä saamaan.
Kyllä diabetes tappaa varmemmin kuin psykoosi, mutta jos nyt ottaa lähtökohdaksi sen, että 99,999% psykooseista menee ohi itsekseen, diabetes ei koskaan, niin kumpihan on järkevämpi ratkaisu, syöttää diabetesta aiheuttavaa lääkitystä vai hoitaa psykoosi muilla keinoilla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi kymmenestä käyttäjästä saa diabeteksen, mutta 9 kymmenestä skitsofreenikosta pääsee itsetuhoisista tai muille läheisille vaarallisista harhoista. Hyötysuhde on hyvä, siksi sitä käytetään. Ilmeisesti vaarattomampaa ja hyvin tehoavaa vaihtoehtoa ei ole tarjolla.
Hööps. Abilifyn NNT on 5, lähde: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16625607
.. eli pitää hoitaa kahdeksaa potilasta, jotta tulee yksi remissio enemmän kuin lumelääkkeellä.
Noin sanoo manipuloitu tutkimus. Totuus on vielä alhaisempi. Psykiatriassa kun ei ole mitään biologisia markkereita mitä mitata, niin voi tulokset tekaista.
Kelaston mukaan http://raportit.kela.fi/linkki/20711944
Abilifyä on syötetty vuonna 2014 tasan 29598 reseptillä ja kasvanut vuonna 2017 tasan 71498 reseptiin. Huima kasvu ja jos näistä laskee joka kymmenennen saavan diabeteksen, niin eikö tällainen pitäisi jo tuoda jotenkin suuremmin esille?
Ketipinoria (Ketiapiini) määrättiin vuonna 2014 yhteensä 324 106 reseptiä ja vuonna 2017 yhteensä 514 403 reseptiä.
Suomen diabetesongelmansta voi siis laskea johtuvan pelkästään näistä kahdestä lääkkeestä noin 12 144 tapausta vuosittain. Aika hurja luku.
Vierailija kirjoitti:
Ketiapiinissa (Ketipinor) 1:100 saa diabeteksen lääkkeestä.
Mistä se määräytyy kuka noista sadasta se on? Annoksesta? Liikunnasta ja ruuasta?
Sen takia kannattanee lukea se tuoteselostus ennen kuin syö lääkkeitä, että jos sieltä löytyy riskejä joita ei ole valmis ottamaan niin ei sitten kuitenkaan syö niitä lääkkeitä.
Mutta yleensä ottaen, kuten varmaan jo ensimmäinen vastaaja sanoi - lääkkeen odotettava vaikutus on suurempi, kuin siitä mahdollisesti saatava haittavaikutus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketiapiinissa (Ketipinor) 1:100 saa diabeteksen lääkkeestä.
Mistä se määräytyy kuka noista sadasta se on? Annoksesta? Liikunnasta ja ruuasta?
Voisi mennä yksilöllisen biokemiallisen säätelykyvyn ja annoskoon suhteessa, mutta tuskin tuota on tutkittu. Liikunta ja ruoka ei voi olla tekijä, sillä muutenhan lääkkeettömätkin sairastuisivat?
Lihavuus lisää riskiä 7-20 kertaisesti normaalipainoon verrattuna (Aava lääkärikeskus). Hauskaa on se, että samalla jätetään kertomatta moniko normaalipainoinen sairastuu diabetekseen. Mikäli Abilify sairastuttaa joka kymmenennen ja Ketipinor joka sadannen, niin lääkkeiden aiheuttama lihavuus lisää 7-20 kertaistaa, eli voisi sanoa, että lääkkeiden osuus diabeteksen synnyssä on erittäin suuri. Tässä on käsitelty vain kahta lääkettä.
Oho. :0 No kai hyödyt katsotaan haittoja suuremmiksi?