Lue keskustelun säännöt.
Taidan olla ainut, jolle vastikään menehtynyt toimittaja oli täysin tuntematon?
13.08.2018 |
Tämä P. Häkkinen siis. Ilmeisen iso hahmo jossain piireissä, mut minulle täysin outo. Taidan olla ainut joka ei häntä tiennyt? Kevyet mullat silti..
Kommentit (27)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä nyt on joillakin taas hätä - ihmiset surevat jotain tyyppiä, josta minä Suuressa Persoonassani en ole koskaan kuullutkaan. Kyllä siinä taas itsetunto romahtaa ja pitää vakuutella usean päivän aikana, että syy ei suinkaan ole minussa, vaan näissä surijoissa ja tietenkin vainajassa. Useita ketjuja pitää avata ja niihin kommentoida vitsikkäästi et nevähööd.
Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa. Tulette vielä useasti elämänne aikana huomaamaan, että on teidän ulkopuolista elämää. Genrejä joista ette tiedä mitään, taiteilijoita, joita ette tunne, radio- ja tv-ohjelmia, joita ette koskaan ole seuranneet. Kyllä siitä vanhemmiten pääsee jotenkin yli, kun itsetunto hieman vahvistuu. Voimia!
Perttua saattaisi huvittaa epätoivoinen trollaamisesi ja omien viestiesi yläpeukuttelu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lopetin radion kuuntelun "kanavauudistukseen" ja satunnaisesti kun oli pakko kuunnella,ihmettelin syvästi. Huudetaan toisten päälle,soiteltiin ihmisille pilasoittoja,joopajoo,kunnon journalismia,jep.
En ollut koskaan kuullutkaan.
En tunne minäkään, mutta se nyt on ihan oma vika kun en kuuntele radiota.
Minulle tuli heti mieleen se melko tuore kirjoittamansa kirja Hukkuminen, ja se että olikohan kuolemalla jotain tekemistä niiden piirien kanssa, joku rikollinen kantoi kaunaa ja järjesti kuoleman...
Kun kävin nyt kuuntelemassa hänen ohjelmiaan, niin ääni oli tuttu. En oikein kuuntele perinteistä radiota, aika lailla ulkomaisia musiikki-nettiradioita ja podcasteja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En minäkään tiennyt koko tyypistä. En kuuntele radiota.
Kyllä nyt on joillakin taas hätä - ihmiset surevat jotain tyyppiä, josta minä Suuressa Persoonassani en ole koskaan kuullutkaan. Kyllä siinä taas itsetunto romahtaa ja pitää vakuutella usean päivän aikana, että syy ei suinkaan ole minussa, vaan näissä surijoissa ja tietenkin vainajassa. Useita ketjuja pitää avata ja niihin kommentoida vitsikkäästi et nevähööd.
Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa. Tulette vielä useasti elämänne aikana huomaamaan, että on teidän ulkopuolista elämää. Genrejä joista ette tiedä mitään, taiteilijoita, joita ette tunne, radio- ja tv-ohjelmia, joita ette koskaan ole seuranneet. Kyllä siitä vanhemmiten pääsee jotenkin yli, kun itsetunto hieman vahvistuu. Voimia!