Ärsyttää lasten "vapaa kasvatus" eli kasvatuksen puute
Kaikki edes etäisesti rajoja tai ohjenuoria muistuttavat tekijät on nykylasten elämästä poistettu. Pienen lapsen pitäisi itse ohjata omaa syömistään, käyttäytymistään, koulunkäyntiään, nukkumaanmenoaikojaan jne. Käytöstapojen vaatiminen ja niiden opettaminen on asia josta on kokonaan luovuttu (Helsingissä, missä itse asun, on ainakin näin).
Kännykkää ja tablettia saa käyttää kaikkialla, myös vieraiden ihmisten kuvaamiseen.
Mitään ei tarvitse jos ei huvita, muu maailma kyllä joustaa.
En jumaliste kestä enää! :(
Kommentit (149)
Nykyajan vanhemmille viesti. Jos ette pysty lapsianne kasvattamaan on olemassa neuvolat on koulut tarhat joista saa apua ja neuvoja. Ottakaa neuvot vastaan. Ennen kaikkea noudattakaa niitä. Nykyisin saa onneksi apua ja neuvoja. Rakastakaa lapsianne ohjataan neuvotaan lapsia. Avun hakeminen ei ole häpeä se kertoo että vanhempi haluaa tehdä toisin tai että omat voimat ja konstit ei nyt riitä.
Ei tuomita vaan autetaan. Lapset on aivan ihania ja heillä on oikeus turvalliseen rakastettuna olemiseen ja hyvään lapsuuteen.
Olipa hyvä kommentti juuri näin ei aina tuomita
Ettei unohdeta ohjausta niin, että kuulee tarpeellisista käyttäytymissäännöistä vasta työelämässä ja parisuhteessa. Saa sitten hävetä ja kärsiä huonosta itsetunnosta kun tulee palautetta.
Tulemme samassa siihen epäkohtaan että omia lapsia ei saisi kasvattaa tai olet huono huoltaja. Ne jotka hoitavat vastuunsa kärsivät kiusaamisesta. Ne jotka eivät tarvitse terapiaa ovat muka huonompia. Ei tämä tee hyvää yhdellekään ihmiselle. Terapiaa ei tarvitse jos ei halua puhua sekä keskustella tai jos ei tarvitse itsensä kanssa apua. Ihmisiä on erilaisia ja se pitäisi muistaa kuten myös se että kaikki eivät valehtele. Ihmistuntemus on moninkin paikoin huonolla tolalla.
Lasten kohdalla muistutan juuri siitä että lasten ei tulisi joutua itsenäistymään liian aikaisin vain siksi että aikuiset eivät jaksa auttaa tai turhautuvat siitä että lapsille tulisi opettaa asioita.
Muistakaa järkevyys ja järkevät ymmärtävät ihmiset, luottakaa itseenne ja puhukaa niin että muutkin ymmärtävät.
Vierailija kirjoitti:
Nykyajan vanhemmille viesti. Jos ette pysty lapsianne kasvattamaan on olemassa neuvolat on koulut tarhat joista saa apua ja neuvoja. Ottakaa neuvot vastaan. Ennen kaikkea noudattakaa niitä. Nykyisin saa onneksi apua ja neuvoja. Rakastakaa lapsianne ohjataan neuvotaan lapsia. Avun hakeminen ei ole häpeä se kertoo että vanhempi haluaa tehdä toisin tai että omat voimat ja konstit ei nyt riitä.
Ongelma on se että mainitsemissasi työpaikoissa on sellaista väkeä töissä jotka eivät ymmärrä joten eivät osaa auttaa juurikaan missään asiassa. Toinen ongelma on yhteiskunta joka valehtelee, et saa apua. Auttakaa siis täällä palstallakin, auttakaa niitä jotka kyselevät, kysykää vanhemmiltanne, tutuiltanne jne. apua. Autetaan toinen toisiamme kuten ihmisen tulisi auttaa ihmistä. Ei vihata vaan rakastetaan lajitovereitamme.
Vierailija kirjoitti:
Ettei unohdeta ohjausta niin, että kuulee tarpeellisista käyttäytymissäännöistä vasta työelämässä ja parisuhteessa. Saa sitten hävetä ja kärsiä huonosta itsetunnosta kun tulee palautetta.
Vanhemmilla on kasvatusvastuu mutta lapsella on vastuu oppia. Jos ei halua oppia niin elämä opettaa. Se ei ole vain vanhempien syy. Itsetuntokin on ihmisen itsensä ja sisäinen työ siinä samalla. Muistakaa jokaisen vastuu.
Lapset eivät pysty itse päättämään asioistaan. On käsittämätöntä että 2 v pystyy päättämään perheen asioista Milloin nukutaan milloin syödään missä asutaan mitä ostetaan kaupasta. Ei pysty isompikaan lapsi. Ei ole ihme et lapset ahdistuu. Lapsen tehtävä ei ole olla aikuinen. Lapsi ei tiedä mikä on oikein mikä väärin. Saako kiroilla saako valehdella saako varastaa. Kyllä nämä käytöstavat on lapselle opettava.
Seurustelin ja asuinkin yhdessä tällaisen vapaan kasvattajan kanssa. Tuo kasvatus oli lopulta syy eroomme.
Periaatteena oli, että lapsilta ei kielletä mitään ilman painavaa syytä. Painavaksi syyksi ei riittänyt esimerkiksi se, kun kerran meille oli tyrkyllä lapsen kaveri yöksi neljättä kertaa sillä viikolla (arkena) ja itkien anelin, että en jaksa nyt, voitaisiinko olla joskus "omalla porukalla". Ei ymmärtänyt, miten jatkuva yökyläily ja siitä aiheutuva häly voi kuormittaa minua. Lapsille kuulemma tärkeää. Varmasti on, ymmärrän hyvin sen, mutta ei ole ihan tavallista, että kotona on jatkuvasti ylimääräinen lapsi.
Muut lapset olivat suht hyväkäytöksisiä ja hoitivat koulunsa kunnolla. Yksi oli erityislapsi, jota kuitenkin "kasvatettiin" kuin näitä normaaleja. Siitä seurasi se, että lapsi teki kotielämästä mahdotonta, kodin ulkopuolella häiriköi ja teki pikkurikoksia, kuten näpistelyä ja ikkunoiden rikkomista. Näistä ei seurannut lapselle mitään pientä puhuttelua kummempaa. Joskus mies valitti siitä, miten tähän lapseen mikään ei tehoa. Välillä otin puheeksi, että pitäisi varmaan harkita systemaattisia seurauksia/rangaistuksia huonosta käytöksestä, mies suuttui ja alkoi uhriutua, ja sanoi, että kaikkea on kokeiltu. Siltä se ei kyllä sivustaseuraajan silmään vaikuttanut.
Nykyiset vanhemmat palaa loppuun jo siksi kun kakaroita ei kasvateta. Tappelevat aamusta iltaan uhmaikäisen ja murros ikäisten kanssa. Kun aloittaa sen kasvatus homman jo kävelemään opettelevalle. Et ne pöydällä olevat tavarat pysyy siinä. Ettei koko kämppää tarvii tyhjentää kun kakara menee kuin pyörremyrsky.Turha selittää ettei lapsi ymmärrä. Kyllä miun lapseni ymmärsi. Kun kotona ei saanut ottaa kaikkia mihin ylsi. Olipa kiva käydä kaupassa kun tenava ei repinyt kaikkia tavaroita hyllystä. Kerran tenava heittäytyi lattialle alko sellainen huuto kun leluja ei ostettukaan. Otin tenavan kainaloon ja autolle ei sitte osteta mitään kun ei käyttäydy. Vein huutavan tenavan kotiin isän huomaan. Menin yksin kauppaan. Seuraavan kerran, kun meni tenava olo mukana käytös oli ihan eri. Kerroin jo ovella, jos kiukuttelee tulee kotiin lähtö. Päätin et, joka kerta lähtee kotiin jos alkaa kiukuttelee. Siihen se loppu kauppareissut sujui oikein mallikkaasti. Kun kasvattaa lapsensa on se murrosiän kuohut helpompia.
Neuvoloista saa apua kouluista saa apua. Olen minä ainakin saanut
Vapaa kasvatus ja kasvatuksen puute ovat täysin kaksi eri asiaa.
Olen saanut 4 sisarukseni kanssa vapaan kasvatuksen (vanhemmat olivat perehtyneet aiheeseen huolella aikoinaan ja tämä oli heille tärkeää). Mutta se ei tarkoita sitä että olisi ollut kasvatuksen puute tai se, että me oltaisin sisarusteni kanssa jotain öykkäreitä ja villiviikareita. Meillä lapsilla on olleet hyvät käytöstavat ja muutenkin elämässä ollaan kaikki pärjätty erittäin hyvin, opiskeltu erittäin pitkälle ja kaikilla arvostetut ammatit sekä muutoinkin elämässä menestyneitä.
Vierailija kirjoitti:
Nykyiset vanhemmat palaa loppuun jo siksi kun kakaroita ei kasvateta. Tappelevat aamusta iltaan uhmaikäisen ja murros ikäisten kanssa. Kun aloittaa sen kasvatus homman jo kävelemään opettelevalle. Et ne pöydällä olevat tavarat pysyy siinä. Ettei koko kämppää tarvii tyhjentää kun kakara menee kuin pyörremyrsky.Turha selittää ettei lapsi ymmärrä. Kyllä miun lapseni ymmärsi. Kun kotona ei saanut ottaa kaikkia mihin ylsi. Olipa kiva käydä kaupassa kun tenava ei repinyt kaikkia tavaroita hyllystä. Kerran tenava heittäytyi lattialle alko sellainen huuto kun leluja ei ostettukaan. Otin tenavan kainaloon ja autolle ei sitte osteta mitään kun ei käyttäydy. Vein huutavan tenavan kotiin isän huomaan. Menin yksin kauppaan. Seuraavan kerran, kun meni tenava olo mukana käytös oli ihan eri. Kerroin jo ovella, jos kiukuttelee tulee kotiin lähtö. Päätin et, joka kerta lähtee kotiin jos alkaa kiukuttelee. Siihen se loppu kauppareissut sujui oikein mallikkaasti. Ku
Olen tainnut joskus aiemminkin tämän näissä keskusteluissa sanoa, mutta sanotaan nyt vielä kerran. On kyllä todella helppo ja taipuisa lapsi, jos vain kerran heittäytyy lattialle karkkihyllyn edessä. Ehkä ei kannata esiintyä asiantuntijana, jos on sattunut kohdalle se yksilö, joka oppii asiat kerrasta.
Omia lapsiani on keräilty sieltä kaupan lattialta kuukausien ajan. Mutta nyt isompina saavat kovasti hyvää palautetta pitkäjänteisyydestään. Kaikilla piirteillä on hyvät ja huonot puolensa.
Tärkeää olisi saada yhteiskuntaan lisää toleranssia lapsia ja heidän kasvattamistaan kohtaan. Monista lapsista tulee huutoa ja muuta melua, ellei heitä tilkitä laitteilla hiljaisiksi.
Ongelma on et vanhemmat eivät uskalla sanoa mitään. Jos lapsi käyttäytyy huonosti aletaan keksiä syitä. Sen sijaan, et otettas homma haltuun Jos lapsi toistuvasti toimii väärin, puhuminen ei ole tehonnut. On syytä ottaa käyttöön jäähyt. Toimii hyvin alle kouluikäisen ojentamiseen.Meilla on seisottu nurkassa, useammankin kerran. On opittava syy /seuraus suhde. Jos saa tehdä ihan mitä vaan eikä niistä seuraa mitään lapsi kasvaa kieroon. Niinkuin nyt nähdään tulokset vanhempia ei uskota koulussa opettajalle haistatetaan poliisille samoin. Aikuisilla ei ole mitään auktoriteettia näin siinä sitten käy. Nämä lapset tekee ihan mitä vaan. Tekee mitä vaan rangaistusta ei tule. Se on jo myöhäistä kun ollaan jo murrosiassa. Lapsi on saanut 12-15 vuotta elää ilman mitään sääntöjä. Nämä ovat pahempia kuin villieläimet. Ei pärjää koulukodin ohjaajat ei hoitajat ei lääkäri. Syy ei ole lasten syy on vanhempien.Alkoholi, huumeet rikollisuus mielenterveysongelmat ei tällaiset vanhemmat pysty kasvattamaan ketään. Lapset heti huostaan olisi paljon helpompaa. Lapsista tulisi vielä kunnon ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vapaa kasvatus ja kasvatuksen puute ovat täysin kaksi eri asiaa.
Olen saanut 4 sisarukseni kanssa vapaan kasvatuksen (vanhemmat olivat perehtyneet aiheeseen huolella aikoinaan ja tämä oli heille tärkeää). Mutta se ei tarkoita sitä että olisi ollut kasvatuksen puute tai se, että me oltaisin sisarusteni kanssa jotain öykkäreitä ja villiviikareita. Meillä lapsilla on olleet hyvät käytöstavat ja muutenkin elämässä ollaan kaikki pärjätty erittäin hyvin, opiskeltu erittäin pitkälle ja kaikilla arvostetut ammatit sekä muutoinkin elämässä menestyneitä.
Tämä! Alkuperäinen vapaa kasvatushan on selvästi ankarampaa kuin nykykasvatus. Jos lapsi vaikkapa rikkoi tai hukkasi jotain vahingossakin, piti hänen selvittyä ilman. Joka valinnasta piti kantaa seuraukset.
Mielestäni tässä on juuri se ydinasia. Lapselle voi antaa valinnanmahdollisuuksia, kunhan ei anna lapsen pompottaa. Jos lapsi valitsee kaupassa ruokalajin X, on hänen parempi syödä sitä, tai ensi kerralla ei valitse mitään. Juuri eilen keskustelin kuusivuotisuhmiksen kanssa hyvässä hengessä siitä, onko se päättämistä ollenkaan, jos hän ei saa päättää uudestaan. Lapsi tuntui ymmärtävän, että päättäjä kantaa päätöksen seuraukset. Mutta varmasti se taas joskus suututtaa.
Lapsen kanssa varsinkin uhmaisen on oltava jämäkkä. Toistoja ja toistoja jos on jääräpää. Viedään vaikka tuhat kertaa jäähylle jos lähtee menee. Jos näin ei tee ei kyllä uskokaan. Lapsi joka on saanut tehdä mitä vaan ei sitte uskokaan heti. On se lapsellekin outoa, kun äiti tai isä ei annakaan periksi. Jos vain uhkailee et jos et käyttäydy viedään jäähylle. Se on myos toteutettava muuten lapsi oppii et ei se mitään tee sanoo vaan. Sen takia kasvattaminen on rankkaa puuhaa. Mutta tuottaa myos tulosta
Kun lapsella on selvät säännöt se luo turvallisuutta. Kasvatuksen tarkoituksena ei ole liian kova kuri. Toimenpiteet on suhteutettava lapsen ikään ja siihen onko teko toistuvaa Jos lapsi kouluikäinen esim. Valehtelee toistuvasti eikö siihen pidä puuttua tai varastaa toistuvasti tai ei noudata kotiintuloaikoja. Lapsen paikka ei ole yöllä ulkona. Sama on tama netin käyttö. Vanhempien pitää rajoittaa sitä sekä seurata mitä lapsi netissä tekee. Samoin on videopelit lapset ei voi pelata raakoja sotapelejä tai katsoa netistä pornoa. On siis paljon asioita, jotka eivät kuulu lapsen maailmaan. Lapsi ei pysty käsittelemään niitä. Ne aiheuttaa henkisiä vammoja.
Aloitus on POIKALAPSIHULLUN tekemä.
Sen minkä jälkeensä jättää sen edestään löytää.nain sanoo vanha sananlasku. Näin se on lasten kasvatuksen kanssa. Sen minkä pienenä jätät hoitamatta kasvatuksen saat sen murrosikäisen uhitteluna kokea. Kasvatuksen pitää alkaa jo ihan lapsesta. Murroikaiselle se on myöhäistä aloittaa.
Lapsi ei pysty itsenäisesti päättämään omista asioistaan muutenhan lapset lähtisivät kotoa jo 7 vuotiaana.Pieni lapsi ei pysty päättämään ruuastaan nukkumaan meno ajoista yms. asioista. Tämä vapaa kasvatus on lapselle tuhoisaa. Lapsi tarvitsee aikuista ja turvaa. Aikuinen on vastuussa ruokailusta ruuan laadusta kaikesta arjen pyörityksestä. Lapsen tehtävä ei ole huolehtia laskujen maksusta ruokaostoista ruuan valmistuksesta pyykinpesusta. Kyllä aikuinen hoitaa ne. Aikuisen tehtävänä on luoda ne puitteet turvallisen lapsuuden kokemiseen. Kasvatus on yksi niistä käytöstavat niin kotona kuin koulussa tai tarhassa. Aikuinen ei ole lapsen kaveri. Ei kysele 2-vuotiaalta ostetaanko meille omakotitalo vai rivitalo. Syödäänkö meillä lihaa vai kalaa.Kaupoissa näkee näitä kaveri vanhempia pieni lapsi on täysin hämillään mitä aikuinen tarkoittaa. Pitäskö 2-vuotiaan pystyä päättämään perheen asioista lapsen kehitystaso ei tosiaankaan riitä siihen. Lopettakaa aikuiset tämä olkaa lapsillenne Aikuisia kantakaa vastuu lapsistanne