Käsittämätöntä kuinka nopeasti Neil Hardwick oppi suomen kielen.

Sekä omaksui suomalaisen huumorintajun ja toi siihen mukavan ripauksen englantilaista huumoria.

Eikä valittanut  ilmaisesta riisistä.

No sehän on nero muutenkin. Bongattiin Brittien Nuclear energy commissioniin joskus 18-vuotiaana. Vaihtoi sen jälkeen alaa.

Silti ei osannut englantia sen vertaa, ettei olisi sanonut "the cat is in the Moon". 

Kuinka nopeasti oppi suomen kielen?

Motivaatio riittää. Tiedän parikin  eurooppalaista jotka ovat oppineet suomen kielen tyydyttävästi vuodessa. Immersiotekniikka auttaa  oppimaan kielen kuin kielen.

tapasi järkeviä ihmisiä. nyt suomeen saapuessaan kaikki muijat vaihtaisi puheen englanniksi.

hardwick : saisinko kahvia? 

kassa: oh do you want coffee? 

Niin, sehän on vasta 50 vuotta asunut Suomessa. 😄

Nykyään tuntuu oppiminen olevan vaikeampaa myös sen takia, kun kukaan ei käytä suomea. Mun mies on Kanadasta ja sinnikkäästi kaikki aspat sun muut vaihtaa Englantiin heti, kun huomaa että tämähän ei puhu kunnolla suomea. On asunut täällä 3 vuotta eikä vieläkään osaa kunnolla. Nykyään uskaltaa jo sanoa, että suomeksi kiitos eikä vain loukkaamisen pelossa vaihda itsekin englantiin.

Suomenruotsalaiset eivät vaan millään opi, vaikka koko ikänsä ovat Suomessa asuneet. Edelleenkin jokainen suomenkielinen pakkoruotsitetaan heidän palvelijoikseen.

Hän on kyllä jo kauan puhunut tosi hyvää suomea. Ketä muita vastaavia tiedätte? Roman Schatz nyt ainakin.

Tuttavani oppi tosi nopeasti suomen kielen ja lopulta opiskeli suomen kielen maisteriksi. 

Puhuu ja kirjoittaa ihan täydellistä suomea eikä ole minkäänlaista aksenttia puheessa. 

Mun valkovenäläinen tuttavani oppi suomen kielen parissa vuodessa, heti aloitti opiskelemaan itšenäisesti, sit myöhemmin pääsi kursseille. Hän oli opiskellut jo Yhdysvalloissa, joten kyllä hän osasi englantiakin loistavasti.

Neil Hardwick on kielellinen nero. Kyllä sen huomaa hänen tekemistään sarjoista. Mutta mielenkiintoisena detaljina voisi senkin mainita jonkun kriitikon kirjoittaneen Reinikaisesta aikoinaan että nyt on suomalaisen huumorin taso parempi kuin tekijäksi on saatu aito britti. Kyseisen jakson oli Jussi Tuominen yksin kirjoittanut.

Veljelläni on italialainen vaimo, joka oppi kielen uskomattoman hyvin ihan parissa vuodessa. Ei kovin kauaa mennyt niin ei arkitilanteissa ollenkaan erottanut ettei ole äidinkieleltään suomalainen, vaan lähinnä joskus siitä ettei välttämättä ymmärtänyt vieraita murteita niin hyvin kuin kantasuomalainen, tai tuntenut kaikkia harvinaisempia sanoja.

Lapsi on avainsana. Monet, joilla suomalainen puoliso JA lapsi oppivat kielen nopeasti. Pelkkä puoliso ei riitä. Poikkeus taitaa olla Roman Schatz, josta tuli isä vasta vanhoilla päivillään. Oppi suomen kielen silti.

No se mukava ripaus englantilaista huumoria tarkoittaa kuitenkin vain sitä, että suomalainen ja englantilainen huumori on niin samanlaista. 

Kerran televisiossa Hardwickilta kysyttiin, mitä on englantilainen huumori.  Neil nousu seisomaan,  pudotti housunsa kinttuihin ja sanoi, että se on tätä.  Ja sitähän se on meilläkin.

Tunsin itävaltalaisen miehen, joka asui Suomessa ainakin 50 vuotta, kuolemaansa asti, mutta ei ikinä puhunut suomea kunnolla.  Tai siis ehkä puhui, mutta niin järkyttävällä aksentilla ja nuotilla, että siitä ei tahtonut millään saada selvää.  Puhe oli yhtä sossotusta ja asiakaspalvelijana oli yhtä tuskaa kun hän tuli tiskille.  Ja sitten tulee nämä jotkut venäläiset, jotka kerta kerran jälkeen puhuu suomea aina vain selvemmin ja selvemmin, joistakin ei enää edes huomaa että ovat muualta kotoisin.  Ja ovat olleet täällä vasta joitakin vuosia.  Ja nyt on jo muutama irakilainen mamu, joitten kanssa pysyy hyvin asioimaan ihan suomeksi. 

Vierailija kirjoitti:

Nykyään tuntuu oppiminen olevan vaikeampaa myös sen takia, kun kukaan ei käytä suomea. Mun mies on Kanadasta ja sinnikkäästi kaikki aspat sun muut vaihtaa Englantiin heti, kun huomaa että tämähän ei puhu kunnolla suomea. On asunut täällä 3 vuotta eikä vieläkään osaa kunnolla. Nykyään uskaltaa jo sanoa, että suomeksi kiitos eikä vain loukkaamisen pelossa vaihda itsekin englantiin.

Itse vaihtaisin vaikka saksaan tai unkariin, jos suomeni ei kelpaisi.

Yritetään uudestaan.

Olen aspa enkä puhu englantia kuin vasta jos asiakas ei oikeasti osaa suomea.

En puhu englantia siksi että joku ei viitsi opetella suomea.

Vierailija kirjoitti:

tapasi järkeviä ihmisiä. nyt suomeen saapuessaan kaikki muijat vaihtaisi puheen englanniksi.

hardwick : saisinko kahvia? 

kassa: oh do you want coffee? 

Miten Suomeen saapuvat muijat tähän liittyvät?

Vierailija kirjoitti:

No se mukava ripaus englantilaista huumoria tarkoittaa kuitenkin vain sitä, että suomalainen ja englantilainen huumori on niin samanlaista. 

Kerran televisiossa Hardwickilta kysyttiin, mitä on englantilainen huumori.  Neil nousu seisomaan,  pudotti housunsa kinttuihin ja sanoi, että se on tätä.  Ja sitähän se on meilläkin.

Tunsin itävaltalaisen miehen, joka asui Suomessa ainakin 50 vuotta, kuolemaansa asti, mutta ei ikinä puhunut suomea kunnolla.  Tai siis ehkä puhui, mutta niin järkyttävällä aksentilla ja nuotilla, että siitä ei tahtonut millään saada selvää.  Puhe oli yhtä sossotusta ja asiakaspalvelijana oli yhtä tuskaa kun hän tuli tiskille.  Ja sitten tulee nämä jotkut venäläiset, jotka kerta kerran jälkeen puhuu suomea aina vain selvemmin ja selvemmin, joistakin ei enää edes huomaa että ovat muualta kotoisin.  Ja ovat olleet täällä vasta joitakin vuosia.  Ja nyt on jo muutama irakilainen mamu, joitten kanssa pysyy hyvin asioimaan ihan suomeksi. 

Joskus aina joudun olemaan tekemisissä ranskalaisen tyypin kanssa mikä on muuttanut suomeen -80 luvun lopussa ja puhuu vieläkin ihan käsittämättömän huonoa suomea.