Onko introverttiydessä itse asiassa kyse lähinnä siitä että ihminen on todella nirso ihmisten suhteen?

Omalla kohdalla ei tarkoita nirsoutta. Olen periaatteessa valmis tutustumaan keneen tahansa, vasta tutustuttuahan voi tietää, onko ihminen tuntemisen arvoinen. Tutustun kuitenkin äärimmäisen harvoin uusiin ihmisiin, sillä sosialisoiminen väsyttää minua aivan hirveästi. Siksi valitsen tarkasti tapahtumat, joihin osallistun ja yleensä, jollei ole aivan pakko mennä, jätän välistä. Olen todella huono pitämään yhteyttä ihmisiin, niihinkin, joista pidän paljon, koska, kuten sanoin, ihmiset väsyttävät minua. Jokaisen sosiaalisen kanssakäymisen jälkeen olen aivan loppu niin henkisesti kuin fyysisesti, vaikka minulla olisi ollut ihmisten kanssa miten hauskaa tahansa. Elän kuitenkin parisuhteessa ja asumme yhdessä, mutta minulla on onneksi mahdollisuus olla melko paljon yksin. Jos ei olisi, en usko, että pystyisin asumaan yhdessä toisen kanssa. Tarvitsen yksinäisyyttä. Yksin olo on minulle lepoa ja akkujen lataamista, vaikka tekisin raskastakin työtä samalla. 

Please, ei käytettäisi tässä yhteydessä sanaa sosialisoiminen. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ainakin omalla kohdallani on näin. 90 % ihmisistä on pinnallisia minä minä-ihmisiä, joiden puheenaiheet pyörivät kuntosalin irtoripsien, työn, autojen, baarielämän, siivouksen ym tyhjänpäiväisen ympärillä. Mun haaverna on tavata joku rauhallinen, viisas ja elämää kokenut ihminen joka omalla tyyneydellä loisi rauhaa ja uskoa myös minuun, vähän sellainen Hercule Poirot-tyyppinen vanhempi ja viisas, jonka seurassa voisi olla myös hiljaa.

No nämä em. asiat ovat niitä arkipäivän asioita, joita halutaan myös jakaa muiden kanssa. Olisihan se aika outoa, jos työpaikalla filosofoitaisiin pelkästään kahvipöydässä ja kukaan ei tietäisi toisesta mitään. Kyllä minä ainakin kerron, että auto oli huollossa, suosittelen hyvää autokorjaamoa myös muille jne. Onhan se ihan järkevääkin ja itsekin haluan kuulla, mistä saa hyvää ruokaa jne.

Vierailija kirjoitti:

introverteiltä puuttuu pallit ja sen takia normaalista kanssakäymisestä ei tule mitään

Naisena huolestuisin, jos minulle kasvaisi pallit. Viihdyn hyvin ilman niitä.

Vierailija kirjoitti:

Suuntatumisessa on kyse energiasta, mistä sitä saa.

Ekstrovertti saa enenrgiansa itsensä ulkopuolelta, mm. Muista ihmisitä.

Introvertti saa enenrgiansa lähinnä sisältäpäin.

Eli vastaus kysymykseen on, että tietyllä tavalla joo. Introvertti joutuu olemaan nirso muiden ihmisten suhteen, koska muut ihmiset pikemminkin vievät hänen energiaansa kuin tuovat sitä lisää.

Erittäin hyvin kiteytetty: "joutuu olemaan nirso muiden ihmisten suhteen, koska muut ihmiset pikemminkin vievät hänen energiaansa kuin tuovat sitä lisää." Tämä, menee just näin.

Nykymaailmassa on vaikea elää ja olla introverttina. Ihmisiltä vaaditaan sosiaalisuutta ja ulospäin suuntautuneisuutta, sitä pidetään hyveenä. Työpaikoilla ei enää voi olla yksin hiljaa koneen ääressä, vaan vaaditaan sosiaalisuutta, jotta työ sujuisi. Pelkästään työnhaku voi olla introvertille haastavaa.

Ja kuten tässäkin ketjussa nousee esille, introvertit nostavat itseään muiden yläpuolelle, luokitellen itseään älyköiksi, eivät jaksa kuunnella pinnallista höpinää jne. Voitte vaan kuvitella, millaisen kuvan tällainen ihminen antaa itsestään työpaikan kahvipöydässä. Ja muistakaa, että on myös välimuotoja. Kyllä ekstrovertit osaa jutella syvällisiä, heillä on sydänystäviä, mutta näiden lisäksi he osaavat pitää kavereita ja tuttuja ympärillään, jolloin sosiaalinen verkosto on todella laaja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suuntatumisessa on kyse energiasta, mistä sitä saa.

Ekstrovertti saa enenrgiansa itsensä ulkopuolelta, mm. Muista ihmisitä.

Introvertti saa enenrgiansa lähinnä sisältäpäin.

Eli vastaus kysymykseen on, että tietyllä tavalla joo. Introvertti joutuu olemaan nirso muiden ihmisten suhteen, koska muut ihmiset pikemminkin vievät hänen energiaansa kuin tuovat sitä lisää.

Erittäin hyvin kiteytetty: "joutuu olemaan nirso muiden ihmisten suhteen, koska muut ihmiset pikemminkin vievät hänen energiaansa kuin tuovat sitä lisää." Tämä, menee just näin.

Tämä on erittäin surullista ja erakoittaa ihmisen. Mutta ilmeisesti introvertille riittää se yksi ystävä. Minulla on useita sydänystäviä ja lisäksi paljon tuttuja ja kavereita, joiden kanssa voidaan käydä lounaalla jne.

Monet ihmiset etsivät minusta ilmaista terapeuttia, koska olen hyvä kuuntelemaan ja empaattinen. Olen tästä syystä saanut monen ihmisen seurasta tarpeekseni. Minulla on riittävästi omiakin murheita kannettavaksi. Ihmissuhteiden toivoisin tuovan elämääni iloa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suuntatumisessa on kyse energiasta, mistä sitä saa.

Ekstrovertti saa enenrgiansa itsensä ulkopuolelta, mm. Muista ihmisitä.

Introvertti saa enenrgiansa lähinnä sisältäpäin.

Eli vastaus kysymykseen on, että tietyllä tavalla joo. Introvertti joutuu olemaan nirso muiden ihmisten suhteen, koska muut ihmiset pikemminkin vievät hänen energiaansa kuin tuovat sitä lisää.

Erittäin hyvin kiteytetty: "joutuu olemaan nirso muiden ihmisten suhteen, koska muut ihmiset pikemminkin vievät hänen energiaansa kuin tuovat sitä lisää." Tämä, menee just näin.

Tämä on erittäin surullista ja erakoittaa ihmisen. Mutta ilmeisesti introvertille riittää se yksi ystävä. Minulla on useita sydänystäviä ja lisäksi paljon tuttuja ja kavereita, joiden kanssa voidaan käydä lounaalla jne.

Se on surullista ainoastaan, jos se ei ole ihmisen oma valinta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suuntatumisessa on kyse energiasta, mistä sitä saa.

Ekstrovertti saa enenrgiansa itsensä ulkopuolelta, mm. Muista ihmisitä.

Introvertti saa enenrgiansa lähinnä sisältäpäin.

Eli vastaus kysymykseen on, että tietyllä tavalla joo. Introvertti joutuu olemaan nirso muiden ihmisten suhteen, koska muut ihmiset pikemminkin vievät hänen energiaansa kuin tuovat sitä lisää.

Erittäin hyvin kiteytetty: "joutuu olemaan nirso muiden ihmisten suhteen, koska muut ihmiset pikemminkin vievät hänen energiaansa kuin tuovat sitä lisää." Tämä, menee just näin.

Tämä on erittäin surullista ja erakoittaa ihmisen. Mutta ilmeisesti introvertille riittää se yksi ystävä. Minulla on useita sydänystäviä ja lisäksi paljon tuttuja ja kavereita, joiden kanssa voidaan käydä lounaalla jne.

Tämä vaan osoittaa sen, ettet ymmärrä sitä, että esim minä introverttina haluan nimenomaan lounastaa yksin ja saada edes hetken olla rauhassa. Minullakin on sydänystäviä, mutta en tarvitse enkä halua olla heidän kanssaan kokoajan tekemisissä. Toki myös on tuttuja ja kavereitakin, muttei se tarkoita, että välttämättä haluaisin heidän seurassaan aikaa viettää. Yleensä nä kaverit liittyy esim harrastuksiin, jossa yhteydessä heidän kanssaan olen tekemisissä. Muussa suhteessa näiden ihmisten elämä ja asiat ei minua kiinnosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suuntatumisessa on kyse energiasta, mistä sitä saa.

Ekstrovertti saa enenrgiansa itsensä ulkopuolelta, mm. Muista ihmisitä.

Introvertti saa enenrgiansa lähinnä sisältäpäin.

Eli vastaus kysymykseen on, että tietyllä tavalla joo. Introvertti joutuu olemaan nirso muiden ihmisten suhteen, koska muut ihmiset pikemminkin vievät hänen energiaansa kuin tuovat sitä lisää.

Erittäin hyvin kiteytetty: "joutuu olemaan nirso muiden ihmisten suhteen, koska muut ihmiset pikemminkin vievät hänen energiaansa kuin tuovat sitä lisää." Tämä, menee just näin.

Tämä on erittäin surullista ja erakoittaa ihmisen. Mutta ilmeisesti introvertille riittää se yksi ystävä. Minulla on useita sydänystäviä ja lisäksi paljon tuttuja ja kavereita, joiden kanssa voidaan käydä lounaalla jne.

Se on surullista ainoastaan, jos se ei ole ihmisen oma valinta.

Niinpä, mutta moni introvertti parkuu täälläkin että ei ole kuin yksi ystävä. Kuten koko ketjun avauksessakin.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ekstrovertit osaa jutella syvällisiä, heillä on sydänystäviä, mutta näiden lisäksi he osaavat pitää kavereita ja tuttuja ympärillään, jolloin sosiaalinen verkosto on todella laaja.

Ei tuo ole mikään ekstrovertin määritelmä. Minä en nimenomaan osaa hankkia ja pitää kavereita, en tiedä miksi. Sosiaalinen verkostoni on hyvin suppea, ja ekstroverttina kärsin siitä todella paljon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suuntatumisessa on kyse energiasta, mistä sitä saa.

Ekstrovertti saa enenrgiansa itsensä ulkopuolelta, mm. Muista ihmisitä.

Introvertti saa enenrgiansa lähinnä sisältäpäin.

Eli vastaus kysymykseen on, että tietyllä tavalla joo. Introvertti joutuu olemaan nirso muiden ihmisten suhteen, koska muut ihmiset pikemminkin vievät hänen energiaansa kuin tuovat sitä lisää.

Erittäin hyvin kiteytetty: "joutuu olemaan nirso muiden ihmisten suhteen, koska muut ihmiset pikemminkin vievät hänen energiaansa kuin tuovat sitä lisää." Tämä, menee just näin.

Tämä on erittäin surullista ja erakoittaa ihmisen. Mutta ilmeisesti introvertille riittää se yksi ystävä. Minulla on useita sydänystäviä ja lisäksi paljon tuttuja ja kavereita, joiden kanssa voidaan käydä lounaalla jne.

Tämä vaan osoittaa sen, ettet ymmärrä sitä, että esim minä introverttina haluan nimenomaan lounastaa yksin ja saada edes hetken olla rauhassa. Minullakin on sydänystäviä, mutta en tarvitse enkä halua olla heidän kanssaan kokoajan tekemisissä. Toki myös on tuttuja ja kavereitakin, muttei se tarkoita, että välttämättä haluaisin heidän seurassaan aikaa viettää. Yleensä nä kaverit liittyy esim harrastuksiin, jossa yhteydessä heidän kanssaan olen tekemisissä. Muussa suhteessa näiden ihmisten elämä ja asiat ei minua kiinnosta.

Kyllä minä ymmärrän, moni introvertti kuitenkin tuntuu olevan harmissaan siitä, että ei ole kuin yksi ystävä.

Tämä on muuten merkillipantavaa, että näissä keskusteluissa ei koskaan saisi introvertti sanoa, että "ei kiinnosta". En usko hetkeäkään, että ekstroverttikään on kaiken aikaa kiinnostunut muista ihmisistä ja heidän asioistaan. Usein enemmän omistaan ja niiden esille tuomisesta ja kun vastapuoli on samanlainen voi keskustelu olla hyvinkin vilkasta, mutta sen sisältö on tätä niin-mutta-minulla-on-isompi/parempi jne. Puhutaan toistensa ohitse, eikä se vastapuolen agenda kiinnosta oikeasti paljonkaan. Mutta näyttää ulospäin siltä, että onpa noilla hedelmällinen keskustelu ja varmasti ovat hyviä ystäviä. :D

kärjistäen

Vierailija kirjoitti:

Nykymaailmassa on vaikea elää ja olla introverttina. Ihmisiltä vaaditaan sosiaalisuutta ja ulospäin suuntautuneisuutta, sitä pidetään hyveenä. Työpaikoilla ei enää voi olla yksin hiljaa koneen ääressä, vaan vaaditaan sosiaalisuutta, jotta työ sujuisi. Pelkästään työnhaku voi olla introvertille haastavaa.

Ja kuten tässäkin ketjussa nousee esille, introvertit nostavat itseään muiden yläpuolelle, luokitellen itseään älyköiksi, eivät jaksa kuunnella pinnallista höpinää jne. Voitte vaan kuvitella, millaisen kuvan tällainen ihminen antaa itsestään työpaikan kahvipöydässä. Ja muistakaa, että on myös välimuotoja. Kyllä ekstrovertit osaa jutella syvällisiä, heillä on sydänystäviä, mutta näiden lisäksi he osaavat pitää kavereita ja tuttuja ympärillään, jolloin sosiaalinen verkosto on todella laaja.

Tämä vaan osoittaa kyvyttömyytesi ymmärtää erilaisten ihmisten motiiveja. Ei kuule vois vähempää kiinnostaa, mitä joku räpätäti töissä ajattelee. Tosin meillä nyt jokainen muutenkin hakee kahvia ja juo silloin kun haluaa, eikä mitään yhteisiä kahvitauon juorurinkejä ole.

Ei itseni kohdalla. Olen ns sosiaalinen introvertti, jos on pakko luokitella. Tulen kaikkien kanssa toimeen ja pidän ihmisistä, mutta vaikka olisi kuinka mukavaa, niin tarvitsen myös valtavasti aikaa latautumiseen ihan itsekseni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykymaailmassa on vaikea elää ja olla introverttina. Ihmisiltä vaaditaan sosiaalisuutta ja ulospäin suuntautuneisuutta, sitä pidetään hyveenä. Työpaikoilla ei enää voi olla yksin hiljaa koneen ääressä, vaan vaaditaan sosiaalisuutta, jotta työ sujuisi. Pelkästään työnhaku voi olla introvertille haastavaa.

Ja kuten tässäkin ketjussa nousee esille, introvertit nostavat itseään muiden yläpuolelle, luokitellen itseään älyköiksi, eivät jaksa kuunnella pinnallista höpinää jne. Voitte vaan kuvitella, millaisen kuvan tällainen ihminen antaa itsestään työpaikan kahvipöydässä. Ja muistakaa, että on myös välimuotoja. Kyllä ekstrovertit osaa jutella syvällisiä, heillä on sydänystäviä, mutta näiden lisäksi he osaavat pitää kavereita ja tuttuja ympärillään, jolloin sosiaalinen verkosto on todella laaja.

Tämä vaan osoittaa kyvyttömyytesi ymmärtää erilaisten ihmisten motiiveja. Ei kuule vois vähempää kiinnostaa, mitä joku räpätäti töissä ajattelee. Tosin meillä nyt jokainen muutenkin hakee kahvia ja juo silloin kun haluaa, eikä mitään yhteisiä kahvitauon juorurinkejä ole.

Reps

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykymaailmassa on vaikea elää ja olla introverttina. Ihmisiltä vaaditaan sosiaalisuutta ja ulospäin suuntautuneisuutta, sitä pidetään hyveenä. Työpaikoilla ei enää voi olla yksin hiljaa koneen ääressä, vaan vaaditaan sosiaalisuutta, jotta työ sujuisi. Pelkästään työnhaku voi olla introvertille haastavaa.

Ja kuten tässäkin ketjussa nousee esille, introvertit nostavat itseään muiden yläpuolelle, luokitellen itseään älyköiksi, eivät jaksa kuunnella pinnallista höpinää jne. Voitte vaan kuvitella, millaisen kuvan tällainen ihminen antaa itsestään työpaikan kahvipöydässä. Ja muistakaa, että on myös välimuotoja. Kyllä ekstrovertit osaa jutella syvällisiä, heillä on sydänystäviä, mutta näiden lisäksi he osaavat pitää kavereita ja tuttuja ympärillään, jolloin sosiaalinen verkosto on todella laaja.

Tämä vaan osoittaa kyvyttömyytesi ymmärtää erilaisten ihmisten motiiveja. Ei kuule vois vähempää kiinnostaa, mitä joku räpätäti töissä ajattelee. Tosin meillä nyt jokainen muutenkin hakee kahvia ja juo silloin kun haluaa, eikä mitään yhteisiä kahvitauon juorurinkejä ole.

Ihana työpaikka! Virastossa minä olen kokenut yhteiset kahvitauot päivän rankimmaksi osuudeksi. Yrität olla kuulematta kovaäänistä juoruilua ja poissaolevien panettelua, mutta hankalaa se on.

Vierailija kirjoitti:

Itseni kohdalla vois näin ajatella hyvinkin. Aikaa ja halua olla tekemisissä olisi vaikka kuinka, jos toiselta saisi jotain takaisin. Tämmösiä tyhjänjauhajia ei oikein jaksa, eikä mitään turhia vierailuja jne. 

Olen kai älykkö, vaikka ammatistani sitä ei voisi päätellä. Suurin osa ihmisistä tuntuu käyvän semmosella idioottihuumorilla ja FB:n päivityksillä jne...

Itse haluaisin jotain syvällistä ja antoisaa jokaisesta tapaamisesta. Itsellänikin paljon annettavaa jos löytyisi sopivia tyyppejä - mutta ei - suurin osa sellasia "täyteihmisiä" mun mielestä. Olenko sitten outo tai narsistinen, en ole kyllä käytökseltäni. Kaikkia siedän ja tulen hyvin toimeen, enkä arvostele kauheasti edes mielessäni. Ehkä olen sitten vaan outo?

Taidat olla mun sielunsisko, niin samat ajatukset täällä. Outolintu taidan olla.

Itse olen introvertti, mutta lähtökohtaisesti kyllä pidän ihmisistä ja olen heistä kiinnostunut. Koen jotenkin outona nämä, jotka vinkuvat muiden olevan liian pinnallisia omaan seuraansa. Kyllä joo, osa ihmisistä on totaalisen pinnallisia, mutta suurin osa ei.

Se että monesti vaikkapa työpaikalla jutustelu on melko pinnallista on usein ihan vaan kohteliaisuutta. Ei ole tapana kaataa jotain syvällisempää huolta tavallaan puolituttujen niskaan. Se että sietääkö sitä jutustelua ja haluaako siinä olla mukana on sitten ihan eri juttu.