Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Poika ei saa koulusta kirjoja!!!!
12.08.2018 |
Tehtäväkirja johon EI saa tehdä merkintöjä kyllä tulee, mutta tekstikirjaa ei säästösyistä anneta ollenkaan, tunneilla opettaja näyttää kirjaa ja teksti luetaan. Monisteita saavat. Ei kyllä monisteet meidän 14 vuotiaalla tallessa ja hyvä kuntoisena pysy. Toki voi itse ostaa kirjat, mutta eikös peruskoulun kuulu olla maksuton? Muutenkin koko ajan menee rahaa kaikenmaailman retkiin.
Lain mukaanhan peruskoulusta pitäisi sitä paitsi saada oppikirjat. Mihin voin valittaa, muuta kuin koulun rehtorille joka ei varmasti saa mitään aikaiseksi.
Kommentit (342)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikoinaan oppikoulussa ostettiin kirjat itse eikä kukaan sanonut, että tämä on väärin. Ihan hyviä ihmisiä meistä silti tuli, vaikka kaikkea ei ilmaiseksi saatukaan. Koulunkäyntikin maksoi, samoin koulumatkat.
Kansakoulu oli ilmainen ja kirjat sai ilmaiseksi. Sitä kävi köyhien lapset.
Koko ikäluokka kävi kansakoulua neljä vuotta.
Jonka jälkeen rikkaiden lapset menivät maksulliseen oppikouluun neljänneltä, viidenneltä tai kuudennelta. Riippuen siitä, kuin tyhmä oli, koska sinne pyrittiin. Eli jonkunlainen pääsykoe oli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis voiko tämä olla totta? Heippa sivistysvaltio, jota Agricolan ajoista on rakennettu.
Nyt kyllä säästetään aivan väärästä päästä. Meidän lapset saavat tehtäväkirjat uutena ja tekstikirjoille ovat kolmansia käyttäjiä. Ja tekstikirjat saa siis kulkea kotiin, ne palautetaan keväällä koululle.
Tässä puhutaan tehyäväkirjoista. Oppimiseen ei ole mitään merkitystä, tekeekö yhden ja saman tehtävän kertakäyttökirjaan vai monisteeseen vai vihkoon. Tai opettavaisinta on itseasiassa tehdä vihkoon, siinä tulee enemmän kirjoittamisharjoitusta ja on tutkittu, että kun asian kirjoittaa, sen oppii paremmin. Eli älkää nyt riehuko turhasta.
Vierailija kirjoitti:
Tässä puhutaan tehyäväkirjoista. Oppimiseen ei ole mitään merkitystä, tekeekö yhden ja saman tehtävän kertakäyttökirjaan vai monisteeseen vai vihkoon. Tai opettavaisinta on itseasiassa tehdä vihkoon, siinä tulee enemmän kirjoittamisharjoitusta ja on tutkittu, että kun asian kirjoittaa, sen oppii paremmin. Eli älkää nyt riehuko turhasta.
Esim minun lapsen englannin Yippee-sarjassa siinä ns tehtäväkirjassa on kyl ihan kaikki. Sanasto, kielioppi, tehtävtä ja koekertaus.
Noin 90 prossaa tarvottavasta matskusta.
Eikä ole mitään hyötyä piirtää ristikoita tai kirjoittaa kaikkea uudestaan kun se materiaali on nimenomaan suunniteltu käytettäväksi toisin.
T. Kielten ope
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En mitenkään pysty ymmärtämään tätä. Kun itse kävin koulua (s. 1961), saimme joka vuosi uudet kirjat ja usein jopa kovakantisina. Vuoden loputtua ne sai omiksi. Tällä hetkellä elintaso on huimasti korkempi kuin silloin, eikä silti ole varaa kouluilla kirjoihin? En ymmärrä!!
Elintaso on huimasti korkeampi kyllä mutta uskallan veikata että kirjojen hinnat on kovasti paljon kalliimpia suhteessa elintasoon nykyään. Näkeehän sen lukiolaisten kirjojen kokonaishinnasta. Ja kustantajat julkaisevat uudet painokset 1-2v välein vaikka mikään asia ei ole periaatteessa muuttunut kirjan sisällössä. Vanhat painokset poistetaan. Opettajat (ainakin lukioissa) tekee valinnan mitä kirjoja käytetään eli siihen päähän pitäisi vaikuttaa ja taitaa olla monesti ihan makuasia mitä kirjaa opettaja haluaa käyttää. Monesti olen miettinyt sitäkin että "lahjotaanko"opettajia jollakin tapaa että ottavat uudet painokset käyttöön (kuten lääkäreitä lääkefirmat). Peruskoulun kirjoista en niin hyvin ole perillä mutta nuo lukionkirjat on tuttuja juttuja.
Lukiokirjat ovat eri juttu, koska ovat jo lähtökohtaisesti maksullisia. Eivät siis oikeastaan kuulu tähän keskusteluun.
Mitä elintason kohoamiseen tulee, niin jos 60-luvulla (oma kokemus lapsuudessa) duunariperheen tuloista 90 % meni ruokaan (josta osa kasvatettiin itse) ja asuntoon (5 henk, 35 m2 mökki), niin paljonko vastaavan tasoiseen ruokaan ja asuntoon menisi arviolta nyt? Se ylijäämä on se, jolla voi ostella niitä asioita, mitä ei tarvita välittömään hengissä säilymiseen, mutta ovat silti tarpeen. Kuten kirjoja. Nykyisellä "ylijäämällä" saa kyllä aika paljon isomman kasan kuin silloisella.
Ehkä näinkin, mutta tänä päivänä on aika paljon sellaisia pakollisia menoja mitä ei ollut 60-luvulla (tietokoneet, kännykät, autot (julkisen liikenteen väheneminen) jne). Joten ei taida kauhean suuri ero olla käyttövaroissa noiden jälkeen 60-lukuun. Ja ymmärrän että lukionkirjat ei kuulu tähän keskusteluun sinänsä. Mutta mietin vain sitä että se taho (mikä?) joka peruskoulun oppikirjoista päättää, on ehkä vastuullinen siitä että kirjoja ylipäätään on tai ei. Pitäisi kääntyä näiden ihmisten puoleen jos haluaa muutosta asiaan. Mutta onhan tuo outoa ettei ole kirjoja ollenkaan. Teineillä ei taida monisteet kauaa pysyä tallessa saati lukukuntoisena.
Eivät autot, kännykät tai tietokoneet ole tänäkään päivänä pakollisia, ne ovat sitä elintason nousua. Ja sen nousun voisi myös suunnata toisin.
Me olemme mieheni kanssa tehneet päätöksen (kun rahaa ei hirveästi ole), että on yksi asia mistä ei karsita. Se on lasten koulutus. Kaikessa muussa penniä venytetään, mutta kun lukiolainen kysyy voiko ostaa tämän kirjan, kun on niin kallis, vastaus on aina myönteinen.
Perus kännykät ei paljon maksa, polkupyörällä pääsee 10 km:n säteellä mihin tarvii (vaikka pihassa vanha auto seisookin), vaatteita pystyy korjaamaan, terveellisen ruuan saamisesta halvalla voi tehdä suorastaan taidetta :)
Lasten koulutus on paras sijoitus heidän tulevaisuuteensa.
Kyllä se auto vain on monelle enemmän kuin pakollinen että pääsee työpaikalle joka voi olla kymmenien kilometrien päässä kotoa (eikä mitään julkista liikennettä sopiviin aikoihin), samoin kännykkä on pakollinen työn vuoksi. Jonkunlainen nettiyhteys on tänä päivänä pakko olla jos meinaa omat asiansa sujuvasti hoitaa. Voihan sitä tietysti hoitaa asiansa perinteisillä tavoilla jos ei töissä käy ja aikaa on tuntikausia siihen käyttää. Harvallapa on nykyään. Kaupungissa kun asuu työpaikan vieressä niin ei ole helppo ymmärtää tätä meidän maaseudun meininkiä ja elämää. Tietysti koulutus on tärkeä mutta jos puhutaan ilmaisesta peruskoulusta niin kirjat käsittääkseni siihen kuuluu, ettei tarvitse itse ostaa. Jospa yhteiskuntakin satsaisi siihen opetukseen enemmän ettei vanhempien tarvitse huvikseen veroja maksaa vaan sillä saisi muutakin kuin puuroa ja velliä koululaisille.
Menee nyt kyllä ohi aiheesta, mutta kyllä ne työmatkat oli joskus muinoinkin pitkiä. Isäni polki satamaan 30 km suuntaansa joka päivä. Isoisäni käveli kahdesti päivässä 12 km. Ja aikaahan on nykyään yhtä paljon kuin ennenkin, se mihin sen käyttää on valinta. Koska elintaso on noussut, ei tarvitse enää polkea tuollaisia matkoja, eikä kävellä, hurautetaan autolla vaan. Kotityötkin hoituvat nopeasti. Jos väitetään, että kaikki ne asiat, joita meillä nyt on, olisivat pakollisia, niin mielestäni eivät ole. Hyödyllisiä toki ja mukavia, mutta jos valinta on, koulutanko lapseni kunnolla vai valitsenko helpomman elämän, valintani on lasten koulutus.
Kumpi lie lapsen kehitykselle edullisempaa, se että saa kirjoittaa tehtävänsä kirjaan vihkon sijaan vai se ettei vanhempien työpäivät ole matkoineen systemaattisesti yli 12 tuntisia?
Elämme vähän erilaista elämää nyt, isoisäsi tuskin kävi viemässä ja hakemassa lasta päiväkodin aukioloaikojen puitteissa.
En voinut olla nauramatta ajatukselle, että isoisä (sellaisena vanhana, hampaattomana ja ryppyisenä, jollaisena hänet muistan) olisi taluttanut lapsen päiväkotiin (joita ei luonnollisesti edes ollut) jonnekin maantien varrelle.
Olivat muuten molemmat, sekä isä että isoisä, aika kovakuntoisia teräsvaareja, vielä yli 80 v. molemmat tekivät täysiä työpäiviä metsässä. Että jotain hyötyä niistä työmatkoista oli :DDD
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rahat menevät ehkä kouluruokailun ylläpitoon ja terveyspalveluihin ja pitäähän teidän vanhempien myös elättää tänne saapuvat ihmismassat vaikka muutamat saavat kielteisen päätöksen.Eihän kirjoihin voi raha enää riittää.
Vierailija kirjoitti:
Tässä puhutaan tehyäväkirjoista. Oppimiseen ei ole mitään merkitystä, tekeekö yhden ja saman tehtävän kertakäyttökirjaan vai monisteeseen vai vihkoon. Tai opettavaisinta on itseasiassa tehdä vihkoon, siinä tulee enemmän kirjoittamisharjoitusta ja on tutkittu, että kun asian kirjoittaa, sen oppii paremmin. Eli älkää nyt riehuko turhasta.
Tuo on tutkittu juttu, että oppii paremmin kun se lause jää kokonaisena siihen yhdelle sivulle luettavaksi, eikä niin että kun lukee kokeisiin tai muuten vain harjottelee se lause on siellä tehräväkirjassa ja sitten niistä omista sekavista vihkomerkinnöistä katsoo mikä on se oikea sama tuohon aukkoon - tai tuo tapa on niin työläs, että jos on yhtään ’huono lukemaan’ jää lukeminen kokonaan tekemättä. Monella ihan hyvälläkin oppilaalla on kaikenlaisia hahmotushäiriöitä ja kun jotenkin tuntuu, että nykykoulumaailman trendi on että kaiken pitää olla kivaa ja helppoa niin yhtäkkiä se kokeisiin luku sitten jääkin kun se onkin varsin työlästä.
Mutta eipä siinä mitään, kunhan nuoret saavat onnistumisia ja tehdä koulussa mielekkäitä juttuja omien preferenssien mukaan - tehdään sitten taas vähän helpompia kokeita, ettei kukaan tunne epäonnistumista, koska sehän voi satuttaa 15v ihmistainta jos joku kehtaa vihjata, että sinä ehkä olet hieman hitaampi/kyvyttömämpi kuin joku muu ikäisesi... Pusipusi ja jaxuhaleja...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässä puhutaan tehyäväkirjoista. Oppimiseen ei ole mitään merkitystä, tekeekö yhden ja saman tehtävän kertakäyttökirjaan vai monisteeseen vai vihkoon. Tai opettavaisinta on itseasiassa tehdä vihkoon, siinä tulee enemmän kirjoittamisharjoitusta ja on tutkittu, että kun asian kirjoittaa, sen oppii paremmin. Eli älkää nyt riehuko turhasta.
Kyllä minä puhun ihan niistä tekstikirjoistakin. Teini nyt 15, lukee ihmisenbiologiaa. Ois hirveen kiva kun sais kirjan mistä lukee
Kun peruskoulu on nyt mennyt siihen mihin on, miksi vanhemmat eivät perusta enempää yksityisiä kouluja? Luulisi varakkaita vanhempia olevan riittävän paljon, että ainakin isommissa kaupungeissa tämä olisi mahdollista.
En tarkoita, että tämä olisi joku yleinen ratkaisu peruskoulun ongelmiin, koska köyhillä ei ole tätä mahdollisuutta.
Kun keskimmäinen lapsemme kävi yksityistä koulua (kirjoitin syistä aiemmin), maksu ei ollut sen suurempi kuin päivähoitomaksukaan. Eli jos pystyi maksamaan päiväkodin (täysi hinta), pystyi maksamaan yksityisen koulunkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun peruskoulu on nyt mennyt siihen mihin on, miksi vanhemmat eivät perusta enempää yksityisiä kouluja? Luulisi varakkaita vanhempia olevan riittävän paljon, että ainakin isommissa kaupungeissa tämä olisi mahdollista.
En tarkoita, että tämä olisi joku yleinen ratkaisu peruskoulun ongelmiin, koska köyhillä ei ole tätä mahdollisuutta.
Kun keskimmäinen lapsemme kävi yksityistä koulua (kirjoitin syistä aiemmin), maksu ei ollut sen suurempi kuin päivähoitomaksukaan. Eli jos pystyi maksamaan päiväkodin (täysi hinta), pystyi maksamaan yksityisen koulunkin.
Koska se on tehty käsittämättömän vaikeaksi. Helsingissä aiemmin opetusviraston pomo vihasi yksityiskouluja ja teki niiden elömästä täyttä kärsimystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun peruskoulu on nyt mennyt siihen mihin on, miksi vanhemmat eivät perusta enempää yksityisiä kouluja? Luulisi varakkaita vanhempia olevan riittävän paljon, että ainakin isommissa kaupungeissa tämä olisi mahdollista.
En tarkoita, että tämä olisi joku yleinen ratkaisu peruskoulun ongelmiin, koska köyhillä ei ole tätä mahdollisuutta.
Kun keskimmäinen lapsemme kävi yksityistä koulua (kirjoitin syistä aiemmin), maksu ei ollut sen suurempi kuin päivähoitomaksukaan. Eli jos pystyi maksamaan päiväkodin (täysi hinta), pystyi maksamaan yksityisen koulunkin.
Koska se on tehty käsittämättömän vaikeaksi. Helsingissä aiemmin opetusviraston pomo vihasi yksityiskouluja ja teki niiden elömästä täyttä kärsimystä.
Oliko kyse kouluista, jotka anoivat toimintaansa yhteiskunnan rahaa? Itse tarkoitan kouluja, jotka ovat täysin vanhempien rahoittamia. Ymmärtääkseni säästyivät aika paljolta juuri siksi, että toiminta oli omarahoitteista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun peruskoulu on nyt mennyt siihen mihin on, miksi vanhemmat eivät perusta enempää yksityisiä kouluja? Luulisi varakkaita vanhempia olevan riittävän paljon, että ainakin isommissa kaupungeissa tämä olisi mahdollista.
En tarkoita, että tämä olisi joku yleinen ratkaisu peruskoulun ongelmiin, koska köyhillä ei ole tätä mahdollisuutta.
Kun keskimmäinen lapsemme kävi yksityistä koulua (kirjoitin syistä aiemmin), maksu ei ollut sen suurempi kuin päivähoitomaksukaan. Eli jos pystyi maksamaan päiväkodin (täysi hinta), pystyi maksamaan yksityisen koulunkin.
Koska se on tehty käsittämättömän vaikeaksi. Helsingissä aiemmin opetusviraston pomo vihasi yksityiskouluja ja teki niiden elömästä täyttä kärsimystä.
Oliko kyse kouluista, jotka anoivat toimintaansa yhteiskunnan rahaa? Itse tarkoitan kouluja, jotka ovat täysin vanhempien rahoittamia. Ymmärtääkseni säästyivät aika paljolta juuri siksi, että toiminta oli omarahoitteista.
Vanhemmilta ei Suomessa saa kerätä kuin sen parisataa lukukaudessa. Eikä sillä kateta kuin murto-osa kuluista.
Helsingissä on yks ainoa oikeasti yksityinen koulu (ulkomaalaisille) ja siellä ne lukukausimaksut onkin sitten kymppitonneissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun peruskoulu on nyt mennyt siihen mihin on, miksi vanhemmat eivät perusta enempää yksityisiä kouluja? Luulisi varakkaita vanhempia olevan riittävän paljon, että ainakin isommissa kaupungeissa tämä olisi mahdollista.
En tarkoita, että tämä olisi joku yleinen ratkaisu peruskoulun ongelmiin, koska köyhillä ei ole tätä mahdollisuutta.
Kun keskimmäinen lapsemme kävi yksityistä koulua (kirjoitin syistä aiemmin), maksu ei ollut sen suurempi kuin päivähoitomaksukaan. Eli jos pystyi maksamaan päiväkodin (täysi hinta), pystyi maksamaan yksityisen koulunkin.
Koska se on tehty käsittämättömän vaikeaksi. Helsingissä aiemmin opetusviraston pomo vihasi yksityiskouluja ja teki niiden elömästä täyttä kärsimystä.
Oliko kyse kouluista, jotka anoivat toimintaansa yhteiskunnan rahaa? Itse tarkoitan kouluja, jotka ovat täysin vanhempien rahoittamia. Ymmärtääkseni säästyivät aika paljolta juuri siksi, että toiminta oli omarahoitteista.
Vanhemmilta ei Suomessa saa kerätä kuin sen parisataa lukukaudessa. Eikä sillä kateta kuin murto-osa kuluista.
Helsingissä on yks ainoa oikeasti yksityinen koulu (ulkomaalaisille) ja siellä ne lukukausimaksut onkin sitten kymppitonneissa.
Helsingissä toimii ainakin yksi kristillinen koulu, joka ei saa yhteiskunnan rahaa. Maksu kuukaudessa on 200 eur. Jonkin verran saavat varmaan taustayhteisöiltään tukea.
Jos koulu keskittyy olennaiseen, eikä hienoihin puitteisiin, maksut eivät ole kohtuuttomia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun peruskoulu on nyt mennyt siihen mihin on, miksi vanhemmat eivät perusta enempää yksityisiä kouluja? Luulisi varakkaita vanhempia olevan riittävän paljon, että ainakin isommissa kaupungeissa tämä olisi mahdollista.
En tarkoita, että tämä olisi joku yleinen ratkaisu peruskoulun ongelmiin, koska köyhillä ei ole tätä mahdollisuutta.
Kun keskimmäinen lapsemme kävi yksityistä koulua (kirjoitin syistä aiemmin), maksu ei ollut sen suurempi kuin päivähoitomaksukaan. Eli jos pystyi maksamaan päiväkodin (täysi hinta), pystyi maksamaan yksityisen koulunkin.
Koska se on tehty käsittämättömän vaikeaksi. Helsingissä aiemmin opetusviraston pomo vihasi yksityiskouluja ja teki niiden elömästä täyttä kärsimystä.
Oliko kyse kouluista, jotka anoivat toimintaansa yhteiskunnan rahaa? Itse tarkoitan kouluja, jotka ovat täysin vanhempien rahoittamia. Ymmärtääkseni säästyivät aika paljolta juuri siksi, että toiminta oli omarahoitteista.
Vanhemmilta ei Suomessa saa kerätä kuin sen parisataa lukukaudessa. Eikä sillä kateta kuin murto-osa kuluista.
Helsingissä on yks ainoa oikeasti yksityinen koulu (ulkomaalaisille) ja siellä ne lukukausimaksut onkin sitten kymppitonneissa.
Helsingissä toimii ainakin yksi kristillinen koulu, joka ei saa yhteiskunnan rahaa. Maksu kuukaudessa on 200 eur. Jonkin verran saavat varmaan taustayhteisöiltään tukea.
Jos koulu keskittyy olennaiseen, eikä hienoihin puitteisiin, maksut eivät ole kohtuuttomia.
Sen täytyy saada sitten jostain muualta se raha. Ja esim tilat tulevat ilmaiseksi tai halvalla. Koska sillä 200eurolla ei todellakaan kata vielä mitään.
Tässä hyvä juttuaihe vinkattavaksi vaikka iltikselle. Tietysti joku vähän laadukkaampi juttu vaikka Hesarissa olisi aina parempi, mutta jos vaan haluaa ongelman kansan tietoisuuteen niin...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun peruskoulu on nyt mennyt siihen mihin on, miksi vanhemmat eivät perusta enempää yksityisiä kouluja? Luulisi varakkaita vanhempia olevan riittävän paljon, että ainakin isommissa kaupungeissa tämä olisi mahdollista.
En tarkoita, että tämä olisi joku yleinen ratkaisu peruskoulun ongelmiin, koska köyhillä ei ole tätä mahdollisuutta.
Kun keskimmäinen lapsemme kävi yksityistä koulua (kirjoitin syistä aiemmin), maksu ei ollut sen suurempi kuin päivähoitomaksukaan. Eli jos pystyi maksamaan päiväkodin (täysi hinta), pystyi maksamaan yksityisen koulunkin.
Koska se on tehty käsittämättömän vaikeaksi. Helsingissä aiemmin opetusviraston pomo vihasi yksityiskouluja ja teki niiden elömästä täyttä kärsimystä.
Oliko kyse kouluista, jotka anoivat toimintaansa yhteiskunnan rahaa? Itse tarkoitan kouluja, jotka ovat täysin vanhempien rahoittamia. Ymmärtääkseni säästyivät aika paljolta juuri siksi, että toiminta oli omarahoitteista.
Vanhemmilta ei Suomessa saa kerätä kuin sen parisataa lukukaudessa. Eikä sillä kateta kuin murto-osa kuluista.
Helsingissä on yks ainoa oikeasti yksityinen koulu (ulkomaalaisille) ja siellä ne lukukausimaksut onkin sitten kymppitonneissa.
Helsingissä toimii ainakin yksi kristillinen koulu, joka ei saa yhteiskunnan rahaa. Maksu kuukaudessa on 200 eur. Jonkin verran saavat varmaan taustayhteisöiltään tukea.
Jos koulu keskittyy olennaiseen, eikä hienoihin puitteisiin, maksut eivät ole kohtuuttomia.
Sen täytyy saada sitten jostain muualta se raha. Ja esim tilat tulevat ilmaiseksi tai halvalla. Koska sillä 200eurolla ei todellakaan kata vielä mitään.
Jos opettajan palkkakulut ovat 5000 eur, oppilaita 25 kpl, niin 25 x 200 eur=5000 eur. Eli sillä kattaa opettajan palkan. Mutta 200 eur/kk onkin tosi vähän, varakkaalle ihmiselle siis. Tuplahinnalla kattaa jo aika paljon, nelinkertaisella jo vaikka mitä....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun peruskoulu on nyt mennyt siihen mihin on, miksi vanhemmat eivät perusta enempää yksityisiä kouluja? Luulisi varakkaita vanhempia olevan riittävän paljon, että ainakin isommissa kaupungeissa tämä olisi mahdollista.
En tarkoita, että tämä olisi joku yleinen ratkaisu peruskoulun ongelmiin, koska köyhillä ei ole tätä mahdollisuutta.
Kun keskimmäinen lapsemme kävi yksityistä koulua (kirjoitin syistä aiemmin), maksu ei ollut sen suurempi kuin päivähoitomaksukaan. Eli jos pystyi maksamaan päiväkodin (täysi hinta), pystyi maksamaan yksityisen koulunkin.
Koska se on tehty käsittämättömän vaikeaksi. Helsingissä aiemmin opetusviraston pomo vihasi yksityiskouluja ja teki niiden elömästä täyttä kärsimystä.
Oliko kyse kouluista, jotka anoivat toimintaansa yhteiskunnan rahaa? Itse tarkoitan kouluja, jotka ovat täysin vanhempien rahoittamia. Ymmärtääkseni säästyivät aika paljolta juuri siksi, että toiminta oli omarahoitteista.
Vanhemmilta ei Suomessa saa kerätä kuin sen parisataa lukukaudessa. Eikä sillä kateta kuin murto-osa kuluista.
Helsingissä on yks ainoa oikeasti yksityinen koulu (ulkomaalaisille) ja siellä ne lukukausimaksut onkin sitten kymppitonneissa.
Helsingissä toimii ainakin yksi kristillinen koulu, joka ei saa yhteiskunnan rahaa. Maksu kuukaudessa on 200 eur. Jonkin verran saavat varmaan taustayhteisöiltään tukea.
Jos koulu keskittyy olennaiseen, eikä hienoihin puitteisiin, maksut eivät ole kohtuuttomia.
Sen täytyy saada sitten jostain muualta se raha. Ja esim tilat tulevat ilmaiseksi tai halvalla. Koska sillä 200eurolla ei todellakaan kata vielä mitään.
Jos opettajan palkkakulut ovat 5000 eur, oppilaita 25 kpl, niin 25 x 200 eur=5000 eur. Eli sillä kattaa opettajan palkan. Mutta 200 eur/kk onkin tosi vähän, varakkaalle ihmiselle siis. Tuplahinnalla kattaa jo aika paljon, nelinkertaisella jo vaikka mitä....
Ei tolla hinnalla saa vielä pätevää aineenopettajaa. Koulussa on myös valtavaisti muutakin henkilöstöä kuin opettajat plus muita kuluja.
Ja se 200-300 saadaan kerätä per lukukausi, ei kuukausi.
Vierailija kirjoitti:
Ja se 200-300 saadaan kerätä per lukukausi, ei kuukausi.
Yksityiskoulu, joka _ei saa yhteiskunnan tukea_, saa kerätä maksuja niin paljon kuin haluaa.
Alue: Aihe vapaa
Kyllähän sen tietää, mihin koulujen kirjoista säästetyt rahat menevät.. omankielisiin opettajiin, insinööreille lukutaidon opettamiseen ja ilmaiseen terveydenhuoltoon laittomasti maassa oleville..