Saako kaverin "eksään" koskea?
Minulla on ikävä tilanne päällä. Kaverini tapaili erästä miestä, mutta heidän juttunsa ei toiminut. Tutustuimme kaverin kautta kyseisen miehen kanssa, ja nyt olen todella ihastunut häneen sekä hän minuun. Kaverini kuitenkin loukkaantui kuullessaan, että me kävimme treffeillä ja haluaisimme katsoa mitä tästä tulee. Meillä on noin 8 hengen kaveriporukka, joista pari muutakin on ilmaissut, ettei ole ok sotkeutua kaverin "eksään". Itse en ainakaan tässä tapauksessa ymmärrä asiaa, sillä heillä ei edes ollut mitään pitkää ja vakavaa juttua saati parisuhdetta eikä se päättynyt millään tavalla minuun liittyen. Kaveri on vieläpä haukkunut koko tyypin ja sanonut, ettei todellakaan häntä jaksaisi ja haluaisi :D En muutenkaan ole koskaan ihan tajunnut miten miehiä/naisia voi omia vielä eron jälkeenkin. Sanomattakin selvää, ettei kaverin nykyisiin sotkeuduta eikä heti eron jälkeen, mutta itse esim. erosin 2 vuotta sitten enkä koe oikeudekseni suuttua jos joku kaverini sattuu nyt ihastumaan/rakastumaan entiseen poikaystävääni ja löytää onnen hänen kanssaan.
Miten on, teenkö oikeasti väärin? Vai onko kaverini nyt ylireagoija? Pitäisikö antaa koko miehen olla tämän takia, vaikka hänen kanssaan tuntuu erityiseltä ja erilaiselta enkä ole kokenut vastaavaa kuin kerran vuosia sitten? Mainittakoon vielä, että kyseinen kaveri ei ole mikään läheinen minulle, mutta kuulumme samaan kaveriporukkaan ja pari heistä on todella tärkeitä ystäviä keitä en tahtoisi menettää. Enkä tietenkään tätä kaveriakaan haluaisi satuttaa, mutta äh, en tiedä.
Kommentit (32)
Herraisä!
Jos olet rakastunut miehenn ja hän sinuun, ei teitä mitkään vuosien takaiset exät rajoita.
Mieti myös, onko tuo moralisoiva kaveriporukka se, jonka kanssa todella tahdot elämäsi jakaa, vai kenties se mies. Kukaan heistä ei pohtisi viittä sekuntia pidempään sinun mahdollisia tunteitasi, jos tosissaan ihastuisi sinun parin vuoden takaiseen eksääsi. Mutta on helppo tuomita kun ei ole omat tunteet pelissä.
Maailma on täynnä eksiä, joiden ei tarvitse olla ikuisesti uskollisia sille muinaiselle suhteelle, joka on ollut ja mennyt. Ihan pikkuinen mahdollisuus sekin, että tuo "loukattu" kaveri pelkää jäävänsä vertailussa kakkoseksi.
Merkillistä suhtautumista ja estämisen halua eläviä ihmisiä kohtaan. Kun kuollutta puolisoakaan ei tarvitse loputtomiin surra vaan on lupa löytää uusi rakkaus. Mutta näyttävät nämä ohimenneet ja epäonnistuneet suhteet nousevan arvoon arvaamattomaan.
Ihastu ja rakastu ihan rauhassa. Aikuisuuteen kuuluukin, että viimeistään vakavammassa pariutumisvaiheessa tyttöporukat eivät ole se juttu. Tärkeintä on onnellinen rakkausuhde.
Tulkintani mukaan ihastumisesi - ja molemminpuolinen sellainen - koetaan uhkana, tai sinua vain tahdotaan määräillä ja pitää ruodussa. Ja mikä pahinta, sinua yritetään estää menemästä elämässäsi eteenpäin ja tulemasta onnelliseksi.
Mutta sinun elämässäsi tärkeintä on sinun oma onnesi - ethän ole viemässä miestä keneltäkään.
Onnea rakkaudelle - olet siihen oikeutettu. Et tarvitse "kavereita", jotka haluavat sinulta sen kieltää.
Minkä ikäisiä vastaajia täällä on? Mitä jos tuo mies olisi juuri se ap:n elämän mies, jonka kanssa hän päätyisi naimisiin asti ja perustaisi perheen? Ja koko tuo mahdollinen elämä pitäisi siis heittää menemään koska kaveri ehti seurustella pari kuukautta?
Nuorempana oli eräskin tapailusuhde, joista ihan hyville ystävillekin kerroin kyseessä olevan ihan ns. pelkkää hauskanpitoa. Sitähän se olikin mutta olin aidosti hyvin ihastunut tähän mieheen, vaikka ei tästä ikinä mitään sen kummempaa tullutkaan. Nykyään olen jo suhteessa ja tästä on jo vuosia aikaa. En tätä miestä juurikaan enää mieti, mitä nyt silloin tällöin jotakin hauskoja tapahtumia. Silti hän oli aikuisiällä ensimmäinen kunnon ihastukseni ja, jonka kanssa ylipäätään tapailin. En ole siis kiinni menneessä mutta silti tuntuisi aika pahalta, jos ystävä päätyisi suhteeseen hänen kanssaan.
Vierailija kirjoitti:
Nuorempana oli eräskin tapailusuhde, joista ihan hyville ystävillekin kerroin kyseessä olevan ihan ns. pelkkää hauskanpitoa. Sitähän se olikin mutta olin aidosti hyvin ihastunut tähän mieheen, vaikka ei tästä ikinä mitään sen kummempaa tullutkaan. Nykyään olen jo suhteessa ja tästä on jo vuosia aikaa. En tätä miestä juurikaan enää mieti, mitä nyt silloin tällöin jotakin hauskoja tapahtumia. Silti hän oli aikuisiällä ensimmäinen kunnon ihastukseni ja, jonka kanssa ylipäätään tapailin. En ole siis kiinni menneessä mutta silti tuntuisi aika pahalta, jos ystävä päätyisi suhteeseen hänen kanssaan.
Vaikka se tuntuisi sinusta pahalta, olisi erittäin itsekästä yrittää estää se. Joskus elämässä vaan tulee eteen asioita jotka vähän sattuu, ne ei silti ole väärin. Ja ajan kanssa siitä pääsee yli ja siihen tottuu.
Vierailija kirjoitti:
Musta itestä tuntuu jotenkin aina oudolta jos olen harrastanut saman miehen kanssa seksiä jonkun kaverin kanssa. :D En oikein osaa selittää miksi, tuntuisi vain oudolta katsoa kaverin miestä silleen joo toi on ollut munkin sisällä, ja nyt se päässään voi meitä kaveruksia vertailla. Ns. Teknisesti ottaen ja paperilla ei ole mitään vikaa, mutta jotenkin tuntuu vain oudolta kun tietää peuhanneensa kaverin miehen kanssa.
Että semmoinen henkinen amish.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin "vain" tapailin erästä miestä 2kk, olin täysillä mukana ja aivan varma, että siinä on elämäni mies. Sitten hän lopettikin tapailun ja olin aivan hajalla. Myös kaikki kaverini tiesivät tämän ja jos silti sen jälkeen joku kavereistani alkaisi tapailla kyseistä miestä niin olisi entinen kaveri se.
Ota huomioon, että vaikka sinulle tapailu ei olisikaan vakava juttu niin monille muille se voi olla.Tilanteesi olikin erilainen. Jos olisin tiennyt vastaavaa, olisin toiminut toisin. Mutta kuten sanottu, käsitys jutun vakavuudesta on tullut kaveriltani, en minä sitä ole itse määritellyt. Ja niinkuin kirjoitin jo aloitusviestissä, kaveri on sanonut jutun loppumisen jälkeen, ettei olisi halunnut ja jaksanut koko miestä jne ja että oli todellakin parempi kun lopettivat tapailun.
Ap
Kukaan ei halua tulla hylätyksi tai menettää kasvojaan. Kun suhde loppuu, sitä tulee kaveriporukassa selitettyä että juu ei tunnu missään, paska tyyppi oli, minä jätin sen eikä se minua.
Juurihan tossa toi alkuperäinen kommentoijakin kirjotti, että oli aivan hajalla ja hänen kaverinsakin sen tiesivät. Ei meillä ainakaan ystävien kesken esitetä ettei tää tunnu missään, kyllä meillä avaudutaan sydänsuruista ja kaverit lohduttaa, halaa ja piristää. Musta outo väite siis toi.
Ja ap, omasta mielestä sun ja miehen juttu on ok. Koita jutella ja selvittää asiat kaverinkin kanssa, kivempi molemmille. Ehkä se vaan tuli aluks ylireagoineeks. Mutta jos sut pistetään valitseen niin mieti tarkasti että onko toi ystäväporukka valinnan arvonen, omasta mielestäni ehkä ei.
Kiitos kaikille vastauksista ja näkemyksistä. Alan olla vaan vahvemmin sitä mieltä ne luettuani, että ei minun pitäisi tarvita valita miehen ja kaverin/kaveriporukan välillä.
Ajattelin ensi viikolla, kun meillä on porukalla sovittu leffailta, koittaa ottaa asian puheeksi ja keskustella kunnolla läpi. Jospa päästäisiin yhteisymmärrykseen. Kyseinen mies myös soitteli minulle eilen illalla ja kysyi uutta tapaamista. Mitään ei lyöty lukkoon, mutta annoin kyllä ymmärtää, että olen halukas sellaiseen kuten olenkin. En halua luopua tästä jutusta kavereideni takia, koska en näe heidän "vaatimukselleen" perustetta. Mutta juttelen nyt kerran ensin heidän kanssaan asiasta ennenkuin jatkan treffailua.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Musta itestä tuntuu jotenkin aina oudolta jos olen harrastanut saman miehen kanssa seksiä jonkun kaverin kanssa. :D En oikein osaa selittää miksi, tuntuisi vain oudolta katsoa kaverin miestä silleen joo toi on ollut munkin sisällä, ja nyt se päässään voi meitä kaveruksia vertailla. Ns. Teknisesti ottaen ja paperilla ei ole mitään vikaa, mutta jotenkin tuntuu vain oudolta kun tietää peuhanneensa kaverin miehen kanssa.
Me ollaan yhden kaverin kanssa harrastettu seksiä vaikka kuinka monen saman miehen kanssa eikä se tunnu yhtään oudolle.
Mies voi aivan hyvin olla tyttöporukan kiertopalkinto. Kokeilkaa kuka saa hänet laukeamaan nopeiten.
Tapasin mieheni juuri samalla tavoin. Hän seurusteli erään opiskelutoverini kanssa. Eivät asuneet yhdessä tai mitään sellaista kuitenkaan. Eipä siinä kauheasti mietitty exän tuntemuksia kun ihastuttiin ja rakastuttiin.
Kukaan ei halua tulla hylätyksi tai menettää kasvojaan. Kun suhde loppuu, sitä tulee kaveriporukassa selitettyä että juu ei tunnu missään, paska tyyppi oli, minä jätin sen eikä se minua.