Yksi työkaverini ei pidä minusta, miten kannattaa suhtautua?
Olen yrittänyt ystävällisyyttä, iloista juttelua, mutta häntä ärsyttää vielä enemmän. Sen huomaa. Mitä sanonkin, hän aina väittää vastaan jne.
Miten olla, kun joudumme kuitenkin samassa vuorossa ollessamme työskentelemään yhdessä?
Ideoita?
Kommentit (38)
Vierailija kirjoitti:
Itselläni oli joskus sama tilanne, paitsi olin se joka yritti puskea sitä työkaveria pois. Kaikinpuolin mukava ihminen, mutta itse töitään ei osannut hoitaa tippaakaan ja sekös laittoi aina kiehumaan, ei sitten tehnyt mieli enää muuten rupatella tai olla tekemisissä kun ei muutenkaan työnteko onnistunut, koin tämän ihmisen vain niin rasittavana eikä hän tuntunut tajuavan sitä. Niiden muiden työkavereiden kanssa taas oli mukava jutustella muutakin joiden kanssa työskentely oli sujuvaa.
En kysynyt mahdollisia syitä, vaan miten suhtautua.
Olen aika hyvä työssäni, nopea ja aikaansaava siinä missä muutkin, mutta siis en nyt tarvitse arvailuja siitä, mikä minussa on tämän aiheuttanut, vaan miten suhtautua työkaveriini. ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kokenut vastaavaa, mutta sillä erotuksella, että jouduin kuuntelemaan hänen juttujaan, vaikka hän ei halunnut kuunnella minun juttujani. Sujuuko pakollisista työasioista keskusteleminen vai alkaako siinäkin vänkäämään?
Kyllä sujuu just ja just, mutta rajalla mennään. Jos mahdollisuus näkemyseroon, hän on eri mieltä 100% varmasti ja kyllä sen heti ilmaisee. Kysyy myös töykeästi jne. Siis kaikin tavoin osoittaa, ettei pidä minusta. ap
Eli työasioista keskusteleminenkaan ei suju asiallisesti. Ei oikein hyvältä näytä. Jatkaisin itse asiallista ja iloista linjaa työasioihin keskittyen. En alentuisi hänen tasolleen enkä myöskään ryhtyisi kynnysmattona mielistelemään. Iloista naamaa kuitenkin näyttäisin, niin ei saisi tyydytystä mielialan pilaamisesta eikä toisaalta voisi alkaa syyttämään sinua jostakin vihamielisyydestä. Niin tuollaisilla joskus on tapana.
Vierailija kirjoitti:
Itselläni oli joskus sama tilanne, paitsi olin se joka yritti puskea sitä työkaveria pois. Kaikinpuolin mukava ihminen, mutta itse töitään ei osannut hoitaa tippaakaan ja sekös laittoi aina kiehumaan, ei sitten tehnyt mieli enää muuten rupatella tai olla tekemisissä kun ei muutenkaan työnteko onnistunut, koin tämän ihmisen vain niin rasittavana eikä hän tuntunut tajuavan sitä. Niiden muiden työkavereiden kanssa taas oli mukava jutustella muutakin joiden kanssa työskentely oli sujuvaa.
Samaistun. Minä näen heti punaista, jos työkaverina on tumpelo jota muut joutuvat kannattelemaan ja paikkailemaan. Aivan sama vaikka olisi maailman mukavin ihminen, toivon vain että painuisi helvettiin työpaikaltani, jos ei kerran osaa hoitaa hommaansa.
No jätät työkaverin rauhaan???? Ei sitä sen enempää tarvitse päätä vaivata, voi elämän kevät.
Päästä irti. Hän ei pidä sinusta eikä sinun tarvitse miettiä miksi. Ole perusystävällinen ja jätä muu jutustelu minimiin ja keskity vain töihin kun olet vuorossa hänen kanssaan. Minulla on yksi musta-valkoisesta ajatteleva äkkiväärä ystävä joka jakaa ihmisiä hyviin ja halveksuttaviin jollakin perusteella jota en ole saanut selville. Minusta sydämelliset ja kiinnostavat ihmiset saattavat hänelle olla aivan hirveitä eikä hän suostu esim. tulemaan juhliin joissa x on. Ja ihan varmasti nuo hirviöiksi lasketut ihmiset eivät ole tehneet hänelle mitään vaan ovat aivan tavallisia ihmisiä. On aika raskasta aina miettiä keitä saa kutsua jotta saa ystävän paikalle. Joten syy ei välttämättä ole edes sinussa eikä kannata tuhlata energiaansa murehtimaan ihmisestä jota tuskin muutaman vuoden päästä edes tunnet.
Vierailija kirjoitti:
Päästä irti. Hän ei pidä sinusta eikä sinun tarvitse miettiä miksi. Ole perusystävällinen ja jätä muu jutustelu minimiin ja keskity vain töihin kun olet vuorossa hänen kanssaan. Minulla on yksi musta-valkoisesta ajatteleva äkkiväärä ystävä joka jakaa ihmisiä hyviin ja halveksuttaviin jollakin perusteella jota en ole saanut selville. Minusta sydämelliset ja kiinnostavat ihmiset saattavat hänelle olla aivan hirveitä eikä hän suostu esim. tulemaan juhliin joissa x on. Ja ihan varmasti nuo hirviöiksi lasketut ihmiset eivät ole tehneet hänelle mitään vaan ovat aivan tavallisia ihmisiä. On aika raskasta aina miettiä keitä saa kutsua jotta saa ystävän paikalle. Joten syy ei välttämättä ole edes sinussa eikä kannata tuhlata energiaansa murehtimaan ihmisestä jota tuskin muutaman vuoden päästä edes tunnet.
Kiitos tästä. Tämä lohdutti kovasti. Näin toimin. ap
Oletko hyvännäköinen? Nuorempi? Joitakin ämmiä nyt vaan .ituttaa toisten ulkoiset seikat....
Vierailija kirjoitti:
Päästä irti. Hän ei pidä sinusta eikä sinun tarvitse miettiä miksi. Ole perusystävällinen ja jätä muu jutustelu minimiin ja keskity vain töihin kun olet vuorossa hänen kanssaan. Minulla on yksi musta-valkoisesta ajatteleva äkkiväärä ystävä joka jakaa ihmisiä hyviin ja halveksuttaviin jollakin perusteella jota en ole saanut selville. Minusta sydämelliset ja kiinnostavat ihmiset saattavat hänelle olla aivan hirveitä eikä hän suostu esim. tulemaan juhliin joissa x on. Ja ihan varmasti nuo hirviöiksi lasketut ihmiset eivät ole tehneet hänelle mitään vaan ovat aivan tavallisia ihmisiä. On aika raskasta aina miettiä keitä saa kutsua jotta saa ystävän paikalle. Joten syy ei välttämättä ole edes sinussa eikä kannata tuhlata energiaansa murehtimaan ihmisestä jota tuskin muutaman vuoden päästä edes tunnet.
Minullakin on työkaveri, joka heti ensinäkemältä tuomitsee jonkun uuden työntekijän alimpaan kastiin ja käyttäytyy törkeästi tätä kohtaan. Minulle eivät ole syyt auenneet. Jotakin toista työntekijää ylistää taivaisiin, vaikka tämä ei olisi työntekijänä hääppöinen.
Voisin kuvitella tuttavallani olevan lyhyt pinna uuden (ja osaamattoman) työkaverin kanssa.
Tuo uusi tuli vakituisella sopimuksella, kun samassa paikassa yli 30 vuotta ollut on nyt vain määräaikaisena. Uusi näyttää saaneen erioikeuksia, häippäsi kesken viikon töistä ja on tekevinään etätöitä työpaikassa jossa tarvitaan paikalle asiakaspalvelijoita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni oli joskus sama tilanne, paitsi olin se joka yritti puskea sitä työkaveria pois. Kaikinpuolin mukava ihminen, mutta itse töitään ei osannut hoitaa tippaakaan ja sekös laittoi aina kiehumaan, ei sitten tehnyt mieli enää muuten rupatella tai olla tekemisissä kun ei muutenkaan työnteko onnistunut, koin tämän ihmisen vain niin rasittavana eikä hän tuntunut tajuavan sitä. Niiden muiden työkavereiden kanssa taas oli mukava jutustella muutakin joiden kanssa työskentely oli sujuvaa.
Samaistun. Minä näen heti punaista, jos työkaverina on tumpelo jota muut joutuvat kannattelemaan ja paikkailemaan. Aivan sama vaikka olisi maailman mukavin ihminen, toivon vain että painuisi helvettiin työpaikaltani, jos ei kerran osaa hoitaa hommaansa.
Niin minäkin. Ja näitä tumpeloita lähes joka työpaikalle varmasti riittää! Yksi tuollainen vaikuttaa todella monen ihmisen työntekoon ja fiilikseen työpaikalla.
Kuulostaa vähän samanlaiselta kuin sisarukseni oli aikaisemmin. Sanoinpa/teinpä mitä vain/miten päin tahansa, niin aina hänellä oli naama nurjallaan. Otin etäisyyttä. Myöhemmin aikuistuttuaan hieman lisää, hän kertoi vain olleensa niin kateellinen, että kaikki minussa ärsytti häntä. Nykyisin onneksi tullaan toimeen paremmin - kunhan ei liian usein tavata. ;)
Olipa sille sitten mikä tahansa syy, ettei hän viihdy kanssasi, niin suosittelisin, että hoitaisit hänen kanssaan vain pakolliset työjutut ja muuten antaisit olla. Pääsette molemmat helpommalla. Toki voit yrittää kysyä suoraankin, mutta joissain tapauksissa rehellisen vastauksen saaminen voi olla vaikeaa.
Mulla toi työkaveri kenen kanssa ei ns. synkannut oli samalla mun esimies. Keskusteltiin kyllä, muista kun työasioista, jos hän oli aloitteentekjä. Minulle ei useinkaan vastannut lainkaan jos jostain yritin keskustella, tätä tapahtui välillä jopa työasioiden kanssa. Kavereidensa kanssa puhui tunninkin puheluita työaikana muista kuin työasioista.
Keskityinkin sitten hoitamaan vain työasioita, mutta niihin liittyen sain penätä tietoa joita työn tekemiseen tarvitsin. Jos tein virheen, sain huomautuksen, mikä ok. Jos hän teki virheen, se ei ollut niin väliä eikä vaikutusta (puolustauduin jos virhe ei ollut minun ja jos selvisi että johtui esimiehestä, silloin siis vähäteltiin).
Henkisesti tuo aika oli todella raskasta ja mulla 30 vuoden työkokemus ja ainoa esimies kenen kanssa hämmennyin totaalisesti ja joka sai itsetuntoni alas. Sanomattakin selvää että hän ei työsuhdettani jatkanut. Ensin kirpaisi, mutta se että pystyi taas hengittämään ja olemaan oma itsensä ilman vähättelyä, sai minut ymmärtämään ettei mikään työpaikka ole sen arvoinen että tarvitsisi kestää epäasiallista käytöstä.
En tiedä mikä minussa aiheutti tuon, koska ennen eikä jälkeen ole kenekään kanssa ollut vastaavaa, mutta ilmeisesti meillä ei tosiaankaan kemiat kohdanneet. Yksin kuitenkin on vaikea saada suhdetta toimimaan.
Tuo että tuo jäätelöä kaikille muille paitsi ap: lle ei kai kukaan ketjuun osallistuneista voi puolustella!
Itse en pidä lihavista ja käyttäydyn noin niitä kohtaan. Et kai ap ole lihava?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni oli joskus sama tilanne, paitsi olin se joka yritti puskea sitä työkaveria pois. Kaikinpuolin mukava ihminen, mutta itse töitään ei osannut hoitaa tippaakaan ja sekös laittoi aina kiehumaan, ei sitten tehnyt mieli enää muuten rupatella tai olla tekemisissä kun ei muutenkaan työnteko onnistunut, koin tämän ihmisen vain niin rasittavana eikä hän tuntunut tajuavan sitä. Niiden muiden työkavereiden kanssa taas oli mukava jutustella muutakin joiden kanssa työskentely oli sujuvaa.
Samaistun. Minä näen heti punaista, jos työkaverina on tumpelo jota muut joutuvat kannattelemaan ja paikkailemaan. Aivan sama vaikka olisi maailman mukavin ihminen, toivon vain että painuisi helvettiin työpaikaltani, jos ei kerran osaa hoitaa hommaansa.
Niin minäkin. Ja näitä tumpeloita lähes joka työpaikalle varmasti riittää! Yksi tuollainen vaikuttaa todella monen ihmisen työntekoon ja fiilikseen työpaikalla.
Meillä on tapana vuoronvaihduttua seuraavana päivänä kysyä, oliko eilen kaikki ok hoidettu, että saa palautetta. Sitä annetaan hyvässä hengessä ja näin kehitytään tiiminä.
Kun olen kysynyt tältä työkaveriltani, hän tiuskaisi, että kyllä perästä kuuluu, jos teet virheitä, ei tarvitse erikseen kysellä!
Muille kyllä vastaa ja käyvät asiasta normaalin keskustelun. ap
Vierailija kirjoitti:
Itse en pidä lihavista ja käyttäydyn noin niitä kohtaan. Et kai ap ole lihava?
Kysymyksesi on varmaan provo, mutta vastataan nyt tähänkin: en ole lihava, mutten laihakaan, tätä työkaveria jonkin verran hoikempi. Painolla tuskin mitään tekemistä asian kanssa, olemme eri painoisia kaikki. ap
Kiitos keskustelijoille. Koska keskustelu luisuu yhä enemmän työkaverini syiden arvuutteluun, päätän omalta osaltani tähän, voitte toki jatkaa vielä.
Olette oikeassa, kun sanoitte, ettei ystävyyttä voi saada aikaan yksipuolisesti ja aion jättää työkaverini nyt täysin rauhaan, olla toki asiallinen, mutta lopettaa kaikki lähentymisyritykset. ap
Mullakin on tällainen työkaveri, ensin hän oli ihan ystävällinen mutta sitten yhtäkkiä muuttui etäiseksi ja vältteli ja näin ilmeestä että joku ongelma oli.
En kuitenkaan osannut ottaa asiaa esille, kun emme olleet kuitenkaan niin läheisiä ja en itse keksinyt mikä voisi olla ongelma. Mielestäni en ollut sanonut hänelle mitään ikävää mutta ehkä olinkin liian ystävällinen tms.
Ajan myötä tilanne on tasaantunut mutta edelleen aistin että hänellä on joku juttu mikä häntä ärsyttää. En väkisin tunge hänen seuraansa mutta pystytään työasiat hoitamaan ja pari sanaa vaihtamaan. Ehkä jossain vaiheessa hän jotenkin pelästyi että tungen jotenkin liian lähelle, vaikka en ole sen kummempia yrittänyt kuin tulla työkaverin kanssa toimeen.