Paniikkihäiriö ja opiskelu

Mee kuitenkin kouluun ja lukiossa pärjäät kyllä. Hanki hyvä ystävä jolle voit uskottua,

Hei! Mene lukemaan mielenterveystalo. fi sivuilta aikuisten omahoito-osiosta paniikkihäiriö. Siitä saat paljon hyvää tietoa. Itse teen töitä opiskelijoiden parissa ja paniikkihäiriöön löytyy apua. Suosittelen pikimmiten lääkäriin ja kouluterveydenhoitajaan yhteydenottoa.

,

Muitakin kaltaisia on koulussa paljon

En tunne uudesta koulusta yhtään ketään. Se ahdistaa ehkä kaikista eniten, kun ei ole ketään tuttuja naamoja. :( Aion kyllä mennä, mutta pelkään silti saavani kohtauksen jossain vaiheessa päivää ja pelkään menettäväni toimintakykyni siellä.

Ap

Piti vielä sanoa. Paniikkihäiriö on todella yleistä ja yleensä se alkaa lukioiässä tai kun muuttaa pois kotoa. Onneksi siihen on apu ja se ei ole lopun ikää jos vain otat härkää sarvista :)

Tsemppiä!

Hei. Sain itse juuri viime viikolla uudessa työpaikassa paniikkikohtauksen töihin tullessa.

Kaikki ovat olleet superkilttejä sen jälkeen. Empaattisia.

Mitä se haittaa, jos saat siellä paniikkikohtauksen?

Sen jälkeen elämä jatkuu.

Paras keino on kertoa kaikille etukäteen, että kärsit paniikkihäiriöstä.

Mene heti terkalle kun voit ja ehkä kerro ainakin jollekin opettajalle huolesi? Tällä tavalla varmistat että pääset jonnekin rauhoittumaan kesken päivän jos tulee tarve. Älä vaadi itseltäsi liikoja vaan etene omassa tahdissa. Tänään on vasta eka päivä ja ketä tahansa jännittäisi jo muutenkin. Toivottavasti koulussa on ymmärtäväisiä aikuisia sillä ansaitset mahdollisuuden koulun alkuun omilla voimavaroillasi.

Muista hengitys. Nenän kautta sisään ja suun kautta ulos. Uloshengityksessä puhallat niin, että pallea nousee. Paniikkihäiriön yksi tukehtumisen tunteen syy on se, että pintahengittää ja keho täyttyy hiilidioksidista. Siksi hengitys oikein on tärkeä. Googleta palleahengitys. Ja kun inhottava tunne tulee. Sanot vain itselle. Taas tämä inhottava tunne tulee, mutta mä kestän kyllä.

Ja nyt pääset tutustumaan ihan uusiin ystäviin. Se on jännittävää, mutta pärjäät.

Kerro muuten myös opettajalle, jos se haittaa esim. esitelmien pitämistä tai muita esiintymistilanteita. Sinulle pystytään räätälöimään oma tapa päästä opinnoista läpi. Kokemusta on.

Pyydä apua, sitä on hirveästi tarjolla xxx

Kiitos tuestanne. Olen kerran käynyt uudella koululla tutustumassa, mutta en muista ollenkaan miltä soellä näyttää tai minne pitäisi mennä. Yritän koko ajan ajatella, että olen tänä kesänä selvinnyt jo niin monista muistakin asioista, että ei tämä nyt mitään ole.

Ennen lomaa oli ihan samanlainen tilanne, kun olin mukana vetämässä oman koulun oppilaille erästä tapahtumaa. Siitäkin selvisin, vaikka paljon jouduinkin olemaan esillä.

Ap

Kädet tärisee ja pelkään että alan itkeä siellä kesken kaiken. En ole ennen saanut näitä kohtauksia, alkoivat joskus ysiluokan aikana.

Ap

Kevyt liikunta. Jää bussista pari pysäkkiä aiemmin ja kävele rennosti loppumatka.

Laita käden polvien väliin ja keskity painamaan polvia yhteen. Olet tässä eikä sinulle tapahdu mitään pahaa.

Vierailija kirjoitti:

Aloitan tänään lukion ja kärsin paniikkihäiriöstä. En tällä hetkellä saa mitään apua, mutta olisi tarkoitus yrittää mennä psykologille jossain vaiheessa. Koko yö on mennyt itkiessä, nyt oksettaa ja vatsa kipeä. Pelottaa ihan kamalasti, kädet tärisee ja hengittäminen on vaikeaa. Onko kellään mitään vinkkejä, miten helpottaa oloa että ehdin vähän rauhoittua? :(

Hyvä vinkki psykologiltani: Tee hengitysharjoituksia. Rauhallisia ja pitkiä sisään- ja uloshengityksiä. Vähitellen paniikki alkaa silloin helpottaa, kun keho rauhoittuu hapensaannin myötä. Toista harjoitus tarvittaessa useita kertoja, jos paniikki iskee päälle uudelleen. T: ahdistuneisuushäiriöstä kärsivä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloitan tänään lukion ja kärsin paniikkihäiriöstä. En tällä hetkellä saa mitään apua, mutta olisi tarkoitus yrittää mennä psykologille jossain vaiheessa. Koko yö on mennyt itkiessä, nyt oksettaa ja vatsa kipeä. Pelottaa ihan kamalasti, kädet tärisee ja hengittäminen on vaikeaa. Onko kellään mitään vinkkejä, miten helpottaa oloa että ehdin vähän rauhoittua? :(

Hyvä vinkki psykologiltani: Tee hengitysharjoituksia. Rauhallisia ja pitkiä sisään- ja uloshengityksiä. Vähitellen paniikki alkaa silloin helpottaa, kun keho rauhoittuu hapensaannin myötä. Toista harjoitus tarvittaessa useita kertoja, jos paniikki iskee päälle uudelleen. T: ahdistuneisuushäiriöstä kärsivä

Itselläni tämä johti aina siihen, että aloin tarkkailla huolestuneena hengitystäni, sitten tuntui että jotain on vialla, happi ei jotenkin "vaikuta" keuhkoissa vaikka saan hengitettyä, ja sitten tuli paniikkikohtaus jossa uskoin kuolevani siihen paikkaan.

Mulla auttoi vain 2 asiaa: bentso tai alkoholi. Masennuslääkkeet täysin turhia, beetasalpaaja ei poistanut lainkaan psyykkistä paniikkia vaikka fyysisiä oireita vähän, terapiasta ei ollut mitään apua. ,Kolmenkympin iässä paniikkitaipumus meni sitten itsestään ohi.

Kommentoisitko meille vielä ap kuinka siellä koulussa menee :) Pärjäät kyllä varmasti hyvin ja muista ettet todellakaan ole ainoa ongelmasi kanssa.

Ole asiasta avoin, sillä on suuri merkitys!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloitan tänään lukion ja kärsin paniikkihäiriöstä. En tällä hetkellä saa mitään apua, mutta olisi tarkoitus yrittää mennä psykologille jossain vaiheessa. Koko yö on mennyt itkiessä, nyt oksettaa ja vatsa kipeä. Pelottaa ihan kamalasti, kädet tärisee ja hengittäminen on vaikeaa. Onko kellään mitään vinkkejä, miten helpottaa oloa että ehdin vähän rauhoittua? :(

Hyvä vinkki psykologiltani: Tee hengitysharjoituksia. Rauhallisia ja pitkiä sisään- ja uloshengityksiä. Vähitellen paniikki alkaa silloin helpottaa, kun keho rauhoittuu hapensaannin myötä. Toista harjoitus tarvittaessa useita kertoja, jos paniikki iskee päälle uudelleen. T: ahdistuneisuushäiriöstä kärsivä

Itselläni tämä johti aina siihen, että aloin tarkkailla huolestuneena hengitystäni, sitten tuntui että jotain on vialla, happi ei jotenkin "vaikuta" keuhkoissa vaikka saan hengitettyä, ja sitten tuli paniikkikohtaus jossa uskoin kuolevani siihen paikkaan.

Mulla auttoi vain 2 asiaa: bentso tai alkoholi. Masennuslääkkeet täysin turhia, beetasalpaaja ei poistanut lainkaan psyykkistä paniikkia vaikka fyysisiä oireita vähän, terapiasta ei ollut mitään apua. ,Kolmenkympin iässä paniikkitaipumus meni sitten itsestään ohi.

Mitä sinulle tuossa iässä oikein tapahtui?

Älä ainakaan rupea juomaan alkoholia vähentääksesi paniikin oireita. Harva asia on sellainen, ettei sitä viinalla saisi muutettua pahemmaksi.

Vierailija kirjoitti:

En tunne uudesta koulusta yhtään ketään. Se ahdistaa ehkä kaikista eniten, kun ei ole ketään tuttuja naamoja. :( Aion kyllä mennä, mutta pelkään silti saavani kohtauksen jossain vaiheessa päivää ja pelkään menettäväni toimintakykyni siellä.

Ap

Vaikka saisitkin kohtauksen niin se on hetkellinen epämukava tunne, joka menee ohi. Ei sen vaarallisempaa. Mutta älä mieti sitä. Etukäteen kaikki uusi pelottaa ja jännittää. Luultavasti, kun pääset paikalle niin se ei enää tunnukaan niin hirveältä. Ensimmäinen päivä on varmasti myös aika lyhyt ja kevyt, niin kohta  päivä onkin jo ohi. Tsempppiä!

Niin ja vielä: Koeta saada itsesi tähän hetkeen. Kun paniikkikohtaus tulee. Mieti kolme asiaa mitä näet, kolme asiaa, mitä tunnet (taputtele vaikka jalkojasi) ja kolme asiaa mitä tunnet. Saat täten ajatukset tähän

hetkeen. T. Palleahengitystä ja mielenterveystaloa suositellut.