Lue keskustelun säännöt.
Paniikkihäiriö ja opiskelu
09.08.2018 |
Aloitan tänään lukion ja kärsin paniikkihäiriöstä. En tällä hetkellä saa mitään apua, mutta olisi tarkoitus yrittää mennä psykologille jossain vaiheessa. Koko yö on mennyt itkiessä, nyt oksettaa ja vatsa kipeä. Pelottaa ihan kamalasti, kädet tärisee ja hengittäminen on vaikeaa. Onko kellään mitään vinkkejä, miten helpottaa oloa että ehdin vähän rauhoittua? :(
Kommentit (67)
Nyt koulussa. Aamulla myöhästyin ja lukittauduin koulun vessaan itkemään, nyt hävettää olla silmät punaisena täällä muiden kanssa.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nyt koulussa. Aamulla myöhästyin ja lukittauduin koulun vessaan itkemään, nyt hävettää olla silmät punaisena täällä muiden kanssa.
Ap
Älä häpeä. Hyvä, että kuitenkin menit.
Alkoholia en käytä muutenkaan, en siis sillä hoida tätäkään vaivaa. Keskusteluapua haluan ehdottomasti.
Ap
Kuten muutkin on jo sanoneet, hae ehdottomasti apua ja ole mahdollisimman avoin asiasta. Teet vain asiat itsellesi helpommaksi niin. Kerro siis luokanvalvojallesi/opettajille paniikkihäiriöstäsi, jotta osaavat ottaa sen tarvittaessa huomioon tilanteissa (esim. esitelmät), jotka voivat olla sulle erityisen haastavia. Ja käänny kouluterveydenhoitajan ja/tai koulupsykologin puoleen. He voivat ohjata sut sitten myös jonnekin muualle saamaan keskusteluapua, terapiaa tmv.
Toivottavasti löydät myös mukavia kavereita koulusta, jotka tekevät siellä olosta helpompaa ja mukavempaa ja ehkä heistä tulee myös niin läheisiä ystäviä, että voit puhua heille paniikkihäiriöstäsi ja saada tsemppiä ja tukea. Myös muiden läheisten tuki on tärkeää, vaikkei he samassa koulussa olisikaan. Puhu siis perheellesi, nykyisille kavereillesi yms tunteistasi ja ajatuksistasi. Ei pidä jäädä yksin asian kanssa, se on aina paha virhe.
Kyllä sä oikeasti selviät. Vaikka paniikkikohtaus joskus tulisikin koulussa, sä selviät siitäkin ja senkin jälkeen. Se inhottavaa, mutta se ei ole maailmanloppu. Jos paniikkikohtaus iskee tai on iskemässä, yritä hengittää syvään nenän kautta sisään ja suun kautta ulos. Samalla mielessäsi puhu itsellesi rauhoittavasti ja kannustavasti tyyliin "ei mitään hätää, kohta tää helpottaa" "ei mitään hätää, tää on vaan paniikkikohtaus, se ei oo vaarallista" "rauhassa vaan, aina ennenkin oon paniikkikohtauksesta selvinnyt, selviän nytkin" tmv. Mikäli koet tarpeelliseksi, poistu vaikka vessaan tai ulos raittiseen ilmaan hetkeksi rauhoittelemaan itseäsi. Ja muista, että ei tarvitse hävetä yhtään. Monella on vastaavia ongelmia ja monella jonkin muunlaisia, mutta se ei tee kestään sen huonompaa eikä sillä perusteella voi ketään tuomita tai arvostella. Kuka tahansa voi sairastua esim. paniikkihäiriöön.
Paljon tsemppiä ja voimia lukioon!
T. Ex-paniikkihäiriöinen, joka pääsi siitä huolimatta ylioppilaaksi ja on sittemmin selättänyt paniikkihäiriönsäkin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mene käymään lääkärissä vaivasi kanssa...kyllä siihen helpotusta saa 😊 ei kannata häpeillä!
T: 36v ja samasta vaivasta kärsinyt lähes ikänsä
Nytkin tuntuu, että kohtaus on tuloillaan. :( Haluan jo kotiin. :(
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tänään loppuu koulu klo 16. Oksettaa ja pyörryttää, kohta alkaa liikuntatunti. Liikunnasta pahimmat traumat kouluajoilta.
Ap
Hei. Suosittelen, että kerrot opettajille paniikkihäiriöstäsi ja että joudut välillä poistumaan tunnilta esim vessaan kohtauksen tullessa. Varmasti opettajat tällöin ymmärtävät jos lähdet kesken kaiken.
Ehdottomasti kuitenkin sinun tulee mennä hakemaan apua paniikkihäiriöösi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi sua, nyt on tosi kurja tilanne sulla päällä, mutta sä selviät kyllä! Sopiiko sun luonteelle heittää asiasta yhtään läppää? Jos hakeudut seuraan ja toteat, että: nyt on pahin mahdollinen paniikkikohtaus päällä moi!
Vierailija kirjoitti:
Voi sua, nyt on tosi kurja tilanne sulla päällä, mutta sä selviät kyllä! Sopiiko sun luonteelle heittää asiasta yhtään läppää? Jos hakeudut seuraan ja toteat, että: nyt on pahin mahdollinen paniikkikohtaus päällä moi!
Mä ehdotin tätä siksi, että opiskelun aloitettuani sain jäätävän paniikkikohtauksen ja suurin osa luokkatovereista piti mua kummajaisena. Se oli tuskaa. Myöhemmin mä kuitenkin otin huumorin avuksi ja toin asian ilmi sen avulla. Helpotti!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ota yhteyttä psykologiin tai kuraattoriin ja varaa aika
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lääkäriin siitä, vain rauhoittava lääkitys auttaa jos noin pahan ongelma.
Huumori ei oikein minulle sovi. Muutenkin tuntuu olevan vähän sellaista porukkaa täällä, että on hankala tutustua.
Ap
Muista, että varmasti moni muukin miettii, että semmosta porukkaa täällä että vaikea tutustua. Nyt on eka päivä! Juttele terkalle ja opettajalle myös, älä jää yksin!
Hei pieni ❤
Mä oon koko ikäni potenut sosiaalista jännittämistä, nyt jo yli 30v ja aloitan ammattikorkeakoulussa opinnot ja en tiedä miten selviän vaikka mulla onkin beetasalpaajat jännityksen ulkoisiin oireisiin. En ole ikinä ollut niin urhea että oisin terapiaan pystynyt lähtemään. Masennuslääkkeitä söin ja ne auttoivat kyllä.
Tiedän omakohtaisesti, että kommentit "kyllä se siitä" yms. eivät auta tippaakaan.
Toivon, että sinulla on tarmoa hakea apua, muista että hoitajat ovat varmasti sinun puolellasi ja et ole ainut. Kunpa voisin tulla ja pitää sinua kädestä kiinni. Ole armollinen itsellesi ❤
Ap täällä. Oli rankka päivä, onneksi jo ohi. Olen ihan poikki. :/ Vieläkin huono fiilis kun päivä meni tuon p**kan takia taas pilalle, mutta huomenna uusi yritys. Pysyin myös liikuntatunnilla ihan loppuun asti, mikä on jo iso asia minulle. Yritän käydä lenkillä ja rauhoitella itseäni tässä loppuillan, huomenna olisi tarkoitus yrittää soittaa psykologille. Kiitos paljon ihanista kommenteista ja tuesta.❤
Ap
Nyt on jo vähän rauhallisempi olo. Toivottavasti huominen menee vähän paremmin.
Ap
Siis kolmas oli mitä kuulet.