Arjen fyysiset epämukavuudet, jotka koettelevat sietokykyäsi

Se kun kumartuessa tissit pullahtavat hieman ulos liiveistään ja rintsikat löystyvät. En tiedä mistä tämäkin johtuu vaikka kaikki rintsikkani ovat ihan kunnon alusvaateliikkeestä hankittuja ja vieläpä myyjän avustuksella😵tekisi mieli kulkea ilman liivejä mutta mulla on isot riippurinnat niin ei kehtaa😂

Uusi maitotölkki läikyttää ensimmäisellä kerralla maidot mukin ohi,  ongelma poistuu kun tölkki vajaantuu mutta uutta tölkkiä avatessa on pakko pitää rätti lähellä.

Naama "syö" nopeasti puuterin ja  kajal leviää rasvaisella alaluomella, hiukset hapsottavat vaikka latvoja siistitään säännöllisesti joten ulkonäkööni leimaa aina epäsiisteys ja moni saattaa miettiä, enkö katso peiliin?  Onnistun myös  toistuvasti kaatamaan/ tiputtamaan  housuilleni jotain !

Toinen korvani soi ja minulla on myös jo jonkun mainitseman visuaalinen lumisade, eli kirkasta taustaa vasten vilisee pilkkuja ja näkökentän laitamilla välähtelee valoja. Silmäni ovat myös hyvin valonherkät ja käytän keskellä pimeintäkin talvea aurinkolaseja.

Vierailija kirjoitti:

Jos et laita kahviin maitoa, se on aina liian kuumaa heti juotavaksi ja odottelu kärvistää hermoja.

Jos laitat, laitat liikaa: haalea kahvi = haalea päivä ja elämä.

Mä käytän paljon maitoa kahvissa. Ilmankos elämä tuntuukin joskus kovin haalealta..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ummetus. Ummmmmetus. Peräsuoli näkyy jo, mutta paska ei vaan tule ulos. :((

Ei naurata sekään kun pitää pitkin päivää (t)ulostaa ja vessapaperia kuluu. Jossain vaiheessa peräpukama aktivoituu ja viimeinen rulla menee helakanpunaisen veren pyyhkimiseen.

Tussuluurin ahkera käyttö auttaa tuohon. Älä rassaa kuivalla paperilla peräreikää verille, vaan pesaise luurilla ja taputtele paperilla kuivaksi.

Joku hemmetin näkymätön pieni tikku sormenpäässä. Se on ollut siinä kaksi viikkoa. Suurennuslasi ja kirkasvalolamppu käytössä, en näe sitä että voisi koittaa kaivella pois.

Vierailija kirjoitti:

Toinen silmä vuotaa, ylähuulen päälle kasvaa säännöllisesti inhottava partajouhi (olen tiettävästi nainen), joka tuntuu sormella hivellessä ja johon ei pinsetit ylety ennen parin päivän kypsyttelyä ja kasvatusta.

Olisikin se YKSI partajouhi! Eri juttu kun naisena oikeasti joutuu epiloimaan ja sheivaamaan kasvot😡😩

Kun vetää ruisleipää nieluun sattuu sikana ja ei lähe pois:(

Vierailija kirjoitti:

Jos joku syödä mässyttää ja vielä yrittää sen hirveän lätinän päälle puhua, murhanhimoni herää...

Ihmisten outo puhenuotti ja omituinen intonaatio särkevät korvia ja sielua.

Tämä on niiiin totta 😂 Hyvin tiivistetty!

Sulkijalihaksen kramppi. Aina menkkojen aikaan, ihan kuin ei olisi muutenkin kurjaa.

Se, kun hyttynen tunki piikkinsä kynnen ja sormenpään välistä. Kutiava paukama tavoittamattomissa kynnen alla, jes! Melkein yhtä kivaa oli, kun tiskikoneen aterinkorissa olleen haarukan piikki pisti kynnen alle. Tuo vielä tulehtui, mätä aiheutti kivan paineen, ennen kuin purkaantui.

Yhden kerran hikikeleillä yritin ratsastaa shortsit jalassa. Keventäessä kumpikin jalustinremmi löystyi ja kiristyi vuoron perään, nyppien säärikarvoja ja nipistellen ihoa. Jatkossa siis pitkälahkeiset. Myös hiivan havaitseminen tallille mennessä ja ratsastustunti hiivan kanssa, auts! Myös terveysside menee satulassa kivikovaksi pötköksi, joka hiertää paikat sinisiksi. Luojalle kiitos kuukupista.

Imurin putki on hieman löysä. Liitokseen tulee väljää, kun suulaketta vetää itseä kohti ja työntäessä liitos taas tiivistyy kokonaan umpeen. Jos pitkät hiukset unohtuvat imuroidessa auki, niitä jää sinne rakoseen ja seuraavalla työntöliikkeellä ne irtoavat päänahasta.

Joskus kiireessä juoksin ja hengitin suun kautta. Tuulenpuuska heitti ison osan ponnaristani suuhuni ja seuraavalla hengenvedolla kiskaisin hiukset henkeeni. Kiva siinä kiireessä repiä nielua tyhjäksi karvoista ja yrittää olla tukehtumatta tai oksentamatta. Oli aika unohtumaton tuntemus.

Yhden kerran sain jalkani niin puuduksiin, että myös toinen puoli tavarastani, häppäreitä myöten ja pakaran alaosa puutui. Pistely ja kihelmöinti majavassa oli kamalaa.

Ns. nutcracker esophagus eli ruokatorven kramppi. Sattuu niin maan penteleesti. Nykyään osaan jo jättää vettä yöksi lasiin ja juoda sen huoneenlämpöisenä. Kulauskin viileää vettä aamulla heti herättyä aiheuttaa järkyttävän kivun, joskus myös jonkin kiinteän ruoan nieleminen ihan päiväsaikaan. 

Käyn normaalisti joka päivä juoksemassa vaikka en suoranaisesti pidä siitä ollenkaan kun juostessa polvet ja selkä kipeyytyvät. Nyt olen kuitenkin ollut viikon juoksematta kun viimeksi vasen polvi napsahti ja lensin pää edellä ojaan. Tarkoitus kuitenkin on että aloitan taas tänään juoksemaan uudelleen ja en siis itseni vaan liikunnan vuoksi, vaikka lääkäri vielä kehotti olemaan jajuoksematta pariin kuukauteen.

Mulle käy usein niin, että mahdollisimman epäsopivassa tilanteessa vedän jotain väärään kurkkuun ja alan rykiä, hinkua ja kakoa silmät vettä valuen ja sylki roiskuen. Juomat on pahimpia, mutta myös ruisleipä aiheuttaa monesti saman. Joskus onnistun jopa nielaisemaan omaa sylkeä väärään kurkkuun.

Välillä taas sosiaalisissa tilanteissa kadotan jonkun sanan. Tai yhtäkkiä en muistakaan mitä olin sanomassa ja paniikin nostamassa punastuksessa yritän kuumeisesti miettiä mistä oli alun alkaen edes kyse. Pahinta on, kun vastapuoli ei mitenkään auta, vaan toljottaa takaisin kuin aivoverenkiertohäiriöinen. Jäädyn täysin.

Se kun helteellä housut imeytyvät persvakoon jossain julkisella paikalla etkä voi nyppäistä niitä pois sieltä tai muut luulevat sinun kaivavan persettä.

Herkkä iho on helvettiä. Kasvoissa taitaa olla ruusufinniä kun nykyään on aina punaisuutta ja nyt kun rintakehässä ja käsissäkin on satunnaista punaista paukamaa ja usein pientä kutinaa, olen ihan vainoharhainen kun mietin onko tämäkin ihon herkkyyttä vai jopa luteiden (tai lintukirppujen) tekosia. Ahdistavaa. Ainoana hyvänä puolena on, että kosketus tuntuu ihanalta kun iho on tosi tuntoherkkä.

Haisevat ihmiset. Juopot ja niiden mekastus. On ällöä joutua omalla parvekkeella aamukahvia nauttiessa kuuntelemaan juopon oksennusääniä kadun toisella puolella olevan baarin kulmalta klo 8.55 aamulla.

Onneksi tuo ei ole jokapäiväistä, mutta kessuriippuvaisen löyhkä valitettavasti on.

Jalkojen puutuminen, kun istuu koneella kummallisissa asennoissa ja pitäisi vessaan päästä. Juuri tällä hetkellä taas kärsin tästä. Istun polvet suussa, enkä pääse pois. Kauhea hätä.

Hikoilu yleensäkki. Inhoan sitä nihkeää hikeä.

Krapula. Perjantaina kun ottaa pari, niin la-su menee maatessa sohvalla.

Vessahädän maksimoituminen, kun ottaa kotiavainta taskusta. Ja talvella tunnottomat sormenpäät vaikeuttavat koko prosessia.

Kiljuvat kakarat ja äänekkäät tyhjännaurajat julkisissa kulkuvälineissä.  Siis turha ihmisten tuottama melusaaste. Ja ei, korvatulpat eivät ole ratkaisu, koska korvani kipeytyvät niistä melkein välittömästi.

Käsien puutuminen yöllä ja se, kun herätyskellon soidessa et saa minkäännäköistä otetta kapineesta, tai kytkettyä hälytystä päältä muutenkaan niillä tönkkökäsilläsi.