Ihmisten huono tilannetaju juhliin pukeutumisen suhteen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyttäreni kummitäti ilmestyi kastejuhlaan farkuissa ja t-paidassa, ilman meikkiä ja kaula syötynä (kolmekymppinen, ei teini enää).

Oliko sinulla osuutta kummien valinnassa?

Kyllä, kyseessä oli hyvä ystäväni joka avieron jälkeen viillintyi ja taantui teni-asteelle.

Vierailija kirjoitti:

Anoppini ilmestyi häihimme kokomustassa asussa. Esikoispojasta luopuminen taisi olla hänelle paljon kovempi paikka, kuin mitä olin etukäteen kuvitellut. Kun sitä varten kerran piti häihin pukea päälle suruasu. 😒

Mitäs pahaa mustissa vaatteissa on?

Itse pidän töissä, arjessa ja juhlassa aina mustaa, ehkä jtn korostusvärejä joskus... kuitenkin. Toisaalta jos hänen lempivaateväritys ei ole musta niin sitten ehkä outoa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin eräissä kihlajaisjuhlissa, joihin oli selkeästi merkitty pukukoodi. Vieraat ja isäntäpari olivat pukeutuneet tyylikkäästi polvipituisiin mekkoihin, miehillä kauluspaidat, muutamalla puvuntakki.  Naiset olivat laittaneet kauniit meikit ja nähneet vaivaa hiustensa kanssa ja isäntäpariskunta oli nähnyt vaivaa juhlapaikan ja ruokien suhteen. Paikalle lompsi sitten pariskunta farkuissa ja t-paidoissa, olutpulloja heilutellen. Kyllä siinä yhden jos toisen kulmat kohosivat. 

Kihlajaisjuhlat? Millä vuosikymmenellä?

Kaikki ei oo wt

Olin toissa kesänä mieheni veljen häissä joiden pukukoodia ei oltu ilmoitettu. Kutsussa vain luki rennot juhlat. Appivanhemmat (akateemisia) sanoivat pojalleen (miehelleni) että asuksi sopisi farkut ja lyhythihainen kauluspaita. Kun kuulin asiasta sanoin heti ettei sellaista asua todellakaan laita, farkut eivät häihin kuulu. Onneksi sanoin. Kaikilla miehillä oli juhlissa puku päällä tai vähintäänkin pitkähihainen kauluspaita, ja solmiot. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu, että vastaajien mielestä on vain kaksi vaitoehtoa: kamalat pönötysjuhlat, joissa ilmeisesti täytyy pukeutua johonkin iltapukuun ja olla naama norsun**, tai sitten on hauskat ja rennot juhlat pieruverkkareissa. 

No itse oon huomannut, että mitä hienompaa pukeutuminen on, niin sitä tylsempää vierailla on ja odottavat vain kotiinpääsyä

Huomaa ettet ainakaan ole akateeminen tai ikinä käynyt vuosijuhlissa tai väitöskaronkoissa. Siellä illan frakit ja iltapuvut päällä hienoissa kampauksissa ja voin sanoa ettei todellakaan ole tylsää!

Tästä olen kyllä täysin erimieltä. Mutta tokihan ihmisten käsitys hauskasta ja tylsästä vaihtelee . -eri

Juhlat joissa pukeudutaan hyvin: tylsät

Vuosijuhlat ja karonkat joissa on ruokaa, laulua, tanssia ja ohjelmaa: tylsät

Kerrotko nyt siis mikä sinusta tekee juhlista hauskat? Se että grillataan makkaraa takapihalla crocseissa ja joka toisella vieraalla näkyy rekkamiehen hymy ja joka toisella pursuaa rinnat liian pienestä kesätopista?

Ensinnäkään en pidä juhlista, joissa kitataan alkoholia ja yritetään väkisin tavan vuoksi pitää "hauskaa". Kaikki mihin liittyy toiminta " koska perinne" on niin teennäistä. En tosiaankaan ymmärrä vuosijuhlia ja karonkkia. En tanssi enkä laula, eikä kiinnosta kuunnella randomien nousuhumalaistenkaan elämöintiä, vaikka olisi kuinka hienosti laittautuneet. Eikä siinä ruuassakaan ole yleensä kehumista.

Eniten nautin rennoista juhlista ystävien ja sukulaisten kanssa aivan normaaleissa siisteissä vaatteissa. Frakkien ja crocsien välissä on aika monta muutakin pukeutumisvaihtoehtoa. Hyvää ruokaa, vaikkapa sitten grillattuna, rentoa seurustelua jne.

No eipä nuo sinunkaan juhlasi sitten kovin houkuttelevilta tunnu.  Niissä ilmeisesti sitten vain istutaan ja syödään ja keskustellaan.  Ei tanssia, ei laulua, ei kenenkään riehakasta iloisuutta, koska se on nousuhumalaisten elämöintiä.  Siksi ei ilmeisesti mitään alkoholitarjoiluakaan, koska siitä nyt yksinkertaisesti seuraa se, että se menee päähän ja aiheuttaa sitä nousuhumalaa.   Aika tarkkaan pitää sitten osallistujat valita, ettei vain satu joukkoon ketään, joka voisi poiketa kaavasta.   

Vierailija kirjoitti:

Suomalaisten juhlapukeutuminen ja pukeutuminen pk-seudun ulkopuolella etenkin on aika surkeaa.

Ei tarvitse kuin katsoa Tuurissa, miten jengi pukeutuu.

Eroa on kuin yöllä ja päivällä vaikka verrattuna jengiin Aleksilla.

On vain paukapäitä, jotka eivät noudata esim. pukukoodia tai vakiintuneita käytäntöjä, kuten valkoinen minimekko hautajaisissa.

Hyvä esimerkki oli varmaankin keväällä lapsen koulun päättäjäisissä. Ei sinne tod tarvitse puku päällä tulla, mutta miehillä trikooshortsit, Superdry-tpaita ja lippis... Juu ei.

Farkut ja siisti paita ois ollut ihan jees - näitä onneksi näkyi paljon. Ei yli, muttei alikaan.

Haha!  Tuurissa käy paljon mustalaisia ja ne on muuten parhaiten pukeutuneita!  Ja NOUDATTAVAT PUKUKOODIA!

Missä sun lapsen koulun päättäjäiset oli?  Helsingissä vai siellä lakeuksilla?

Muistan aina kun meidän häihin tull yksi tyyppi farkuissa!!!!!! Ja tyttöystävällään bilemekko. Onneksi ei ole mitään ystäviä enää.

Vierailija kirjoitti:

Olin toissa kesänä mieheni veljen häissä joiden pukukoodia ei oltu ilmoitettu. Kutsussa vain luki rennot juhlat. Appivanhemmat (akateemisia) sanoivat pojalleen (miehelleni) että asuksi sopisi farkut ja lyhythihainen kauluspaita. Kun kuulin asiasta sanoin heti ettei sellaista asua todellakaan laita, farkut eivät häihin kuulu. Onneksi sanoin. Kaikilla miehillä oli juhlissa puku päällä tai vähintäänkin pitkähihainen kauluspaita, ja solmiot. 

Juhlakalun erottaa siitä, että on ainoa, joka on rennosti pukeutunut. Miksi vaivautua paikalle, jos ei voi pukukoodia noudattaa? Luulisi nyt jokaiselta löytyvän rennommat vaatteet kuin tumma puku

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen aina ihmisiä joiden argumentti alipukeutumiseen on raha.

Itselläni oli pitkään kaksi juhlamekkoa: kukkamekko, jolla kävin mm. syntymäpäivät ja ystävien lasten nimiäiset, sopivasti asustettuna kävisi myös häihin. Toinen oli pikkumusta, joka sopii hautajaisiin, karonkkaan, ja stailattuna myös vaikka häihin. Kukkamekko maksoi ehkä 25 euroa nettikaupan alessa, pikkumusta löytyi UFFilta 20 eurolla (ja on vieläpä silkkiä ja kyseisen merkin mekot maksavat uutena 150 eurosta ylöspäin). Eli alle satasella on selvitty.

Moni sanoo myös, että ei halua ostaa lapselle juhlavaatteita, kun kasvaa niistä ulos. Kun minä olin lapsi 90-luvulla, vaatteita lainattiin vanhempien ystäväpiirissä jossa oli samanikäisiä ja hieman vanhempia lapsia. Minun juhlamekkonikin ehti olla varmaan neljällä eri tytöllä.

Pahin asumoka jota olen itse ollut todistamassa oli leggingsit, ohuesta viskoositrikoosta tehty tunika, ja birckenstockit hienoissa helsinkiläishäissä. Melkoinen kontrasti ylevän, historiaa huokuvan juhlasalin kanssa.

"Eikö kaikil muka oo laittaa satasta vaatteisiin"

"Mul on paljon ystävii nii voidaan lainailla vaatteita"

Oikeasti nyt

Vierailija kirjoitti:

Farkut yhdistettynä valkoiseen "kauluspaitaan", joka tosin oli lyhythihainen ja selkäpuolella oli vielä joku printti. Joi alkumaljan ennen skoolausta, etuili ja puhui ties mitä panojuttuja ruokailun aikana.

Nainen häissä mustassa minimekossa, joka paljasti kaiken kun nainen vähän kumartui tai istuutui. Joi itsensä tuhtiin känniin ja riiteli poikaystävänsä kanssa.

Rehevät siskokset esittelivät häissä tissejään avarissa mekoissa ja myös sotkivat juhlapaikkaa ja omivat häiden soittolistan.

Olisin valmis siis vetämään yhtäläisyydet pukukoodin halveksimisen ja käytöstapojen puutteen välille.

Morsiuspari saa kutsua vaikka kaikki wt ystävänsä

Itselläni ei ole wt ystäviä, joten ongelmaa ei ole:)

Vierailija kirjoitti:

Nuo minimini kesämekot pulleilla mammoilla esim rippijuhlissa on aika näky:) Jos on massaa mekossa pitää olla vähän väljyyttä ja pituutta ettei istuessa nouse ihan vesirajaan. Ja tietty materiaalit vähän muuta kuin batiikkikangasta tai intianpuuvillaa.

Olen ollut hautajaisissa joissa vainajan toivomuksesta kenelläkään ei ollut mustaa. Leski oli mekossa josta miehensä erityisesti oli pitänyt, se oli viininpunaista samettia. Minulla oli vaaleanharmaa kotelomekko ja monilla oli sinisen eri sävyjä - ei kuitenkaan esim turkoosia. Kuitenkin arkivaatetusta juhlavampaa

Jännä juttu, että perinteinen ajattelu näkyy kuitenkin valtaosalla ihmisistä.  Jos vainaja on ilmoittanut, että kenelläkään ei saisi hänen hautajaisissaan olla mustaa yllä, niin sitten pitäydytään harmaassa, viininpunaisessa, sinisen sävyissä jne.  Kukaan ei varmastikaan tullut paikalle keltaisessa tai punaisessa tai kirkkaanvihreässä?  Oliko muuten miehillä musta puku?  Monilla miehillä kun se ainoa kunnon puku on nimenomaan musta.  Harva varmaan lähtee tuollaisen toiveen takia kuitenkaan hommaamaan itselleen jotain muun väristä pukua, eikä niitä kovin värikkäitä taida ainakaan aikuisille miehille ollakaan.

Suomalaisethan eivät keskimäärin osaa pukeutua.

Ikävä kyllä.

Se on jäänyt mieleen, että erään vanhan sukulaisrouvan hautajaisissa miniä oli jotenkin oudon huomiotaherättävästi pukeutunut kirkkaan punaiseen. Samainen miniä oli kuulemma ollut ensimmäisenä pakettiauton kanssa pihalla, kun asuntoa tyhjennettiin. Sinne meni chippendale-kalusto ja kaikki muukin vähänkin arvokas.

Toinen, joka jäi mieleen, oli miehen äidin hautajaisissa eräs edesmenneen mummun lapsenlapsista. Noin 15 cm horokengät plateau-pohjilla ja piikkikorolla. Hiuslisäkkeet ja tekoripset, tottakai. Ja arvasitte oikein, contour-meikki. Kyllä.

Kyseessä on käytöksensäkin puolesta sellainen pikkupissis, että oksat pois. Sinänsä en siis hänen kohdallaan edes hämmästynyt. Ihmetytti vaan, etteivät vanhemmatkaan olleet sanoneet mitään pikku prinsessalleen. He kun ovat tietääkseni ihan fiksuja kuitenkin.

Vierailija kirjoitti:

Minun hautajaisissa ei kyllä synkistellä mustissa vaatteissa, koska haluan sanella vielä haudan takaakin, että kuinka pitää pukeutua ja miten pitää tuntea.

Ei sinne sun hautajaisiisi ketään tule.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu, että vastaajien mielestä on vain kaksi vaitoehtoa: kamalat pönötysjuhlat, joissa ilmeisesti täytyy pukeutua johonkin iltapukuun ja olla naama norsun**, tai sitten on hauskat ja rennot juhlat pieruverkkareissa. 

No itse oon huomannut, että mitä hienompaa pukeutuminen on, niin sitä tylsempää vierailla on ja odottavat vain kotiinpääsyä

Huomaa ettet ainakaan ole akateeminen tai ikinä käynyt vuosijuhlissa tai väitöskaronkoissa. Siellä illan frakit ja iltapuvut päällä hienoissa kampauksissa ja voin sanoa ettei todellakaan ole tylsää!

Tästä olen kyllä täysin erimieltä. Mutta tokihan ihmisten käsitys hauskasta ja tylsästä vaihtelee . -eri

Juhlat joissa pukeudutaan hyvin: tylsät

Vuosijuhlat ja karonkat joissa on ruokaa, laulua, tanssia ja ohjelmaa: tylsät

Kerrotko nyt siis mikä sinusta tekee juhlista hauskat? Se että grillataan makkaraa takapihalla crocseissa ja joka toisella vieraalla näkyy rekkamiehen hymy ja joka toisella pursuaa rinnat liian pienestä kesätopista?

Ensinnäkään en pidä juhlista, joissa kitataan alkoholia ja yritetään väkisin tavan vuoksi pitää "hauskaa". Kaikki mihin liittyy toiminta " koska perinne" on niin teennäistä. En tosiaankaan ymmärrä vuosijuhlia ja karonkkia. En tanssi enkä laula, eikä kiinnosta kuunnella randomien nousuhumalaistenkaan elämöintiä, vaikka olisi kuinka hienosti laittautuneet. Eikä siinä ruuassakaan ole yleensä kehumista.

Eniten nautin rennoista juhlista ystävien ja sukulaisten kanssa aivan normaaleissa siisteissä vaatteissa. Frakkien ja crocsien välissä on aika monta muutakin pukeutumisvaihtoehtoa. Hyvää ruokaa, vaikkapa sitten grillattuna, rentoa seurustelua jne.

No eipä nuo sinunkaan juhlasi sitten kovin houkuttelevilta tunnu.  Niissä ilmeisesti sitten vain istutaan ja syödään ja keskustellaan.  Ei tanssia, ei laulua, ei kenenkään riehakasta iloisuutta, koska se on nousuhumalaisten elämöintiä.  Siksi ei ilmeisesti mitään alkoholitarjoiluakaan, koska siitä nyt yksinkertaisesti seuraa se, että se menee päähän ja aiheuttaa sitä nousuhumalaa.   Aika tarkkaan pitää sitten osallistujat valita, ettei vain satu joukkoon ketään, joka voisi poiketa kaavasta.   

Niin. Totta! Ilo ilman viinaa on teeskentelyä vain! Norsunv*ttunaamaiset pönöttäjät muka sivistyneissä juhlapuvuissa ja kotele mekoissa pilaavat meidän tavallisten ihmisten normaalit juhlat teennäisyydellään!

Jos se anoppisi musta asu oli n.s.Pikkumusta.

Pikkumusta ilmaantui tuossa 60-luvulla Jaqueline Kennedyn lanseeraamana naisten juhlapuvuksi silloin kun ei pukeuduta "suureen" ilta/juhlapukuun.

Olin itse tuolloin pikkutyttö joten en kerinnyt siihen aaltoon mukaan,mutta minulla oli kolme serkkutyttöä ja nuorimpien setieni vaimot,jotka omistivat tällaisen pikkumustan.

Se oli tyylikäs,heillä oli sellainen päällä myös erään serkkuni häissä,paitsi ei tietenkään sillä morsian-serkulla.

Hänellä oli upea vyötäröltä tiukka laajahelmainen hääpuku huntuineen ja laahuksineen.

Olisiko anoppisi juuri 60-luvun nuori,joten hän ei tajunnut pukeutuvansa mielestäsi suruasuun,vaan viehättävään pikkumustaan.

Itsekin suosin mustaa juhlaleninkinä.Nyt en ehkä häihin kokomustaa laittais,mutta ymmärrän kyseistä henkilöä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta hautajaisten pukukoodi saisi vapautua. Ainakin omiin hautajaisiin laitan toiveeksi rennot vaatteet ja iloinen mieli.

Kaikkein kuvottavimpia ovat toisten pukeutumisen arvostelijat, jotka eivät edes ole läheisiä juhlakalun tai vainajan kanssa. En halua läheisteni muistavan mua pukupönötystilaisuudella, koska eivät ole muutenkaan pukupönöttäjiä. Tuollainen performanssi ei palvele ketään

Pönötys on eri asia kuin kohtelias ja huomaavainen pukeutuminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

age is just a number kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin eräissä kihlajaisjuhlissa, joihin oli selkeästi merkitty pukukoodi. Vieraat ja isäntäpari olivat pukeutuneet tyylikkäästi polvipituisiin mekkoihin, miehillä kauluspaidat, muutamalla puvuntakki.  Naiset olivat laittaneet kauniit meikit ja nähneet vaivaa hiustensa kanssa ja isäntäpariskunta oli nähnyt vaivaa juhlapaikan ja ruokien suhteen. Paikalle lompsi sitten pariskunta farkuissa ja t-paidoissa, olutpulloja heilutellen. Kyllä siinä yhden jos toisen kulmat kohosivat. 

Just tällaista tapahtuu, käsittämätöntä. Tunnustaako joku olevansa välinpitämätön tilanteen edellyttämän pukeutumisen suhteen? Tuntevansa ylläolevan pariskunnan kaltaisia ihmisiä, miten he perustelevat pukukoodin rikkomisen? -ap

Kaikilla ei välttämättä ole varaa noudattaa pukukoodia. Tuo ylläoleva tosin kuulostaa pelkältä välinpitämättömyydeltä. 

Aina on varaa hankkia jokin vuosikausia kestävä perusvaate ja kengät, joita hoitaa. Muodottomissa, likaisissa t-paidoissa ja varvastossuissa

ei kenekään tarvitse juhliin mennä.

Useimmiten näkyy olevan kyse tyyli- ja tilannetajun puutteesta kuin rahasta.

Vaikka jonkun mielestä Lidlin vaatteet ovat riepuja, olen saanut kehuja jostain Lidlin mekosta. Sanoin vain kiitos, 10e maksoi.

Se oli ironiaa, jota et tyhmänä vaan ymmärtänyt. Lidlin rievut eivät ole juhlavaatteita. Piste.

Lapsille juhlavaatteita saa olla ostamassa kahdesti vuodessa, aikuiset toki voikin hommata jotakin vuosikausia kestävää.

Minä tyhmänä olin Lidlin pitkässä mekossa naapurin grillijuhlissa, joissa naiset olivat pukeutuneet pitkiin beach-mekkoihin. Omani ei eronnut millään lailla muiden tyylistä.

Hallitsen tyylin ja etiketin. Piste.

Ironiankin luulin hallitsevani, mutta aina sitä näköjään oppii uutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalaisten juhlapukeutuminen ja pukeutuminen pk-seudun ulkopuolella etenkin on aika surkeaa.

Ei tarvitse kuin katsoa Tuurissa, miten jengi pukeutuu.

Eroa on kuin yöllä ja päivällä vaikka verrattuna jengiin Aleksilla.

On vain paukapäitä, jotka eivät noudata esim. pukukoodia tai vakiintuneita käytäntöjä, kuten valkoinen minimekko hautajaisissa.

Hyvä esimerkki oli varmaankin keväällä lapsen koulun päättäjäisissä. Ei sinne tod tarvitse puku päällä tulla, mutta miehillä trikooshortsit, Superdry-tpaita ja lippis... Juu ei.

Farkut ja siisti paita ois ollut ihan jees - näitä onneksi näkyi paljon. Ei yli, muttei alikaan.

Haha!  Tuurissa käy paljon mustalaisia ja ne on muuten parhaiten pukeutuneita!  Ja NOUDATTAVAT PUKUKOODIA!

Missä sun lapsen koulun päättäjäiset oli?  Helsingissä vai siellä lakeuksilla?

Tuurissa käy varmasti jonkin verran ROMANEJA, mutta prosentualisesti pieni osa. Puhuin yleisnäkymästä.

Päättäjäiset pk-seudulla.

Kommentistasi voi vetää sen johtopäätöksen, ettet osaa lukea.