Mikä kirja sulla on kesken juuri nyt?
Kommentit (12225)
Just sain luettua Bill Clintonin omaelämäkerran. 900-sivuinen tiiliskivi, osittain puuduttavaa nippelitarkkaa kuvailua jostain Alabaman paikallispolitiikasta, mutta oli kiinnostavaakin settiä. Ja poliittinen loanheitto oli kyllä tosi raadollista demokraattien ja republikaanien välillä jo 90-luvulla. Jotenkin siitä likaisesta pelistä on täällä enemmän tultu tietoisiksi vasta Trumpin myötä, mutta kyllä täysin valheellista panettelua on harrastettu jo silloin - ja ilmeisesti ihan aina Ameriikan poliittisessa elämässä. Ihme touhua!
Paroni puussa, Calvino Italo
Pekka Hiltunen: Susipiste.
Olen lukenut kaikki aiemmat Studio-sarjan kirjat. Nyt tässä uusimmassa hypättiin heti tapahtumiin monessa eri paikassa, mutta en ole vieläkään saanut juonen päästä kiinni. Viittauksia on myös aiempien kirjojen tapahtumiin, mutta en muista niitä niin hyvin.
Harry Potter ja viisasten kivi 😁 ajattelin lukea koko sarjan tälle kesää, kuinkahan monetta kertaa
Miika Nuutinen, Villi itä. Kirja kahdesta kaveruksesta ja heidän sekalaisesta ystäväjoukostaan. Miehet elävät vähän kuin syrjässä yhteiskunnasta patikoiden metsissä ja autiotuvilla. Yhteiskunnan odotukset yms välillä ahdistavat mieltä. Minusta kirja on ihan ok ja kiva lukea. Vähän erikoinen kirja. Toisaalta lopussa väsyin jo kirjan kerrontaan. Jotenkin jankkaava ja tylsäkin. Ei tapahtunut juuri mitään.
Nyt meneillään Lucinda Rileyn Perhosten huone,sitten Italialainen tyttö.
Rikos ja rangaistus on kesän to do -listalla (jo toista kesää peräkkäin). Jotenkin se aina tuppaa jäämään siihen yöpöydälle pinon päällimmäiseksi, kun alkaakin lukea jotain dekkaria tms.
Jane Austen: Sense and sensibility
Ihana!
Naomi Klein: Tämä muuttaa kaiken – kapitalismi vs ilmasto
Katri Raunjoki, Jonain keväänä herään. Kirja väsyneestä ja masentuneesta perheen äidistä. Hän ei jaksakaan enää entistä elämäänsä jossa jaksoi suorittaa. Menneisyydessä on selvitettävää ja yksi ikävä kokemus voi vaikuttaa paljon. Alussa ajatus on etsiä sopivat päivät (perhe poissa kotoa) päättää elämänsä. Lopulta alkaakin näkyä valoa. Hyvin kirjoitettu kirja. Huumoriakin mukana. Voi monessa kohtaa samaistua. Kirjan aiheesta huolimatta mukava lukea. Päähenkilö tekee matkaa löytääkseen itsensä.
Vierailija kirjoitti:
Katri Raunjoki, Jonain keväänä herään. Kirja väsyneestä ja masentuneesta perheen äidistä. Hän ei jaksakaan enää entistä elämäänsä jossa jaksoi suorittaa. Menneisyydessä on selvitettävää ja yksi ikävä kokemus voi vaikuttaa paljon. Alussa ajatus on etsiä sopivat päivät (perhe poissa kotoa) päättää elämänsä. Lopulta alkaakin näkyä valoa. Hyvin kirjoitettu kirja. Huumoriakin mukana. Voi monessa kohtaa samaistua. Kirjan aiheesta huolimatta mukava lukea. Päähenkilö tekee matkaa löytääkseen itsensä.
Korjaus siis Katri Rauanjoki ja kirja siis Jonain keväänä herään.
Jerry Cotton 20/1982; "Syntymäpäivälahjaksi kuolema". Kesä ei ole kesä eikä loma ole loma ilman Cottonia.
Vierailija kirjoitti:
Katri Raunjoki, Jonain keväänä herään. Kirja väsyneestä ja masentuneesta perheen äidistä. Hän ei jaksakaan enää entistä elämäänsä jossa jaksoi suorittaa. Menneisyydessä on selvitettävää ja yksi ikävä kokemus voi vaikuttaa paljon. Alussa ajatus on etsiä sopivat päivät (perhe poissa kotoa) päättää elämänsä. Lopulta alkaakin näkyä valoa. Hyvin kirjoitettu kirja. Huumoriakin mukana. Voi monessa kohtaa samaistua. Kirjan aiheesta huolimatta mukava lukea. Päähenkilö tekee matkaa löytääkseen itsensä.
Kiitos, laitoin lukulistalle.
Vierailija kirjoitti:
Pekka Hiltunen: Susipiste.
Olen lukenut kaikki aiemmat Studio-sarjan kirjat. Nyt tässä uusimmassa hypättiin heti tapahtumiin monessa eri paikassa, mutta en ole vieläkään saanut juonen päästä kiinni. Viittauksia on myös aiempien kirjojen tapahtumiin, mutta en muista niitä niin hyvin.
Luin väkisin loppuun. Parani alun jälkeen hieman, mutta tuntui kuin tähän olisi tungettu väkisin monta eri juonta. Liekö vaikuttanut, kun Studiosta tuli televisiosarja. Oli enemmän tv-käsikirjoituksen kuin romaanin oloinen.
BODOMIN ARVOITUS; Jorma Palo kokonaan kun ei kukaan sammuttanut.
Nina Burton: Elämän ohuet seinät
Viisasta ja tosi valaisevaa asiaa suhteesta luontoon. Suosittelen kaikille, etenkin niille jotka eivät (vielä) usko eläinten älykkyyteen.
Stephen Kingin Mitä enemmän verta. Neljä novellia, jotenkin tykkään enemmän niistä kuin Kingin tiiliskiviromaaneista.
Cara Hunter- Vimma. Tykkään hänen dekkareistaan.
Max Seeck- Kauna lopetin juuri, oli jännittävä.