Mikä kirja sulla on kesken juuri nyt?
Kommentit (12228)
Richard Osman: The bullet that missed.
Sarjan kolmas kirja. Olen jo lukenut kaksi aiempaa Thursday Murder Club -kirjaa. Hyviä.
Vierailija kirjoitti:
Teasing Master Takagi-san. Vai laskeeko ketjun kirjaharrastajat mangat kirjoiksi?
Luen kyllä mieluusti scanlationeita, mutta mun mielestä sarjakuva-albumi ja kirja on 2 eri asiaa. Esim. Asterixit eivät ole kirjoja vaan sarjakuva-albumeja.
Aloitin uudestaan lukemaan aSTaavakra-giitaa'ta (Kasi[8]epämuodostuman [tyypin nimi!] laulu). Siinä myyttisen hindujen kunkun, Janakan, guru, Asthaa-vakra heittää läppää hinduvilosohvian abstrakteimman suuntauksen, ei-dualistisen advaita-vedaanta'n hengessä.
Sanskritinkiälinen teksti on valtaosaltaan grammaatillisesti sikahelppoa, paikoin miltei kuin jostain alkeiskirjan loppusivuilta! Useassa värssyssä Vakris korostaa sitä että aistein havaittava maailma on illuusio (maayaa, suomalaisittain: maajaa). Tuo on linjassa sen kaa, mistä jaettiin fyssan Noobeli kolmelle tyypille jotka todistivat että Bell's inequality pitää paikkansa eli kun mualima on lokaalisesti epätodellinen, luku on yli 2.8, kun sen pitäisi(?) olla tasan 2, jos Bell's inequality olisi huuhaata (mikäli eilen katsomani tuubivideon perusteella matikkaidioottina käsitin tuon oikein).
Käsittääkseni Bell's inequality liittyy lähinnä kvanttimekaaniseen ilmiöön joka suorastaan miltei kauhistutti Yks'kiven Alppua, eli kvanttilomittumiseen, jota Alppu kuvaili vähän halveksuvasti fraasilla "spooky action at a distance", tjsp, koska hän piti sitä hevonpeenä. Jos esimerkiksi lomittuneen hiukkasparin toisen osapuolen spin "kääntyy alaspäin", vaikka toinen osapuoli olisi universumin "toisella laidalla" sen spin kääntyy samanaikaisesti "ylöspäin"!
(Palstan fysiikkanerot korjatkoot jos tuo meni ihan vituralleen!)
Yksi suosikkivärssyjäni on se missä Vakris toteaa valaistuneen ihmisen olevan niin patalaiska että jopa silmien avaaminen ja sulkeminen on hänelle vaivalloista, tai jotain tuonneppäin! 🤣
Vierailija kirjoitti:
Lucinda Rileyn Kuolema sisäoppilaitoksessa.
Oli sopivasti pikalainahyllyssä.
Oli hyvä!
Sain päivässä luettua kun olen yksin kotona.
Sääli kun Riley kuoli, tähän olisi varmaan tullut jatkoa.
Antti Tuomaisen Majavateoria.
Seikkailupuistotrilogian päätösosa.
Ihan hauskaa luettavaa.
Keigo Higashimon "Uskollinen naapuri " (suomentaja: Raisa Porrasmaa, kustantaja: Punainen silakka). Japani dekkari. Tykkään japanilaisista kirjallisuudesta, Murakamin teokset löytyy kaikki hyllystä.
Luen Florian Illiesin Rakkautta vihan aikaan tunnettuja eurooppalaisia pareja 1929-1939
Vierailija kirjoitti:
Keigo Higashimon "Uskollinen naapuri " (suomentaja: Raisa Porrasmaa, kustantaja: Punainen silakka). Japani dekkari. Tykkään japanilaisista kirjallisuudesta, Murakamin teokset löytyy kaikki hyllystä.
Itse aloitan juuri hänen Namiyan puodin ihmeet kirjaa.
Liane Moriartyn Kolme toivetta.
Hänen esikoisromaaninsa joka on vasta suomennettu.
Olen kaikki entiset lukenut, suosittelen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rosa ja Björk, Satu Rämö
Loistava
Mulla sama kesken, mutta kiinnostaa ihan vilpittömästi miksi se on susta loistava? Musta kummatkin sarjan kirjat on olleet melko töksäyttävästi ja jopa vähän amatöörimäisesti kirjoitettuja, eikä tosiaan ansaitse sellaista suitsutusta kuin mediassa ja joka puolella on ollut. Satulla on paljon ystäviä toimittajina ja influenssereina?
No mutta, itsekin luen jo toista osaa, joten on niissä jotain koukuttavaakin.
Mun mielestä molemmat hyviä, koukuttavia ja kiinostavia. En tunnista kirjoista samaa kuin sinä.
Itsekin ihmettelen negatiivisia arvosteluja. Ihan kuin hänelle olisi ihan joku oma arvosteluasteikkonsa. Itse luen todella paljon kaikenlaisia kirjoja ja lajityypissään varsinkin tämä toinen kirja on ihan onnistunut. Ruotsissa on esimerkiksi lukemattomia hyvin myyviä dekkarikirjailijoita, joiden teksti on paljon yksioikoisempaa, juonen käänteet epäloogisia ja epäuskottavia. Silti kirjoja ilmestyy heiltäkin tasaiseen tahtiin ja osa päätyy ihan lukulistojen kärkeenkin.
Jännä kuitenkin, että Hesarikin jopa antoi tälle toiselle kirjalle hyvät arvostelut, vaikka muuten jakaa yleensä tiukkaa arvostelua.
No se että on olemassa VIELÄ HUONOMPIA kirjailijoita, ei pitäisi olla mikään peruste hyvälle kirjalle tai kirjailijalle.
Voisiko joku kehua David Foster Wallacen kirjaa Päättymätön riemu?
On ollut kauan yöpöydällä, mutta se on niin paksu että en tohdi tarttua siihen. Jos tietäisin että se on tosi hyvä, se voisi auttaa. 😀
Dupovy: Salatut tieteet ja sieluopin fysiologia
Kirja on vuodelta 1910 kolmas painos, Kirjapaino osakeyhtio Sana
Johdatus salatieteisiin, kokeisiin ja tarvittaviin laitteisiin.