Mikä kirja sulla on kesken juuri nyt?

Joonatan Tola: Punainen planeetta

Ottaessa Moshfegh: Vuosi horroksessa.

Aikalailla kirjan loppupuolella olen. Kirja kertoo nykiläisestä, nuoresta, varakkaasta ja kauniista naisesta, joka päättää nukkua koko vuoden erilaisten lääkkeiden voimalla. Taustalla on ainakin vanhempien kuolema, sekä on-off-suhde (mielestäni todella pösilöön) mieheen.

Ylettömästi erilaisia reseptejä kirjoitteleva lääkäri on myös hahmo sinänsä. Samoin naisen pinnallinen ja takertuva ystävä, jolle laihduttaminen on pakkomielle. Ihan kiintoisaa luettavaa.

Douglas Adams - Linnunrata.

Steven Pinkerin The Stuff of Thought, toista kertaa.

Nina Wähä, Perintö

Sukudraama Tornionjokilaaksosta 1940 - 1982 vuosilta. Karjalaistyttö menee sotavuosina 14-vuotiaana naimisiin pohjoisuomalaisen sotilaan kanssa. He saavat 14 lasta, joista 12 jää eloon. He kaikki ovat kirjan henkilöitä. Erilaisuutta, isän despoottista käytöstä, sisaryhteyttä, paljon vihaa ja surua, mutta myös pilkahdus hyvää. Lapsen kuolema ei unohdu, syyllisyys saa aikaan vihaa kaikkea kohtaan. Täyteläinen lukukokemus.

Vierailija kirjoitti:

Kjell Westö, Tritonus.

Mitä mieltä te muut olette tästä kirjasta?

Minulla sama kesken ja kesken myös jää. Westön kirjoja olen yrittänyt aiemminkin, ei vain uppoa.

Kuka jaksaa lukea tuollaista?!

Raija Oranen: Puhtaat valkeat lakanat

Juhani Pohjanmies: Helikopteri

Luen tätä n.s. poikien seikkailukirjaa pojalle iltakirjana

Pitäisiköhän nyt ottaa "Taivaanpallo" taas työn alle, lukaisin välissä JP Koskisen "Tulisiiven"-

Vierailija kirjoitti:

Kjell Westö, Tritonus.

Mitä mieltä te muut olette tästä kirjasta?

Tykkäsin kyllä vaikka en ole itse musikaalinen. Ehkä joku musiikkia harrastava saisi vielä enemmän irti.

Suon villi laulu tuli saatua loppuun ja Margarita on nyt menossa.

Jörn Donner : Bergman

Kuningashuone.

Orhan Pamuk: Istanbul. Pidän jostain syystä hänen kirjoitustyylistään paljon.

Vierailija kirjoitti:

Olivier Bourdeaut: Tule takaisin, Mr. Bojangles. Aivan valloittava kirja. Tunnelma on ihastuttavan kepeä, mutta tarina kaiken taustalla on hyvin surullinen. Kirja kertoo omintakeisesta perheestä, jonka keskiössä on pieni poika. Hänellä on hurmaava isä, joka on tarinankerronnan mestari sekä lumoava äiti, joka tanssii kuin enkeli ja vaihtaa nimeään päivittäin. Elämä on yhtä juhlaa ja tanssia, jonka tahti vain kiihtyy kiihtymistään. Kirjaan on valittu osuva lainaus Bukowskilta: "Eräät eivät koskaan tule hulluiksi… Heidän elämänsä täytyy todella olla tylsää." Voin sanoa, että tämän kirjan hahmoilla ei ole tylsää.

Sain tämän lyhyen kirjan juuri luettua ja huhhuh mitä tunteiden vuoristorataa tämän lukeminen sai aikaan. Hervoton nauru, muuttui hetkessä parkumiseksi. Kaunis, karmea, riipaiseva tarina. Kirja kertoo mielenterveysongelmaisesta naisesta ja hänen pienestä perheestään. Suosittelen.

edelleen omani.

Lisa Jewell-joka askel jonka otat

Juhani Karila: Pienen hauen pyydystys

Christiane F. Huumeasema Zoo. Ties kuinka monennen kerran.

Ei mikään, töttöröö. Heh heh. :)

Sinc

Vierailija kirjoitti:

Kjell Westö, Tritonus.

Mitä mieltä te muut olette tästä kirjasta?

Ei ollut yhtä hyvä kuin Westön aikaisemmat. Oli häiritsevällä tavalla asenteellinen. Lisäksi oli outoa, kun joistain sivuhenkilöistä tuli niin ratkaisevia. Edellisessä, Rikinkeltaisessa taivaassa, oli sama ongelma.