Mikä kirja sulla on kesken juuri nyt?

Vierailija kirjoitti:

Deborah Feldmanin Unorthodox- Näin hylkäsin hasidijuutalaiset juureni

Netflixissä on kirjaan perustuva minisarja.

Vaikka joku tätä alapeukuttikin niin suosittelen.

Kertoo jo ekan neljänneksen perusteella paljon enemmän kuin sarja ( kuten nyt kirjat aina yleensä muutenkin).

Obaman uusin. Ihan mielenkiintoinen, vaikka ärsyttävä lukea, kun kirja on niin painava. Olen tottunut lukemaan e-kirjoja lukulaitteella, joten fyysinen kirja on painava. Sain joululahjaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keplerin Peilimies - vika varmaan itsessäni, mutta en vaan tykästy kirjaan miltään osin. En saa mitään lukuelämystä ja äänikirjana yritän kuunnella loppuun, ettei kirja jää kesken. Mutta voi miksi tällaisia kirjoitetaan? Ovatko muut keplerit parempia?

Itse pidin tästä kovasti, tosin tovin kesti että kirja pääsi vauhtiin ja parani loppua kohti.

Minä myös pidin kovasti, samoin tyttäreni. Olemme lukeneet kaikki Keplerit.

Tosi raskas reissu

Ihan mahtava, tosi hauska tarina.

Liane Moriartyn Sulje silmäsi ja laske kymmeneen. Just aloitin, olen hänen muut kirjansa lukenut ja tykännyt.

Ei mitään hömppää.

Metsästäjätär, Kate Quinn, Bookbeat, suosittelen.

Ann Cleeves - The Darkest Evening.

Ilmeisesti kaikki, mitä olen briteistä lukenut ja oppinut voidaan heittää roskakoriin! Tai siis ainakin se myytti, että sillä saarella kaikki litkivät vain ja ainoastaan teetä aamusta iltaan. Nimittäin tämän kirjan perusteella voidaan sanoa, että britit alkavat pian lähestyä meitä suomalaisia kahvinjuonnin kuninkaina. Kahvin juomisesta kysellään ja sitä tarjotaan kyselemättäkin jatkuvasti ja ihan kaikille. Jopa poliisimiehen käydessä eräässä yksityissairaalassa tapaamassa juttuun liittyvää psykiatria poliisilta kysytään ennen kuin psykiatri vapautuu: "Can I get you some coffee?"  Uskomatonta. :O

Muuten tarina on tuttua ja turvallista brittidekkaritasoa pääosassaan tv.stäkin tuttu rikoskomisario Vera Stanhope. Juoni vie mukanaan ja ahmimalla minä sen taas luin. Tykkäsin, arvosana 9+. Vai olisiko sittenkin 9 1/2?

James Essinger - Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan

DFW: Päättymätön riemu. Kesken vielä pitkään vaikka vetää kuin husky hangella.

Petra Rautiainen: Tuhkaan piirretty maa. Tykkäsin kovasti ja seuraavana odottaa samasta aiheesta Tommi Kinnusen Ei kertonut katuvansa.

Vierailija kirjoitti:

John Irving: Ystäväni Owen Meany

Luin tätä, mutta se jäi minulta kesken noin 100. sivun kohdalla jotenkin liian kevyenä. Olen lukenut Irvingin muuta tuotantoa, ja paras on ollut ehdottomasti Garpin maailma. Aikomus on lukea tuo Ystäväni Owen Meany tämän vuoden aikana loppuun, mutta alku ei tehnyt minuun yhtä suurta vaikutusta kuin muutama muu Irvingin kirja. Tiedän tosin, että tätä kirjaa moni pitää Irvining parhaimpiin kuuluvana. Ehkä olin lukenut liian monta hänen kirjaansa putkeen ja sama tyyli alkoi vain kyllästyttää.

Nyt olen lukemassa Montefioren Jerusalem - kaupungin elämäkerta -kirjaa. Sain vinkin täältä ja olen siitä tavattoman kiitollinen! Todella hyvä kirja! Kävin lainaamassa Talmudin, ja se odottaa tuossa yöpöydällä vuoroaan.

Märta Tikkasen elämänkerta, Johanna Holmström. Märta persoonana on aina kiehtonut minua. Tässä kirjassa hänen elämäänsä avataan suorasukaisesti, jopa kuohuttavasti.

Pidän Johannan tyylistä hypätä vaivattomasti eri aikakausien välillä. Märtan elämä ja aikaansaannokset ovat kyllä uskomattomia ja pistää miettimään, mistä hän on voimansa ammentanut. Mielenkiintoa herättävä kirja.

Katja Raunio - Sinun päiväs koittaa.

Aika harvoin luen alkuperältään ihan suomenkielistä kirjallisuutta ja tälläkin kertaa oli vähällä jäädä kesken. Hesarin arvostelu suitsutti kirjaa ja sitä lukiessa heräsi kiinnostus. Vaski-kirjastojen jonossa olin melkein kaksi kuukautta, eli oli ihan oikeasti hypetetty kirja, sillä sen kappaleita oli liikkeelläkin mittava määrä. Sitten kun vihdoin kirjan käteeni sain, niin... no, pettymys alkoi jo heti ensi sivuilta. En millään ollut päästä juoneen mukaan, niin monimutkainen rakenne kirjassa on. Jossain kolmannen luvun paikkeilla lukeminen alkoi hiukan enemmän luistaa, ja onnittelinkin itseäni siitä, kun olin jaksanut sinnitellä niin pitkälle.

Olkoonkin, että tarina on satiiri politiikan likaisuudesta, nepotismista ja häikäilemättömyydestä misogynismistä puhumattakaan, niin en osannut hyristellä mielihyvästä kirjailijan tarkkanäköisyyden edessä, koska juoni ja edelleen kirjan rakenne puuduttivat. Kaikkein antoisinta oli lukea päähenkilö Anton Harmajan ja hänen "erikoisystävänsä" Judas Berglundin kirjeenvaihtoa, se ihan oikeasti kiinnosti ja sai hiukan jopa hymyilemäänkin, mutta sekin ilo loppui kauan ennen tarinan viimevihellystä, kun kirjeenvaihto loppui syystä ja toisesta. Viimeisen luvun "luin" hyppimällä tekstiä sivutolkulla, mutta voin sanoa, etten jättänyt kirjaa kesken, koska viimeiset kymmenen sivua luin ihan ajatuksen kanssa, mutta ei sekään minulle mitään suurta iloa tuonut. Raskasta luettavaa kaikin puolin koko höskä. Enkä ainakaan voi sitä mitenkään suositella.

Lee Child: Kaukolaukaus

Loirin elämänkerta.

Rutger Bregman: Hyvän Historia.

Äänikirja

Lucinda Riley

Auringon sisar

Sophie Kinsellan Sitä saa mitä antaa.

Pidän hänen tyylistään, kevyttä ja humoristista mutta ei ihan hömppää.

A Promised Land

Discovery of Witches (All Souls Trilogy osa 1)

Katoin sarjan pari tuotantokautta ja tykkään yleensä lukea kirjat ensin mutta tämän sarjan löysin vähän vahingossa joten luen kirjat/novellit näin jälkeenpäin. Suosittelen fantasian ystäville.