Onko se erikoista jos on antanut lapsen adoptioon?

Erittäin erikoista. Kuinka kukaan siihen edes pystyy?

On se erikoista, koska se on harvinaista, ja yleensä vanhempi mieluummin vaikka kuolisi kuin luopuisi lapsestaan.

No erikoista siinä mielessä ettei kovin yleistä. Mutta mitään pahaa en siinä näe todellakaan. Joskus elämäntilanne voi olla sellainen ettei lapselle olisi hyvä kasvuympäristö, ja silloin on iso hyvä teko antaa lapsi adoptioon. Adoptiolapsen saajathan seulotaan tarkkaan eli voi olla Suomessa varsin varma että kunnon ihmisille lapsi pääsee kasvamaan. 

ja yleensä vanhempi mieluummin vaikka kuolisi kuin luopuisi lapsestaan.

Varmasti päätös on jokaiselle kipeä ja ahdistava, mutta jos tosiaan ei pysty tarjoamaan lapselle siedettäviä kasvuoloja niin todella hyvä jos voi vaan kestää luopumisen kipunsa siksi, että lapsella olisi paremmat edellytykset elämässä.

Vierailija kirjoitti:

Erittäin erikoista. Kuinka kukaan siihen edes pystyy?

Kun se on lapsen parhaaksi niin siihen pystyy.

Onhan se erikoista ja harvinaistakin. Ei ole kovin häävisti asiat, jos lapsestaan luopuu.

Jos vanhempi rakastaa lastaan ja tiedostaa ettei kykene hänestä huolehtimaan riittävän hyvin ja uskoo että lapsella olisi parempi kasvaa jonkun toisen kotona niin miksipä ei?

Vierailija kirjoitti:

No erikoista siinä mielessä ettei kovin yleistä. Mutta mitään pahaa en siinä näe todellakaan. Joskus elämäntilanne voi olla sellainen ettei lapselle olisi hyvä kasvuympäristö, ja silloin on iso hyvä teko antaa lapsi adoptioon. Adoptiolapsen saajathan seulotaan tarkkaan eli voi olla Suomessa varsin varma että kunnon ihmisille lapsi pääsee kasvamaan. 

ja yleensä vanhempi mieluummin vaikka kuolisi kuin luopuisi lapsestaan.

Varmasti päätös on jokaiselle kipeä ja ahdistava, mutta jos tosiaan ei pysty tarjoamaan lapselle siedettäviä kasvuoloja niin todella hyvä jos voi vaan kestää luopumisen kipunsa siksi, että lapsella olisi paremmat edellytykset elämässä.

Kysyttiin, mikä siinä on erikoista. Erikoista on se, että se on harvinaista, ja syy on se, että yleensä vanhemmat haluavat pitää lapsensa. Aloitusviestistä tulee sellainen kuva, että kysyjä ei ymmärrä, mikä asiassa on erikoista. Jos lapsen voisi antaa pois tuosta vain, ei olisikaan mitään erikoista, ja adoptioon antaminen olisi varmasti yleisempää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erittäin erikoista. Kuinka kukaan siihen edes pystyy?

Kun se on lapsen parhaaksi niin siihen pystyy.

Kun olisikin.

Vanhaan aikaan näitä "adoptioita" tehtiin ihan naapurusten keskenkin. Isänikin lapsuuskodissa näin. Oli jo 8 lasta, yhdeksäs tulossa, kun mies kaatui sodassa. Syrjäinen pieni omavaraistila, äiti jäi siihen katraansa kanssa ja oli ihan hätä siitä miten saada edes ruoka riittämään kun tulee taas yksi lapsi. Ennenkin jo joutui säännöstelemään tyyliin lihaa vain sunnuntaina, vain 3 lihapullaa per lapsi. Naapurissa oli sitten lapseton nelikymppinen pari, ja ehdottivat että voisivat lapsen kasvattaa. He saivat lapsen joka on heille kuin oma, kun on vauvasta asti ollut, ja isänäidiltä väheni elatuksen huoli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No erikoista siinä mielessä ettei kovin yleistä. Mutta mitään pahaa en siinä näe todellakaan. Joskus elämäntilanne voi olla sellainen ettei lapselle olisi hyvä kasvuympäristö, ja silloin on iso hyvä teko antaa lapsi adoptioon. Adoptiolapsen saajathan seulotaan tarkkaan eli voi olla Suomessa varsin varma että kunnon ihmisille lapsi pääsee kasvamaan. 

ja yleensä vanhempi mieluummin vaikka kuolisi kuin luopuisi lapsestaan.

Varmasti päätös on jokaiselle kipeä ja ahdistava, mutta jos tosiaan ei pysty tarjoamaan lapselle siedettäviä kasvuoloja niin todella hyvä jos voi vaan kestää luopumisen kipunsa siksi, että lapsella olisi paremmat edellytykset elämässä.

Kysyttiin, mikä siinä on erikoista. Erikoista on se, että se on harvinaista, ja syy on se, että yleensä vanhemmat haluavat pitää lapsensa. Aloitusviestistä tulee sellainen kuva, että kysyjä ei ymmärrä, mikä asiassa on erikoista. Jos lapsen voisi antaa pois tuosta vain, ei olisikaan mitään erikoista, ja adoptioon antaminen olisi varmasti yleisempää.

Tarkoitin sitä että kun asiasta kertoo niin ihmiset ns karkaa eli pitävät sitä erikoisena. Itse sen kokeneena pidän ihan tavallisena asiani.

On.  Olen itse antanut lapseni adoptoitavaksi.

Suomessa määrät todella vähäisiä syntyvyyteen nähden.Ja erikoista tietenkin se, että valitettava usein tulee muita kertomaan miten teet väärin ja miten pitäisi miettiä. Ja miten pitäisi ajatella sitä lasta.  Adoptio on juuri yksi vaihtoehto ajatellen sitä lasta ja lapsen parhaaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No erikoista siinä mielessä ettei kovin yleistä. Mutta mitään pahaa en siinä näe todellakaan. Joskus elämäntilanne voi olla sellainen ettei lapselle olisi hyvä kasvuympäristö, ja silloin on iso hyvä teko antaa lapsi adoptioon. Adoptiolapsen saajathan seulotaan tarkkaan eli voi olla Suomessa varsin varma että kunnon ihmisille lapsi pääsee kasvamaan. 

ja yleensä vanhempi mieluummin vaikka kuolisi kuin luopuisi lapsestaan.

Varmasti päätös on jokaiselle kipeä ja ahdistava, mutta jos tosiaan ei pysty tarjoamaan lapselle siedettäviä kasvuoloja niin todella hyvä jos voi vaan kestää luopumisen kipunsa siksi, että lapsella olisi paremmat edellytykset elämässä.

Kysyttiin, mikä siinä on erikoista. Erikoista on se, että se on harvinaista, ja syy on se, että yleensä vanhemmat haluavat pitää lapsensa. Aloitusviestistä tulee sellainen kuva, että kysyjä ei ymmärrä, mikä asiassa on erikoista. Jos lapsen voisi antaa pois tuosta vain, ei olisikaan mitään erikoista, ja adoptioon antaminen olisi varmasti yleisempää.

Tarkoitin sitä että kun asiasta kertoo niin ihmiset ns karkaa eli pitävät sitä erikoisena. Itse sen kokeneena pidän ihan tavallisena asiani.

No, onhan se sulle tavallinen asia, mutta harvinaisia asioita ei yleensä pidetä tavallisina. Mä en tunne ketään, joka olisi antanut lapsen adoptioon – tai ainakaan ketään sellaista, joka kertoisi asiasta avoimesti. Tunnen joitakin kotimaasta adoptoineita perheitä kyllä. 

Onhan se sikäli erikoista, että tällaisia tapauksia osuu nyky-Suomessa kohdalle äärettömän harvoin. Siis että suomalainen antaisi lapsensa adoptoitavaksi.

Toki suomalaisvanhemmat adoptoivat paljonkin lapsia ulkomailta, mutta juuri siksi, että kotimaisia adoptioitavia lapsia ei vaan yksinkertaisesti ole tarjolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No erikoista siinä mielessä ettei kovin yleistä. Mutta mitään pahaa en siinä näe todellakaan. Joskus elämäntilanne voi olla sellainen ettei lapselle olisi hyvä kasvuympäristö, ja silloin on iso hyvä teko antaa lapsi adoptioon. Adoptiolapsen saajathan seulotaan tarkkaan eli voi olla Suomessa varsin varma että kunnon ihmisille lapsi pääsee kasvamaan. 

ja yleensä vanhempi mieluummin vaikka kuolisi kuin luopuisi lapsestaan.

Varmasti päätös on jokaiselle kipeä ja ahdistava, mutta jos tosiaan ei pysty tarjoamaan lapselle siedettäviä kasvuoloja niin todella hyvä jos voi vaan kestää luopumisen kipunsa siksi, että lapsella olisi paremmat edellytykset elämässä.

Kysyttiin, mikä siinä on erikoista. Erikoista on se, että se on harvinaista, ja syy on se, että yleensä vanhemmat haluavat pitää lapsensa. Aloitusviestistä tulee sellainen kuva, että kysyjä ei ymmärrä, mikä asiassa on erikoista. Jos lapsen voisi antaa pois tuosta vain, ei olisikaan mitään erikoista, ja adoptioon antaminen olisi varmasti yleisempää.

Tarkoitin sitä että kun asiasta kertoo niin ihmiset ns karkaa eli pitävät sitä erikoisena. Itse sen kokeneena pidän ihan tavallisena asiani.

No, onhan se sulle tavallinen asia, mutta harvinaisia asioita ei yleensä pidetä tavallisina. Mä en tunne ketään, joka olisi antanut lapsen adoptioon – tai ainakaan ketään sellaista, joka kertoisi asiasta avoimesti. Tunnen joitakin kotimaasta adoptoineita perheitä kyllä. 

Moni ei varmaan uskalla asiasta puhua.

On se erikoista silloin, jos naimisissa oleva nainen antaa lapsensa (jonka isä on naisen aviopuoliso) adoptoitavaksi, kun lapsi on jo muutaman vuoden ikäinen.

Toki tämä tiedät itsekin.

Ja se on erikoista myös, että tavan takaa täällä asiasta kyselet.

Vierailija kirjoitti:

On se erikoista silloin, jos naimisissa oleva nainen antaa lapsensa (jonka isä on naisen aviopuoliso) adoptoitavaksi, kun lapsi on jo muutaman vuoden ikäinen.

Toki tämä tiedät itsekin.

Ja se on erikoista myös, että tavan takaa täällä asiasta kyselet.

Sinähän et tiedä kaikkea mutta eipä se haittaa.

Parempi ratkaisu kuin abortti. Annetaan sentään elämälle mahdollisuus jossain muualla kukoistaa.

Valitettavan erikoista. Kumpa tosiaan abortin sijasta annettaisiin lapselle mahdollisuus ja samalla jollekin lasta haluavalle mahdollisuus.

Vierailija kirjoitti:

No erikoista siinä mielessä ettei kovin yleistä. Mutta mitään pahaa en siinä näe todellakaan. Joskus elämäntilanne voi olla sellainen ettei lapselle olisi hyvä kasvuympäristö, ja silloin on iso hyvä teko antaa lapsi adoptioon. Adoptiolapsen saajathan seulotaan tarkkaan eli voi olla Suomessa varsin varma että kunnon ihmisille lapsi pääsee kasvamaan. 

ja yleensä vanhempi mieluummin vaikka kuolisi kuin luopuisi lapsestaan.

Varmasti päätös on jokaiselle kipeä ja ahdistava, mutta jos tosiaan ei pysty tarjoamaan lapselle siedettäviä kasvuoloja niin todella hyvä jos voi vaan kestää luopumisen kipunsa siksi, että lapsella olisi paremmat edellytykset elämässä.

Hyvä kommentti! Kiitos!