Lue keskustelun säännöt.
Työkaverini onkin osallisena hyvin lähellä itseäni olevassa kolmiodraamassa
07.08.2018 |
Aloitin uudessa työssä ja viihdyn erinomaisesti.
Nyt sain kuitenkin selville jotain epämieluisaa. Työkaverini, ihan mukavantuntuinen nuori nainen, on ainakin omalta osaltaan syyllinen tyttäreni avoliiton kariutumiseen muutama kuukausi sitten. Eli se toinen nainen. Miten ihmeessä suhtaudun nyt?! Ei tekisi mieli ollenkaan lähteä töihin tänään... olemme samassa vuorossa...
Kommentit (42)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko työsi sellainen, että vuorojärjestelyt ovat mahdollisia, jos esimies on ymmärtäväinen? Eli joutuisit siis uskoutumaan hänelle. Ei tietenkään onnistu joka paikassa, ja on harkittava tarkoin, minka verran yksityiasioista avautuu työpaikalla.
TIlanne on työnantajankin kannalta kinkkinen, koska on kokemusta esim. ns. työpaikkaromansseista, niiden kariutumisesta sekä koko tämän prosessin vaikutuksesta muuhun työyhteisöön.
Töiden hoitamiseen työntekijöiden keskinäiset mieltymykset tai vastenmielisyydet eivät tietenkään saisi vaikuttaa ainakaan kielteisesti, mutta mahdotonta niitä vaikutuksia täysin on estää.
Karaise mielesi ja menet vain, keskityt työsi hoitamiseen erityisen hyvin (varmasti nytkin hoidat), tarkoitan tällä sitä, että todella yrität sulkea mielesi muulta kuin itse työltä. Olet tuolle mielipahan aiheuttajalle korostetun kohtelias, kuin vieraalle olisit. Älä anna lannistaa itseäsi.
On niin ymmärrettävää, miten pahoillasi olet äitinä, mutta päätä jo tyttäresi vuoksi, ettet anna tuon "toisen naisen" tuhota sinun työpaikkaasi.
Ole vahva ja mallina omalle tyttärellesikin vahvuudesta, hän tarvitsee nyt kaiken tukesi. Mutkan kautta ajatellen tuo "toinen" on osoittanut tyttäresi miehen kelvottomuuden; tyttösi todellakin ansaitsee paljon parempaa. Voimia siis!
Mahtavan arvion esität. Provohan tämä, mutta jos totta olisi, niin älä nyt sorru tuommoiseen keittiöpsykolointipaskaan, kun tiedät asioista vain ulkopuolisen erittäin puolueellisen kertomuksen. Mistä tiedät vaikka tuo ihana tytär on ollut vaikka minkälainen petturi ja hirviö, tuskin äiti sitä kitinässään kertoisi.
Väitinkö tietäväni? Vastasin annetun tiedon perusteella. Myöskin aikuisten lasten äitinä haluan antaa vertaistukea toiselle äidille, jonka tunteisiin eläydyn.
Koska en ole koulutukseltani psykologi, keittiöpsykologia onkin ainoa mahdollisuuteni päteä tällaisissa sekä monenmoisissa muissa asioissa. Sori siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko työsi sellainen, että vuorojärjestelyt ovat mahdollisia, jos esimies on ymmärtäväinen? Eli joutuisit siis uskoutumaan hänelle. Ei tietenkään onnistu joka paikassa, ja on harkittava tarkoin, minka verran yksityiasioista avautuu työpaikalla.
TIlanne on työnantajankin kannalta kinkkinen, koska on kokemusta esim. ns. työpaikkaromansseista, niiden kariutumisesta sekä koko tämän prosessin vaikutuksesta muuhun työyhteisöön.
Töiden hoitamiseen työntekijöiden keskinäiset mieltymykset tai vastenmielisyydet eivät tietenkään saisi vaikuttaa ainakaan kielteisesti, mutta mahdotonta niitä vaikutuksia täysin on estää.
Karaise mielesi ja menet vain, keskityt työsi hoitamiseen erityisen hyvin (varmasti nytkin hoidat), tarkoitan tällä sitä, että todella yrität sulkea mielesi muulta kuin itse työltä. Olet tuolle mielipahan aiheuttajalle korostetun kohtelias, kuin vieraalle olisit. Älä anna lannistaa itseäsi.
On niin ymmärrettävää, miten pahoillasi olet äitinä, mutta päätä jo tyttäresi vuoksi, ettet anna tuon "toisen naisen" tuhota sinun työpaikkaasi.
Ole vahva ja mallina omalle tyttärellesikin vahvuudesta, hän tarvitsee nyt kaiken tukesi. Mutkan kautta ajatellen tuo "toinen" on osoittanut tyttäresi miehen kelvottomuuden; tyttösi todellakin ansaitsee paljon parempaa. Voimia siis!
Mahtavan arvion esität. Provohan tämä, mutta jos totta olisi, niin älä nyt sorru tuommoiseen keittiöpsykolointipaskaan, kun tiedät asioista vain ulkopuolisen erittäin puolueellisen kertomuksen. Mistä tiedät vaikka tuo ihana tytär on ollut vaikka minkälainen petturi ja hirviö, tuskin äiti sitä kitinässään kertoisi.
Väitinkö tietäväni? Vastasin annetun tiedon perusteella. Myöskin aikuisten lasten äitinä haluan antaa vertaistukea toiselle äidille, jonka tunteisiin eläydyn.
Koska en ole koulutukseltani psykologi, keittiöpsykologia onkin ainoa mahdollisuuteni päteä tällaisissa sekä monenmoisissa muissa asioissa. Sori siitä.
Kiitos kovasti sinulle aikaisemmasta vastauksestasi, se lohdutti kovasti. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyttärelläni ei ole autoa, eikä julkinen liikenne pelaa hyvin täältä maalta. Muuten olisi tullut lapsuudenkotiinsa kyllä. Hän on löytänyt uuden asunnon ja saanut elämänsä hyvälle mallille taas. Ap
Joopa joo, autoja saa kaupasta! Ettekö tienneet?
Mistä kaupasta niitä niin vaan saa, mäkin käyn hakemassa pari.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyttärelläni ei ole autoa, eikä julkinen liikenne pelaa hyvin täältä maalta. Muuten olisi tullut lapsuudenkotiinsa kyllä. Hän on löytänyt uuden asunnon ja saanut elämänsä hyvälle mallille taas. Ap
Joopa joo, autoja saa kaupasta! Ettekö tienneet?
Mistä kaupasta niitä niin vaan saa, mäkin käyn hakemassa pari.
Joo ja auton "hakeminen kaupasta" tilanteessa, joka kestää vain viikkoja, on enemmän kuin typerän hätiköityä.
Tyypillistä av:ta. Ap kyseli, miten kestää olla samassa työpaikassa ex-vävynsä uuden hoidon kanssa, mutta täällä jauhetaan, miten tyttären olisi pitänyt ostaa auto :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän vika ole naisen, vaan sen varatun miehen. Koita muistaa se!
Naisessakin on vikaa, jos tietää miehen olevan varattu.
Ei ole.
No kyllä todella on!
Vierailija kirjoitti:
Työkaverisi on siis saanut petollisen miehen ja hänellä on ikävä tulevaisuus odotettavissa edessään. Oma tyttäresi pääsi hänen ansiostaan eroon petturista ja sai aloittaa paremman elämän, eikä mennyt vuosia enempää hukkaan sikamieheen. Eikö tässä käynyt lopulta ihan oikein ja hyvin?
Tämä.
Pettäjä pettää aina. Sanot sen sille työkaverillesi, jos oikein rupeaa ahdistamaan. Eipähän tuppaa liian lähelle sen jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nainenhan ei ole koskaan syypää mihinkään. Jos kuitenkin todisteitten valossa näyttäisi olevan toisin, tilanne on tilapäinen ja muuttuu heti kun paremmat todisteet löytyvät.
Ai sinäkin palstailet?
T. Työkaverisi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eihän vika ole naisen, vaan sen varatun miehen. Koita muistaa se!
Muista sinä se että tangoon tarvitaan kaksi. Ei ole yhtä syyllistä parisuhdesotkuissa.
Mikä pettämällä alkaa, se pettämiseen päättyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taisi pr... aloituksen kirjoittaja unohtaa, että otti nyt aikuisen tyttären äidin roolin tässä aloituksessaan. On tottunut siihen, että auton hankkiminen automaattisesti tarkoittaa myös lapsen kuskaamista, mutta unohti, että maalta kotoisin olevalla, jo itsenäistyneellä tyttärellä hyvin todennäköisesti on itselläänkin ajokortti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyttärelläni ei ole autoa, eikä julkinen liikenne pelaa hyvin täältä maalta. Muuten olisi tullut lapsuudenkotiinsa kyllä. Hän on löytänyt uuden asunnon ja saanut elämänsä hyvälle mallille taas. Ap
Minä olisin järjestänyt tyttärelleni auton tai olisin kuskannut itse, autoja voi myös vuokrata. Mutta joo, eihän se ollut mahdollusta koska.... jatkahan keksimistä.
Tähän sanon vain, että sinulle on ehkä taloudellisesti mahdollista vuokrata auto viikoiksi ja ottaa palkatonta vapaata töistä (tuskin olisin saanut) kuskatakseni tytärtäni työhönsä. En vain tajua, miten päähäsi edes pälkähtää auton vuokraus tai minun, vuorotyötä tekevän ajelu yhteensä kymmeniä kilometrejä toiseen suuntaan kuin itse (kun tövuoroni on jo alkanut toisaalla) jne....
Eikä TÄMÄ ole avaukseni pointti, vaan se nainen. Ap
Nainen on töissä ja hänellä on siihen oikeus. Sinulla on velvollisuus käyttäytyä, yksityisasiat eivät kuulu työpaikalle. Jos et pysty, irtisanoudu. Yksinkertaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän vika ole naisen, vaan sen varatun miehen. Koita muistaa se!
Naisessakin on vikaa, jos tietää miehen olevan varattu.
Ei ole.
Onko nainen tahdoton nukke? Onko naisella yhtään päättely/ajattelukykyä? Vai onko niin että saa rynniä vaikka ruumiiden yli hetken kestävän kiiman tähden?
Ilmeisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyttärelläni ei ole autoa, eikä julkinen liikenne pelaa hyvin täältä maalta. Muuten olisi tullut lapsuudenkotiinsa kyllä. Hän on löytänyt uuden asunnon ja saanut elämänsä hyvälle mallille taas. Ap
Joopa joo, autoja saa kaupasta! Ettekö tienneet?
Mistä kaupasta niitä niin vaan saa, mäkin käyn hakemassa pari.
Mä ottasin myös mielelläni ja tarvettakin olis. Pystyn irrottamaan ehkä 50€/kk kaikkiin kustannuksiin, lainaa en saa. Mistä voin siis hakea?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko työsi sellainen, että vuorojärjestelyt ovat mahdollisia, jos esimies on ymmärtäväinen? Eli joutuisit siis uskoutumaan hänelle. Ei tietenkään onnistu joka paikassa, ja on harkittava tarkoin, minka verran yksityiasioista avautuu työpaikalla.
TIlanne on työnantajankin kannalta kinkkinen, koska on kokemusta esim. ns. työpaikkaromansseista, niiden kariutumisesta sekä koko tämän prosessin vaikutuksesta muuhun työyhteisöön.
Töiden hoitamiseen työntekijöiden keskinäiset mieltymykset tai vastenmielisyydet eivät tietenkään saisi vaikuttaa ainakaan kielteisesti, mutta mahdotonta niitä vaikutuksia täysin on estää.
Karaise mielesi ja menet vain, keskityt työsi hoitamiseen erityisen hyvin (varmasti nytkin hoidat), tarkoitan tällä sitä, että todella yrität sulkea mielesi muulta kuin itse työltä. Olet tuolle mielipahan aiheuttajalle korostetun kohtelias, kuin vieraalle olisit. Älä anna lannistaa itseäsi.
On niin ymmärrettävää, miten pahoillasi olet äitinä, mutta päätä jo tyttäresi vuoksi, ettet anna tuon "toisen naisen" tuhota sinun työpaikkaasi.
Ole vahva ja mallina omalle tyttärellesikin vahvuudesta, hän tarvitsee nyt kaiken tukesi. Mutkan kautta ajatellen tuo "toinen" on osoittanut tyttäresi miehen kelvottomuuden; tyttösi todellakin ansaitsee paljon parempaa. Voimia siis!
Mahtavan arvion esität. Provohan tämä, mutta jos totta olisi, niin älä nyt sorru tuommoiseen keittiöpsykolointipaskaan, kun tiedät asioista vain ulkopuolisen erittäin puolueellisen kertomuksen. Mistä tiedät vaikka tuo ihana tytär on ollut vaikka minkälainen petturi ja hirviö, tuskin äiti sitä kitinässään kertoisi.
Väitinkö tietäväni? Vastasin annetun tiedon perusteella. Myöskin aikuisten lasten äitinä haluan antaa vertaistukea toiselle äidille, jonka tunteisiin eläydyn.
Koska en ole koulutukseltani psykologi, keittiöpsykologia onkin ainoa mahdollisuuteni päteä tällaisissa sekä monenmoisissa muissa asioissa. Sori siitä.
Kiitos kovasti sinulle aikaisemmasta vastauksestasi, se lohdutti kovasti. Ap
Kiitos sinulle ja rohkeutta ja voimia edelleen! Pidä mielesi mahdollisimman tyynenä sekä itsesi että tyttäresi vuoksi :)
Vierailija kirjoitti:
Taisi pr... aloituksen kirjoittaja unohtaa, että otti nyt aikuisen tyttären äidin roolin tässä aloituksessaan. On tottunut siihen, että auton hankkiminen automaattisesti tarkoittaa myös lapsen kuskaamista, mutta unohti, että maalta kotoisin olevalla, jo itsenäistyneellä tyttärellä hyvin todennäköisesti on itselläänkin ajokortti.
Ap sanoi, ettei tyttärellä ole omaa autoa ja auton vuokraus olisi viikoiksi tullut liian kalliiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyttärelläni ei ole autoa, eikä julkinen liikenne pelaa hyvin täältä maalta. Muuten olisi tullut lapsuudenkotiinsa kyllä. Hän on löytänyt uuden asunnon ja saanut elämänsä hyvälle mallille taas. Ap
Minä olisin järjestänyt tyttärelleni auton tai olisin kuskannut itse, autoja voi myös vuokrata. Mutta joo, eihän se ollut mahdollusta koska.... jatkahan keksimistä.
Tähän sanon vain, että sinulle on ehkä taloudellisesti mahdollista vuokrata auto viikoiksi ja ottaa palkatonta vapaata töistä (tuskin olisin saanut) kuskatakseni tytärtäni työhönsä. En vain tajua, miten päähäsi edes pälkähtää auton vuokraus tai minun, vuorotyötä tekevän ajelu yhteensä kymmeniä kilometrejä toiseen suuntaan kuin itse (kun tövuoroni on jo alkanut toisaalla) jne....
Eikä TÄMÄ ole avaukseni pointti, vaan se nainen. ApNainen on töissä ja hänellä on siihen oikeus. Sinulla on velvollisuus käyttäytyä, yksityisasiat eivät kuulu työpaikalle. Jos et pysty, irtisanoudu. Yksinkertaista.
Tuskin ap:n ongelma on pystyä käyttäytymään, vaan kestää työkaverin ehkäpä kahvihuoneessa kerrotut jutut viikonlopuista miehen kanssa jne. Onhan tilanne vaikea, sen käsittää normaali ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän vika ole naisen, vaan sen varatun miehen. Koita muistaa se!
Muista sinä se että tangoon tarvitaan kaksi. Ei ole yhtä syyllistä parisuhdesotkuissa.
Ap:n tyttö siis myös syyllinen parisuhdesotkuunsa.
Työkaverisi on siis saanut petollisen miehen ja hänellä on ikävä tulevaisuus odotettavissa edessään. Oma tyttäresi pääsi hänen ansiostaan eroon petturista ja sai aloittaa paremman elämän, eikä mennyt vuosia enempää hukkaan sikamieheen. Eikö tässä käynyt lopulta ihan oikein ja hyvin?