Miksi uskoni Jumalaan häiritsee muita?
Uskosta saan elämäniloa, mielenrauhaa, innostusta, turvaa, merkitystä elämään ja jaksan olla positiivisella mielellä, käydä töissä, harrastaa liikuntaa, olla parempi äiti, puoliso ja ystävä.
Paranin (Jumala paransi) minut syvästä masennuksesta ja elämän merkityksettömyydestä noin 10 vuotta sitten. Tiedän, että jos jostain syystä menettäisin uskoni, vaipuisin takaisin masennukseeni ja pelkoihini.
Miksi jotkut ihmiset eivät siedä, että olen uskossa? Täälläkin palstalla juuri avaus, jossa joku "kertoo" uskon olevan satua ja että Jumalaa ei ole olemassa ja haluaa uskovaisten luopuvan uskostaan.
Miksi toisen ihmisen usko häiritsee uskosta osatonta? Miksi yrittää viedä toiselta ilo? ..ei sillä, että uskoni noin heppoisesti olisi mihinkään häviämässä, kukaan ei sitä minulta vie. Ihmetyttää vain, miten joku toiselle tärkeä asia voi häiritä toista, varsinkin kun EN edes uskostani pidä meteliä. Saati että yrittäisin käännyttää ketään.
Vaikken itsekään jaa kaikkien kanssa samoja intressejä, en todellakaan ole kieltämässä tai latistamassa toiselta sellaista asiaa, jonka näen olevan tälle tärkeää, ja tekevän hänelle hyvää...
Kommentit (175)
Koska mielisairaana olet uhka yhteiskunnalle - siksi!
usko vaan mutta älä rajoita toisten elämää siihen perustuen
Vierailija kirjoitti:
Koska minun totuuteni on oikeampi kuin sinun totuutesi.
Ja mitä hyötyisit siitä, jos alkaisinkin yhtäkkiä ajattelemaan "sinun totuuteesi" mukaisesti ja omalta elämältäni lähtisi pohja? Ajatteletko, että olisit silloin jotenkin tyytyväisempi? Onko sinun muutoinkin vaikeaa hyväksyä erilaisia tai eri tavoin ajattelevia ihmisiä?
Ap
Varmastikaan uskosi ei häiritse muita, ellet sinä häiritse sillä muita. Enhän edes tiedä uskostasi, ellet ala siitä esitelmöidä - kuten tässä aloituksessa...
Miksi jotkut ihmiset eivät siedä, että olen uskossa? Täälläkin palstalla juuri avaus, jossa joku "kertoo" uskon olevan satua ja että Jumalaa ei ole olemassa ja haluaa uskovaisten luopuvan uskostaan.
En ole lukenut kyseistä ketjua, joten siihen en ota kantaa. Mutta yleisellä tasolla kyse on varmaan siitä, että ihmiset arvostaa totuutta ja haluaa muidenkin lakkaavan uskomasta valheisiin. Vaikka itse kokisit uskontosi pelkästään positiivisena, se voi silti asettaa ajattelullesi ja elämällesi sellaisia rajoitteita, joita ateistit pitävät haitallisina.
Kyse on ihan vastaavasta asiasta kuin siinä, että useimmat uskovat toivoo muidenkin löytävän mielelleen rauhaa ja/tai sielulleen pelastuksen uskonnosta. Tarkoitus on hyvä, vaikka toteutus voi olla epäonnistunut.
t. toinen uskova
Vierailija kirjoitti:
Koska mielisairaana olet uhka yhteiskunnalle - siksi!
Hoh-hoijaa... en jaksa nyt provosoitua, mutta heitän kysymyksen:
Enkö ennemminkin uhannut yhteiskuntaa syvästi masentuneena, työkyvyttömänä ja ilottomana, jollainen olin ennen uskoa?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska mielisairaana olet uhka yhteiskunnalle - siksi!
Hoh-hoijaa... en jaksa nyt provosoitua, mutta heitän kysymyksen:
Enkö ennemminkin uhannut yhteiskuntaa syvästi masentuneena, työkyvyttömänä ja ilottomana, jollainen olin ennen uskoa?Ap
Toiko se sinun jumalasi työkyvynkin takaisin?
Vierailija kirjoitti:
Varmastikaan uskosi ei häiritse muita, ellet sinä häiritse sillä muita. Enhän edes tiedä uskostasi, ellet ala siitä esitelmöidä - kuten tässä aloituksessa...
Tuosta "esitelmöinnistä";
Tämä onkin "Aihe vapaa". Tullessasi tänne palstalle, otat itse riskin, että saatat löytää myös erilailla ajattelevien ihmisten aloituksia. Ja itse saa valita, mitkä ketjut lukee. :)
Ap
Ketään ei varmasti haittaa uskosi jos pidät sen omana tietonasi. En ymmärrä miksi pitää saarnata omasta elämäntavastaan muille ja jankuttaa sen olevan ainoa oikea tapa elää. Sama pätee erikoisruokavaliota noudattaviin ihmisiin. Joka paikassa pitää tuoda oma tapa kovaäänisesti esiin
Muut antavat varmasti sinun uskoa rauhassa jos sinä annat muiden olla uskomatta rauhassa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska mielisairaana olet uhka yhteiskunnalle - siksi!
Hoh-hoijaa... en jaksa nyt provosoitua, mutta heitän kysymyksen:
Enkö ennemminkin uhannut yhteiskuntaa syvästi masentuneena, työkyvyttömänä ja ilottomana, jollainen olin ennen uskoa?Ap
Toiko se sinun jumalasi työkyvynkin takaisin?
Toi. Syvästi masentuneena on vaikeaa käydä töissä. Masennuksesta parannuttuani hävisi tämäkin ongelma.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmastikaan uskosi ei häiritse muita, ellet sinä häiritse sillä muita. Enhän edes tiedä uskostasi, ellet ala siitä esitelmöidä - kuten tässä aloituksessa...
Tuosta "esitelmöinnistä";
Tämä onkin "Aihe vapaa". Tullessasi tänne palstalle, otat itse riskin, että saatat löytää myös erilailla ajattelevien ihmisten aloituksia. Ja itse saa valita, mitkä ketjut lukee. :)Ap
Esitit kysymyksen ja minä halusin olla kohtelias ja vastata kysymykseesi. Ei varmaan olisi pitänyt. -5
Niin kauan kun uskosi on oma asiasi, joka ei vaikuta muihin ihmisiin, kaikki on hyvin. Ketään ei kiinnosta.
Mutta miksi tunnet tarvetta hakea jotain oikeutusta uskollesi jostain vauva-palstalta? Ahdistaako, kun kukaan ei välitä siitä oletko uskossa vai et?
Minusta usko on vain psykoosin ja riippuvaisuuden toinen muoto. Tosin kannatan ehdottomasti sitä, että alkkikset, rikolliset ja nistit löytävät jeesuksen, jos se auttaa pääsemään kuiville.
Vierailija kirjoitti:
Ketään ei varmasti haittaa uskosi jos pidät sen omana tietonasi. En ymmärrä miksi pitää saarnata omasta elämäntavastaan muille ja jankuttaa sen olevan ainoa oikea tapa elää. Sama pätee erikoisruokavaliota noudattaviin ihmisiin. Joka paikassa pitää tuoda oma tapa kovaäänisesti esiin
Muut antavat varmasti sinun uskoa rauhassa jos sinä annat muiden olla uskomatta rauhassa
Ei se valitettavasti mene näin. En tuputa enkä saarnaa. Vastaan kyllä totuudenmukaisesti, jos minulta asiasta kysytään. Ja tällöin olen törmännyt siihen, että minuun hermostutaan ja aletaan inttämäänja suoranaisesti haukkumaan, kun olen vain vastannut kysymykseen, joka minulle on esitetty, yrittämättä käännyttää ketään.
Ap
Minua häiritsee usko Jumaliin ja muihin satuolentoihin siinä vaiheessa, kun aletaan toivottelemaan tavatessa ja lähtiessä siunausta tai herran rauhaa. Tai jos ihan arkitilanteissakin julistaa tuota uskoaan, parantumistaan jne.
Jokainen saa minun puolestani uskoa mihin haluaa, mutta pitäköön asian itsellään. Jos on aidosti hyvä ja varma olo itsensä ja uskomustensa kanssa, ei niitä tarvitse toisille julistaa.
Itse olen ateisiti. En tuputa omia käsityksiäni muille ja toivoisin muilta samaa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi jotkut ihmiset eivät siedä, että olen uskossa? Täälläkin palstalla juuri avaus, jossa joku "kertoo" uskon olevan satua ja että Jumalaa ei ole olemassa ja haluaa uskovaisten luopuvan uskostaan.
Ei usko ole satua. Ihminen voi uskoa vaikka Joulupukkiin jos niin haluaa.
Ei se silti tee Joulupukista totta, vaan edelleen se on satua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketään ei varmasti haittaa uskosi jos pidät sen omana tietonasi. En ymmärrä miksi pitää saarnata omasta elämäntavastaan muille ja jankuttaa sen olevan ainoa oikea tapa elää. Sama pätee erikoisruokavaliota noudattaviin ihmisiin. Joka paikassa pitää tuoda oma tapa kovaäänisesti esiin
Muut antavat varmasti sinun uskoa rauhassa jos sinä annat muiden olla uskomatta rauhassa
Ei se valitettavasti mene näin. En tuputa enkä saarnaa. Vastaan kyllä totuudenmukaisesti, jos minulta asiasta kysytään. Ja tällöin olen törmännyt siihen, että minuun hermostutaan ja aletaan inttämäänja suoranaisesti haukkumaan, kun olen vain vastannut kysymykseen, joka minulle on esitetty, yrittämättä käännyttää ketään.
Ap
Millaisissa piireissä liikut? En muista että minulta olisi koskaan lähes 50v ikäni aikana kysytty uskosta normaalin keskustelun yhteydessä. Tai että minä olisin kysynyt keltään. Usko on jokaisen oma asia eikä kuulu muille.
Jehovan todistajat ja muut uskoaan esiin tuovat tietysti kyselee kierrellessään ovelta ovelle tai kadulla kävellessä mutta ei koskaan kukaan ole kysynyt esim. töissä tai harrastuksissa uskosta mitään
Ap, kävin työkykykartoituksessa, ja jopa psyki totesi minut (uskovanakin!) psyykkisesti terveeksi. :D
Mistä ne ihmiset tietää että olet uskossa jos sä et itse sitä tuo esiin? Ja miksi toisitkaan?
Vierailija kirjoitti:
Minua häiritsee usko Jumaliin ja muihin satuolentoihin siinä vaiheessa, kun aletaan toivottelemaan tavatessa ja lähtiessä siunausta tai herran rauhaa. Tai jos ihan arkitilanteissakin julistaa tuota uskoaan, parantumistaan jne.
Jokainen saa minun puolestani uskoa mihin haluaa, mutta pitäköön asian itsellään. Jos on aidosti hyvä ja varma olo itsensä ja uskomustensa kanssa, ei niitä tarvitse toisille julistaa.
Itse olen ateisiti. En tuputa omia käsityksiäni muille ja toivoisin muilta samaa.
Aika moni ihminen haluaa jakaa asian, joka tuo hänelle suurta iloa. Esimerkkinä nyt vaikka kaikki hyvinvointivalmentajat, personal trainerit, uuden ihanan harrastuksen aloittaneet, ja juurikin nämä jonkun tietyn ruokavalion nimeen vannovat. Eikö se ole ihan inhimillistä? Luultavasti omastakin elämästäsi löytyy (toivottavasti) joku iloa tuottava intohimo tai oivallus, jonka mielelläsi jaat muillekin?
...mutta tästä huolimatta en itse saarnaa, enkä yritä käännyttää ketään. Eihän se ole edes mahdollista, jokaisen on mentävä Jumalan luo itse, ei uskoon voi pakottaa.
Ap
Koska minun totuuteni on oikeampi kuin sinun totuutesi.