Kaveri kärähti kevättalvella ratista ja törmäsin häneen baariin eilen illalla
Hän oli kunnolla humalassa ja ajoi täysin tolkutonta ylinopeutta taajama-alueella. Lopulta hän törmäsi lyhtypylvääseen niin pahasti ettei autoa saanut enää ajokuntoon.
Eilen illalla hän tuli (kutsimatta) pöytääni ja alkoi juttelemaan. Sama ylimielinen maailmanomistaja-asenne paistoi läpi kun aiemmin. Hän oli sitä mieltä ettei kenellekään kuulu missä kunnossa hän ajaa autoa kun on keskellä yötä todennäköisesti yksin liikenteessä.
Vastasin että kuulin siitä. Tyyppi alkoi vtuttaa sen verran että aloin tivaamaan mitä hän oikein ajatteli. Kun hän sitten selitti jotain, kysyin jos pyysin selityksiä ja tivasin lisää mitä t*ttua hän oikein ajatteli kun lähti rattiin umpikännissä ja minkä v*tun takia hän ajoi niin tolkutonta ylinopeutta. En saanut hänestä mitään järkevää vastausta ja rehellisesti sanottuna tuntui lopulta siltä että oma levy olisi jäänyt jumiin. Kun hän yritti juoda tuopista, tartuin siihen ja asetin sen takaisin pöydälle hänen eteensä ja sanoin että kannattaa yrittää olla hetki juomatta. Lopulta, kun hän näytti ignoroivan minut, tartuin hänen tuopista ja heitin juomatta jääneen oluen hänen naamalle ja sanoin että kannattaa miettiä omaa alkoholinkäyttöä jos humala vie harkintakyvyn noin perusteellisesti ja lähdin pois.
Kommentit (2)
Vierailija kirjoitti:
No eipä oma harkintakykysikään mikään kiitettävä ole.
Oletkos kuullut vanhaa sanontaa: Pata kattilaa soimaa ja musta kylki kummallakin.
Voi olla mutta en ole vaarantanut ketään omalla alkoholinkäytöllä.
No eipä oma harkintakykysikään mikään kiitettävä ole.
Oletkos kuullut vanhaa sanontaa: Pata kattilaa soimaa ja musta kylki kummallakin.