Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Nuoret, kansakoulun jälkeen kannattaa mennä heti töihin

Vierailija
04.08.2018 |

Näin voit tienata ja säästää rahaa opintoja varten eikä tavitse ottaa tukia eikä lainoja sitä varten. Varsinkin lainaa knannattaa välttää viimeiseen asti. Itse menin kansakoulun jälkeen siivoojaksi vaneritehtaalle, lakaisin siellä sahanpuruja koneiden välistä ja pistin jokaisen lamtin jonka tienasin säästöön. Lähdin opiskelemaan vasta parikymppisenä, kun olin saanut viimein opintorahat kokoon.

Ystävällisesti Kerttu-mummu.

Kommentit (20)

Vierailija
1/20 |
04.08.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

En tiedä, mikä on kansakoulu. Jatkoin peruskoulun ja lukion jälkeen suoraan ammattikorkeaan, alalle joka paljastui unelmakseni. Ei ole lainaa, kun on säästeliäs.

Vierailija
2/20 |
04.08.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

En tiedä, mikä on kansakoulu. Jatkoin peruskoulun ja lukion jälkeen suoraan ammattikorkeaan, alalle joka paljastui unelmakseni. Ei ole lainaa, kun on säästeliäs.

Olet hupsu, se on se opinahjo jonne kaikilla lapsilla on Suomessa oppivelvollisuus.

Ystävällisesti Kerttu-Mummu

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/20 |
04.08.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hei kärtty- mummu! Ei tarvitse tehdä töitä koulun jälkeen ollenkaan! Vanhemmilla on elatusvelvollisuus parikymppiseksi asti joten he maksavat.

T lapsenlapsi

Vierailija
4/20 |
04.08.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hyvä Kerttu-mummu. Olisiko sinulla kertoa, että mistä 16 vuotias ja kansakoulun tai siis nykyään yleisesti peruskoulun e. ns. oppivelvollisuuden suorittanut nuori ja ei vielä täysi-ikäinen voisi saada itselleen töitä? - Kun, kuten varmaan olette saattaneet laittaa merkille, niin aika moni kouluja ja opintoja useamman vuoden oppivelvollisuus ajan päättymisen jälkeen jatkanutkin on saanut tai paremmin joutunut kuulemaan, ettei häntä voida syystä tai toisesta palkata ja ottaa töihin; vaikka hänellä olisi ns. potenttialista osaamista, mutta myös ennen kaikkea halua ja tahtoa päästä töihin ja elättämään itsensä ansaitsemallaan palkalla ja saada kenties vähän säästöönkin.   

Vierailija
5/20 |
04.08.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Hei kärtty- mummu! Ei tarvitse tehdä töitä koulun jälkeen ollenkaan! Vanhemmilla on elatusvelvollisuus parikymppiseksi asti joten he maksavat.

T lapsenlapsi

Sen jälkeen kortistoon ja sossun luukulle, niin voi keskittyä oleelliseen eli kaljan kittaamiseen.

Vierailija
6/20 |
04.08.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

kiertokoulua vähän kun käy, niin kyllä siinä jo oppia kertyy

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/20 |
04.08.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nuoret miehet metsätöihin ja tytöt kotiapulaiseksi. Niistä on moni aloittanut. Jos on näppärä, voi pyrkiä konekirjoittajattareksi.

Vierailija
8/20 |
04.08.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Älkää menkö nuoret kouluihin. Menee rahaa ja vuosia hukkaan. Sitten joutuu kilpailemaan muitten maistereiden kanssa, pääseekö pakkaamolle töihin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/20 |
04.08.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kansa- ja kansalaiskoulut lakkasivat koulutusjärjestelmän instituutioiden niminä ja poistuivat käytöstä peruskoulun tulon myötä jo 1970-luvun puolivälin tienoilla

(hiukan alle sen puolivälin jo),

joten Kerttu-mummu

(...tai se 'Kerttu-mummon' leikkijä)

elää nyt pikkaisen menneisyydessä  noiden opetuslaitosten nimien suhteen...

Vierailija
10/20 |
04.08.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Elämän koulu kannattaa vaikka koko ajan koulu kiusataan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/20 |
04.08.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

En tiedä, mikä on kansakoulu. Jatkoin peruskoulun ja lukion jälkeen suoraan ammattikorkeaan, alalle joka paljastui unelmakseni. Ei ole lainaa, kun on säästeliäs.

No tietää pitäisi kuitenkin tuo kansakoulun nimikin, jos on kerran sen peruskoulunsa hyväksytysti käynyt ja  läpi suorittanut.

Kansakoululaitoksen perusti maahamme Uno Cygnaeus, eli hän aloitti suomalaisen kansanopetuksen 1800-luvun loppupuolella.

Tämä on ihan yleissivistykseemme kuuluva asia, joka periaatteessa  jokaisen suomalaisen kuuluisi tietää.

Vierailija
12/20 |
04.08.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä, mikä on kansakoulu. Jatkoin peruskoulun ja lukion jälkeen suoraan ammattikorkeaan, alalle joka paljastui unelmakseni. Ei ole lainaa, kun on säästeliäs.

No tietää pitäisi kuitenkin tuo kansakoulun nimikin, jos on kerran sen peruskoulunsa hyväksytysti käynyt ja  läpi suorittanut.

Kansakoululaitoksen perusti maahamme Uno Cygnaeus, eli hän aloitti suomalaisen kansanopetuksen 1800-luvun loppupuolella.

Tämä on ihan yleissivistykseemme kuuluva asia, joka periaatteessa  jokaisen suomalaisen kuuluisi tietää.

Nykyään pitää osata monipuolisesti digitekniikkaa ja hallita informaatiovirtoja.

Enää ei opetella ulkoa jonkun Uuno Kykkijän urotekoja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/20 |
04.08.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä, mikä on kansakoulu. Jatkoin peruskoulun ja lukion jälkeen suoraan ammattikorkeaan, alalle joka paljastui unelmakseni. Ei ole lainaa, kun on säästeliäs.

No tietää pitäisi kuitenkin tuo kansakoulun nimikin, jos on kerran sen peruskoulunsa hyväksytysti käynyt ja  läpi suorittanut.

Kansakoululaitoksen perusti maahamme Uno Cygnaeus, eli hän aloitti suomalaisen kansanopetuksen 1800-luvun loppupuolella.

Tämä on ihan yleissivistykseemme kuuluva asia, joka periaatteessa  jokaisen suomalaisen kuuluisi tietää.

Nykyään pitää osata monipuolisesti digitekniikkaa ja hallita informaatiovirtoja.

Enää ei opetella ulkoa jonkun Uuno Kykkijän urotekoja.

Niin, mitäpä kansakunnan isistä ja luojista...

Sehän on aivan merkityksetöntä, että tämän kansan torpparien pojat ja tyttäret pääsivät aikanaan opintielle, tai että kukaan heidän oppimisestaan yleensä  mitään piittasi tai välitti.

Aika vaikea nykyisenä digiaikanakaan on toteuttaa tai olla mukana muiden kansojen kanssa kansainvälisissä kanssakäymisissä, jos siitä omasta kansasta ja sen historiasta ei ole yhtään mitään tietoa.

Kansainvälisyyshän toteutuu kansallisuuksien kesken.

Ranskalaiset ja englantilaiset, esimerkiksi nyt he, osaavat kyllä arvostaa niitä heidän  omia suurmiehiään ja -naisiaan.

Näin digiaikana tieto heistä tulee vielä entistä paremmin esille ja on sananmukaisesti jo kaikkien ulottuvilla.

Ei kannata ainakaan sillä ylpeillä ja kehua ,että on joku  'Pölhö-Kustaa' , heti kun historiasta on puhe.

Humanististen tieteiden tutkimuksen vähättely ei ole mikään, varsinaisesti ylpeilynaihe ,sekään.

Vierailija
14/20 |
04.08.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä, mikä on kansakoulu. Jatkoin peruskoulun ja lukion jälkeen suoraan ammattikorkeaan, alalle joka paljastui unelmakseni. Ei ole lainaa, kun on säästeliäs.

No tietää pitäisi kuitenkin tuo kansakoulun nimikin, jos on kerran sen peruskoulunsa hyväksytysti käynyt ja  läpi suorittanut.

Kansakoululaitoksen perusti maahamme Uno Cygnaeus, eli hän aloitti suomalaisen kansanopetuksen 1800-luvun loppupuolella.

Tämä on ihan yleissivistykseemme kuuluva asia, joka periaatteessa  jokaisen suomalaisen kuuluisi tietää.

Nykyään pitää osata monipuolisesti digitekniikkaa ja hallita informaatiovirtoja.

Enää ei opetella ulkoa jonkun Uuno Kykkijän urotekoja.

Niin, mitäpä kansakunnan isistä ja luojista...

Sehän on aivan merkityksetöntä, että tämän kansan torpparien pojat ja tyttäret pääsivät aikanaan opintielle, tai että kukaan heidän oppimisestaan yleensä  mitään piittasi tai välitti.

Aika vaikea nykyisenä digiaikanakaan on toteuttaa tai olla mukana muiden kansojen kanssa kansainvälisissä kanssakäymisissä, jos siitä omasta kansasta ja sen historiasta ei ole yhtään mitään tietoa.

Kansainvälisyyshän toteutuu kansallisuuksien kesken.

Ranskalaiset ja englantilaiset, esimerkiksi nyt he, osaavat kyllä arvostaa niitä heidän  omia suurmiehiään ja -naisiaan.

Näin digiaikana tieto heistä tulee vielä entistä paremmin esille ja on sananmukaisesti jo kaikkien ulottuvilla.

Ei kannata ainakaan sillä ylpeillä ja kehua ,että on joku  'Pölhö-Kustaa' , heti kun historiasta on puhe.

Humanististen tieteiden tutkimuksen vähättely ei ole mikään, varsinaisesti ylpeilynaihe ,sekään.

Olen asunut ulkomailla vuosia ja koen olevani eurooppalainen. Suomalainen nationalismi on kaiku 200 vuoden takaa, jota nyt yritetään valjastaa politiikan käyttöön.

Olen sydämeltäni humanisti ja arvostan historiaa, mutta erityisesti Suomen historiassa en näe mitään arvokasta ja ylevää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/20 |
04.08.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä, mikä on kansakoulu. Jatkoin peruskoulun ja lukion jälkeen suoraan ammattikorkeaan, alalle joka paljastui unelmakseni. Ei ole lainaa, kun on säästeliäs.

No tietää pitäisi kuitenkin tuo kansakoulun nimikin, jos on kerran sen peruskoulunsa hyväksytysti käynyt ja  läpi suorittanut.

Kansakoululaitoksen perusti maahamme Uno Cygnaeus, eli hän aloitti suomalaisen kansanopetuksen 1800-luvun loppupuolella.

Tämä on ihan yleissivistykseemme kuuluva asia, joka periaatteessa  jokaisen suomalaisen kuuluisi tietää.

Nykyään pitää osata monipuolisesti digitekniikkaa ja hallita informaatiovirtoja.

Enää ei opetella ulkoa jonkun Uuno Kykkijän urotekoja.

Niin, mitäpä kansakunnan isistä ja luojista...

Sehän on aivan merkityksetöntä, että tämän kansan torpparien pojat ja tyttäret pääsivät aikanaan opintielle, tai että kukaan heidän oppimisestaan yleensä  mitään piittasi tai välitti.

Aika vaikea nykyisenä digiaikanakaan on toteuttaa tai olla mukana muiden kansojen kanssa kansainvälisissä kanssakäymisissä, jos siitä omasta kansasta ja sen historiasta ei ole yhtään mitään tietoa.

Kansainvälisyyshän toteutuu kansallisuuksien kesken.

Ranskalaiset ja englantilaiset, esimerkiksi nyt he, osaavat kyllä arvostaa niitä heidän  omia suurmiehiään ja -naisiaan.

Näin digiaikana tieto heistä tulee vielä entistä paremmin esille ja on sananmukaisesti jo kaikkien ulottuvilla.

Ei kannata ainakaan sillä ylpeillä ja kehua ,että on joku  'Pölhö-Kustaa' , heti kun historiasta on puhe.

Humanististen tieteiden tutkimuksen vähättely ei ole mikään, varsinaisesti ylpeilynaihe ,sekään.

Olen asunut ulkomailla vuosia ja koen olevani eurooppalainen. Suomalainen nationalismi on kaiku 200 vuoden takaa, jota nyt yritetään valjastaa politiikan käyttöön.

Olen sydämeltäni humanisti ja arvostan historiaa, mutta erityisesti Suomen historiassa en näe mitään arvokasta ja ylevää.

Kuulostaa siltä että olet tosi nuori vielä.

Vierailija
16/20 |
04.08.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä, mikä on kansakoulu. Jatkoin peruskoulun ja lukion jälkeen suoraan ammattikorkeaan, alalle joka paljastui unelmakseni. Ei ole lainaa, kun on säästeliäs.

No tietää pitäisi kuitenkin tuo kansakoulun nimikin, jos on kerran sen peruskoulunsa hyväksytysti käynyt ja  läpi suorittanut.

Kansakoululaitoksen perusti maahamme Uno Cygnaeus, eli hän aloitti suomalaisen kansanopetuksen 1800-luvun loppupuolella.

Tämä on ihan yleissivistykseemme kuuluva asia, joka periaatteessa  jokaisen suomalaisen kuuluisi tietää.

Nykyään pitää osata monipuolisesti digitekniikkaa ja hallita informaatiovirtoja.

Enää ei opetella ulkoa jonkun Uuno Kykkijän urotekoja.

Niin, mitäpä kansakunnan isistä ja luojista...

Sehän on aivan merkityksetöntä, että tämän kansan torpparien pojat ja tyttäret pääsivät aikanaan opintielle, tai että kukaan heidän oppimisestaan yleensä  mitään piittasi tai välitti.

Aika vaikea nykyisenä digiaikanakaan on toteuttaa tai olla mukana muiden kansojen kanssa kansainvälisissä kanssakäymisissä, jos siitä omasta kansasta ja sen historiasta ei ole yhtään mitään tietoa.

Kansainvälisyyshän toteutuu kansallisuuksien kesken.

Ranskalaiset ja englantilaiset, esimerkiksi nyt he, osaavat kyllä arvostaa niitä heidän  omia suurmiehiään ja -naisiaan.

Näin digiaikana tieto heistä tulee vielä entistä paremmin esille ja on sananmukaisesti jo kaikkien ulottuvilla.

Ei kannata ainakaan sillä ylpeillä ja kehua ,että on joku  'Pölhö-Kustaa' , heti kun historiasta on puhe.

Humanististen tieteiden tutkimuksen vähättely ei ole mikään, varsinaisesti ylpeilynaihe ,sekään.

Olen asunut ulkomailla vuosia ja koen olevani eurooppalainen. Suomalainen nationalismi on kaiku 200 vuoden takaa, jota nyt yritetään valjastaa politiikan käyttöön.

Olen sydämeltäni humanisti ja arvostan historiaa, mutta erityisesti Suomen historiassa en näe mitään arvokasta ja ylevää.

Ehkä sinun kannattaisi lukea historiaa hieman lisää, niin saattaisit kohdata sieltä Suomenkin osalta arvokkaita ja yleviä asioita. - Jottei kehoitukseni vaikuttaisi liian suur-piirteiseltä niin aloita vaikka lukemalla suomalaisen yhtenäisestä koulu ja opiskelu mahdollisuuksien luomisesta ja rakentamisesta maailman sotien jälkeen. Tai vaikka Nokia nimisen yrityksen historia vuodesta 1865 - kuluvan vuosituhannen ensimmäisiin vuosiin. Ja tai siitä miten Suomi vaurastui ja kehittyi itsenäisenä valtiona ja kansakuntana maailmansotien jälkeen aina Euroopan yhteisöön (nyk. EU:n) liittymiseen asti.

Vierailija
17/20 |
04.08.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä, mikä on kansakoulu. Jatkoin peruskoulun ja lukion jälkeen suoraan ammattikorkeaan, alalle joka paljastui unelmakseni. Ei ole lainaa, kun on säästeliäs.

No tietää pitäisi kuitenkin tuo kansakoulun nimikin, jos on kerran sen peruskoulunsa hyväksytysti käynyt ja  läpi suorittanut.

Kansakoululaitoksen perusti maahamme Uno Cygnaeus, eli hän aloitti suomalaisen kansanopetuksen 1800-luvun loppupuolella.

Tämä on ihan yleissivistykseemme kuuluva asia, joka periaatteessa  jokaisen suomalaisen kuuluisi tietää.

Nykyään pitää osata monipuolisesti digitekniikkaa ja hallita informaatiovirtoja.

Enää ei opetella ulkoa jonkun Uuno Kykkijän urotekoja.

Niin, mitäpä kansakunnan isistä ja luojista...

Sehän on aivan merkityksetöntä, että tämän kansan torpparien pojat ja tyttäret pääsivät aikanaan opintielle, tai että kukaan heidän oppimisestaan yleensä  mitään piittasi tai välitti.

Aika vaikea nykyisenä digiaikanakaan on toteuttaa tai olla mukana muiden kansojen kanssa kansainvälisissä kanssakäymisissä, jos siitä omasta kansasta ja sen historiasta ei ole yhtään mitään tietoa.

Kansainvälisyyshän toteutuu kansallisuuksien kesken.

Ranskalaiset ja englantilaiset, esimerkiksi nyt he, osaavat kyllä arvostaa niitä heidän  omia suurmiehiään ja -naisiaan.

Näin digiaikana tieto heistä tulee vielä entistä paremmin esille ja on sananmukaisesti jo kaikkien ulottuvilla.

Ei kannata ainakaan sillä ylpeillä ja kehua ,että on joku  'Pölhö-Kustaa' , heti kun historiasta on puhe.

Humanististen tieteiden tutkimuksen vähättely ei ole mikään, varsinaisesti ylpeilynaihe ,sekään.

Olen asunut ulkomailla vuosia ja koen olevani eurooppalainen. Suomalainen nationalismi on kaiku 200 vuoden takaa, jota nyt yritetään valjastaa politiikan käyttöön.

Olen sydämeltäni humanisti ja arvostan historiaa, mutta erityisesti Suomen historiassa en näe mitään arvokasta ja ylevää.

Kuulostaa siltä että olet tosi nuori vielä.

Olen 52 vuotta, enkä usko että tulisin tulevaisuudessa arvostamaan suomalaisuutta tämän enempää.

Historia kiinnostaa yhä, erityisesti maailmanhistoria, ja viihdyn monikulttuurisessa ympäristössä.

Vierailija
18/20 |
04.08.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

En uskalla mennä vaneritehtaalle töihin, koska puupöly aiheuttaa nenäontelon syöpää.

Vierailija
19/20 |
04.08.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä, mikä on kansakoulu. Jatkoin peruskoulun ja lukion jälkeen suoraan ammattikorkeaan, alalle joka paljastui unelmakseni. Ei ole lainaa, kun on säästeliäs.

No tietää pitäisi kuitenkin tuo kansakoulun nimikin, jos on kerran sen peruskoulunsa hyväksytysti käynyt ja  läpi suorittanut.

Kansakoululaitoksen perusti maahamme Uno Cygnaeus, eli hän aloitti suomalaisen kansanopetuksen 1800-luvun loppupuolella.

Tämä on ihan yleissivistykseemme kuuluva asia, joka periaatteessa  jokaisen suomalaisen kuuluisi tietää.

Nykyään pitää osata monipuolisesti digitekniikkaa ja hallita informaatiovirtoja.

Enää ei opetella ulkoa jonkun Uuno Kykkijän urotekoja.

Niin, mitäpä kansakunnan isistä ja luojista...

Sehän on aivan merkityksetöntä, että tämän kansan torpparien pojat ja tyttäret pääsivät aikanaan opintielle, tai että kukaan heidän oppimisestaan yleensä  mitään piittasi tai välitti.

Aika vaikea nykyisenä digiaikanakaan on toteuttaa tai olla mukana muiden kansojen kanssa kansainvälisissä kanssakäymisissä, jos siitä omasta kansasta ja sen historiasta ei ole yhtään mitään tietoa.

Kansainvälisyyshän toteutuu kansallisuuksien kesken.

Ranskalaiset ja englantilaiset, esimerkiksi nyt he, osaavat kyllä arvostaa niitä heidän  omia suurmiehiään ja -naisiaan.

Näin digiaikana tieto heistä tulee vielä entistä paremmin esille ja on sananmukaisesti jo kaikkien ulottuvilla.

Ei kannata ainakaan sillä ylpeillä ja kehua ,että on joku  'Pölhö-Kustaa' , heti kun historiasta on puhe.

Humanististen tieteiden tutkimuksen vähättely ei ole mikään, varsinaisesti ylpeilynaihe ,sekään.

Olen asunut ulkomailla vuosia ja koen olevani eurooppalainen. Suomalainen nationalismi on kaiku 200 vuoden takaa, jota nyt yritetään valjastaa politiikan käyttöön.

Olen sydämeltäni humanisti ja arvostan historiaa, mutta erityisesti Suomen historiassa en näe mitään arvokasta ja ylevää.

Kansallisuusaate, fennomania ja toiveet omasta kansakunnasta alkoivat kuitenkin hahmottua vasta 1800-luvun aivan loppuvuosina, eikä siis Suomen sodan jälkeen 1800-luvun alkuvuosina  eli siis tuolloin 200 vuotta sitten,(kuten arvelit) jolloin sitä aatetta, politiikkaa ja pyrkimystä ei ollut vielä edes syntynyt koko Euroopassakaan. 

Vierailija
20/20 |
04.08.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä, mikä on kansakoulu. Jatkoin peruskoulun ja lukion jälkeen suoraan ammattikorkeaan, alalle joka paljastui unelmakseni. Ei ole lainaa, kun on säästeliäs.

No tietää pitäisi kuitenkin tuo kansakoulun nimikin, jos on kerran sen peruskoulunsa hyväksytysti käynyt ja  läpi suorittanut.

Kansakoululaitoksen perusti maahamme Uno Cygnaeus, eli hän aloitti suomalaisen kansanopetuksen 1800-luvun loppupuolella.

Tämä on ihan yleissivistykseemme kuuluva asia, joka periaatteessa  jokaisen suomalaisen kuuluisi tietää.

Nykyään pitää osata monipuolisesti digitekniikkaa ja hallita informaatiovirtoja.

Enää ei opetella ulkoa jonkun Uuno Kykkijän urotekoja.

Niin, mitäpä kansakunnan isistä ja luojista...

Sehän on aivan merkityksetöntä, että tämän kansan torpparien pojat ja tyttäret pääsivät aikanaan opintielle, tai että kukaan heidän oppimisestaan yleensä  mitään piittasi tai välitti.

Aika vaikea nykyisenä digiaikanakaan on toteuttaa tai olla mukana muiden kansojen kanssa kansainvälisissä kanssakäymisissä, jos siitä omasta kansasta ja sen historiasta ei ole yhtään mitään tietoa.

Kansainvälisyyshän toteutuu kansallisuuksien kesken.

Ranskalaiset ja englantilaiset, esimerkiksi nyt he, osaavat kyllä arvostaa niitä heidän  omia suurmiehiään ja -naisiaan.

Näin digiaikana tieto heistä tulee vielä entistä paremmin esille ja on sananmukaisesti jo kaikkien ulottuvilla.

Ei kannata ainakaan sillä ylpeillä ja kehua ,että on joku  'Pölhö-Kustaa' , heti kun historiasta on puhe.

Humanististen tieteiden tutkimuksen vähättely ei ole mikään, varsinaisesti ylpeilynaihe ,sekään.

Olen asunut ulkomailla vuosia ja koen olevani eurooppalainen. Suomalainen nationalismi on kaiku 200 vuoden takaa, jota nyt yritetään valjastaa politiikan käyttöön.

Olen sydämeltäni humanisti ja arvostan historiaa, mutta erityisesti Suomen historiassa en näe mitään arvokasta ja ylevää.

Kansallisuusaate, fennomania ja toiveet omasta kansakunnasta alkoivat kuitenkin hahmottua vasta 1800-luvun aivan loppuvuosina, eikä siis Suomen sodan jälkeen 1800-luvun alkuvuosina  eli siis tuolloin 200 vuotta sitten,(kuten arvelit) jolloin sitä aatetta, politiikkaa ja pyrkimystä ei ollut vielä edes syntynyt koko Euroopassakaan. 

"Fennomania, suomenmielisyys, suomenkiihko[1] oli suomalaisten kansallisen heräämisen liike, joka syntyi 1800-luvun alkupuolella."

https://fi.wikipedia.org/wiki/Fennomania

Minulla on illanvietto alkanut ja ajatuksia on hankala pitää koossa. Toivon, että juttelemme historiasta myöhemmin.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi kaksi yksi