HUHTIHIPPUSET 05 ensimmäiseen taaperoviikkoon!

Päätin tehdä Siirron ja aloittaa pinomme tänne taaperoiden pariin! Kiitos minunkin puolestani kaikille teille vauvavuoden tuesta ja jakamisesta! Errj:n tavoin en tasan uskonut raskausaikana, että rupeaisin jossain netissä pörräämään - mammatapaamisista puhumattakaan! Mutta olen todella iloinen, että olen teidät löytänyt ja moniin tutustunut livenäkin. Jatketaan samaan malliin!



Meillä on vappu mennyt rauhallisissa merkeissä. Eilen käytiin illalla Lintsillä, ja tänään tulee ystäväperhe munkkikahveille tuossa lasten päiväunien jälkeen. Lintsillä Laura pääsi yhden kolikkohärvelin (" lentävä matto" siellä pelihallien ja autoradan kupeessa) kyytiin, ja olipas tyttö muikean tyytyväisenä! Täytyy ihan suositella sitä vehjettä.



Lauran unista olen taas ihan sekaisin - L heräsi tapansa mukaan kello kuusi aamulla, ja tuossa hän vieläkin vetelee kiireisenä märkiä pyykkejä alas kuivaustelineeltä. Yritin laittaa Lauran normaaliin tapaan lounaan jälkeen nukkumaan, mutta seurauksena oli pelkkää huutoa. Sitten yritin jättää tekemään unta omaan sänkyynsä, mutta varttitunnin touhuamisen jälkeen seurauksena - huutoa. Myös eiliset päikkärit olivat yhtä taistelua. Kääk, mitä tästä taas tulee?? No, aika kauan meillä menikin tämän vakioteemani suhteen ihan kivasti.



Nyt Laura hiippailee täällä pipo päässään ja kiljahtelee itsekseen. Minä taidan siirtyä niiden munkkien paistamisen pariin.



Kevätterveisiä kaikille!

t. Ompunäiti ja Laura

No harjoitellaan nyt sitten tänne puolelle tuloa ;-)

Mä en ymmärrä ????? Koko ajan mä olen odottanut, että Elmo kasvaa ja nyt sitten kun tuli se 1 vee tauluun, niin mulla on ihan järkyttävän haikea fiilis........ tai tiedän mä tän tunteen ;-) Tästä kun mennään vielä vuosi eteenpäin niin sitä on unohtanut kaikki ekan vuoden " kaudheudet" ja on valmis taas aloittamaan kaiken alusta ;-) Siksihän meilläkin on 3 lasta ;-) Luonto-äiti osaa hoitaa tämän homman.



Joo vappu meni täälläkin rennosti. Grillattiin pihalla ja vietiin pojat yöksi mummille. Kavereita tuli meille ja illalla pistäydyimme tanssimassa ;-) Kivaa oli. Nyt odottelen, että Elmo herää päivä-unilta, jotta voin ruinata miehen viemään mut vappu-lounaalle ( vähänks myöhässä). Löysin meinaan mun yli-oppilas-lakin ;-) Hih, en ole meinaan löytänyt sitä kahteen vuoteen....... niin ja viime vuonna mä en sitä ettinytkään, kun vietin vapun sairaalassa. Päästiin muuten Elmon kanssa vappupäivänä just näihin aikoihin kotiin ;-) nyyh

.. nimittäin Laura ei ole vieläkään käynyt päiväunilleen!! Mies lähti juuri rattaiden kanssa ulos, joten eiköhän tyttö niihin sitten sammahda. Mutta mulla alkaa taas hiipiä pelko peffaan, että mitä tästä nukkumishommasta taas on tulossa. Välipalan jälkeen Laura hieroi jo lupaavasti silmiän, mutta heti kun rupesin laittamaan häntä nukkumaan, alkoi taas mieletön peuhaaminen ja juttelu. Neiti ilmeisesti meinaa, että hänen ruhtinaalliset vajaan 9 tunnin yöunensa riittävät koko vuorokaudeksi? Äiti ei ole samaa mieltä. Huoh. Onneksi tulee kesä, niin ei haittaa vaikka lähdettäiskin päikkäreiden ajaksi kävelylle.



Täytyy vielä sanoa siitä Lintsin laitteesta (jota äsken mainostin), että se nousee aika ylös, ehkä 1,5 metriin. En siis ehkä laittaisi siihen vilkasta paikallaan pysymätöntä tai helposti säikähtävää lasta! Meillekin toi korkeus tuli yllätyksenä, mutta onneksi Laura pysyi suhteellisen coolina koko " lennon" ajan.



Mun täytyy sanoa, etten koe kauhean haikeaksi tänne taaperoihin siirtymistä. Tunnen itseni paremmaksi äidiksi tuollaiselle taaperolle kuin pikkuvauvalle, ja juuri nyt joka päivä tuntuu aina vaan hauskemmalta (jos toi uniteema jätetään laskuista..). Tästäkin huolimatta meillä ollaan nyt myös aloitettu tjottailut, joten pikkukakkosta toivottaisiin! : ) Toivottavasti onnistaa ja pääsisin kertomaan uutisia jo lähikuukausien aikana.



Munkit on paistettu, nyt salaatin kimppuun. Terkut taas ja vinkkejä 1-vuotiaan perusteelliseen rauhoittamiseen otetaan kiitollisena vastaan!



t. Ompunäiti

Onpas outoa kirjoitella täällä taaperopuolella. Kanssanne on kuitenkin ollut niin mukava vaihtaa ajatuksia, että yritän sopeutua, vaikka se vaikeaa onkin (kävin paria keskustelua taaperoiden puolella seuraamassa ja täällä tuntuu olevan tosi ärhäkkää arvostelua jos mistä aiheesta... =(



Täytyy minunkin tunnustaa, että ennen teitä olin pitänyt nettikeskusteluja ihan tyhjänpäiväisinä ja vain teini-ikäisille nettinörteille sopivana juttuna. Nyt olen ihan koukussa! Mieskin kysyi viime viikolla, kun nettikone oli kolme päivää irti seinästä, että " olenko selvinnyt ilman vieroitusoireita" ...



Viime yönä jätettiin Helvi nukkumaan omaan sänkyynsä makuuhuoneeseemme ja mentiin itse nukkumaan viereiseen huoneeseen, jotta voitaisiin kokeilla, kuinka noiden yöheräämisten kanssa kävisi. Neiti havahtui puoli yhdeltä ja itki sängyssään, kunnes menin silittämään. nukahti heti, kun tulin paikalle. Hiivin pois, mutta minuutin päästä taas alkoi itku. Näytin naamani ja silmät menivät umpeen... Tätä toistelin vartin verran, sitten siirryttiin viereen nukkumaan. Toistaiseksi kokeilumme ei tuottanut toivottua tulosta...

Hui! Eka viesti taaperoissa! Taitaa olla toinen kerta kun olen täällä edes käymässä. Jännää :)



Pitäs osata laittaa omat ja Helkan kamat valmiiksi huomista työ- ja hoitopäivää varten. Mitähän kaikkee sitä pitää laittaa??? Tutti, vaihtovaatteet, vaippoja, jotain muuta mitä? Tulis jo mies kotiin että ois edes joku järkevästi ajatteleva pakkaamassa tota hoitokassia!

Laita Helkalle mukaan joku tuttu, oma lelu! Kaverilleni oli tätä ehdotettu, kun vei poikansa ekaa päivää hoitoon. Ko. lapsella ei ollut siihen mennessä ollut mitään erityisen lempparilelua, mutta siitä tutusta nallesta on kuitenkin tullut hoidossa tosi tärkeä. Tsemppiä huomiseen, kaikin puolin!



Laura sitten nukkui rattaissa klo 14.30-16.30, ja meni normaalisti ysin pintaan yöunille. Jännityksellä seuraan taas huomista päivää..



Hyvää yötä kaikille, enää en taida tänään tulla linjoille : )



t. Ompunäiti

Kai se on vaan tänne puolelle tultava, vaikka ei Anton ole taapero nyt eikä perjantain jälkeen. Vauva se on vielä =)



Juu eipä sitä itsekkään uskonut, että alkaisi pörrätä netissä tai käydä mammatapaamisissa, mutta iloinen olen kun aloin =) Teihin on ollut ihana tutustua netissä ja osaan livenä, toivottavasti tapaamisiin olisi tulijoita. Mistä tuli mieleen:Onko keskiviikon tapaamiseen tulossa porukkaa?? Gunmimamma ja Aamos ovat ilmoittautuneet.



Vaakamomin tavoin minä tunnen haikeutta tänne siirtymisestä, johtuu varmaan siitä, että Anton oli helppo pikkuvauva, enkä ole nyt odottanut mitenkään sitä, että Antonista tulee isompi, vaikka on ihana katsoa kun toinen kasvaa ja kehittyy, mutta meillä ei päde hokema " kyllä se helpottuu kun vauva kasvaa" sitä, joka sen sanoo seuraavaksi lyön nekkuun...No en sentäs, mutta meidän poju muuttuu vaativammaksi kokoajan, suloinen on kyllä =)



Errj: Tsemppiä töihin =)



Ompunäiti. Toivottavasti teiltä kuullaan pian iloisia uutisia =)



Nyt laittamaan miehen kanssa pyykkiä, hauskaa alkuviikkoa =)



T:Mareila+Anton 11kk

Omaa viestiäni raapustin, niin en huomannut sinun viestiä, kuravaatteet varmaan kannattaa viedä varmuuden vuoksi ja Ompunäidin ehdottama lelu on hyvä idea. Varavaatteet, tutti ja vaipat+ulkokamppeet, niillä pötkii jo pitkälle =) Hyvää työ+hoitopäivää teille



T:Mareila+Anton 11kk

Mareila; me ollaan Lauran kanssa tulossa huomenna. Laitoinkin illalla viestiä sinne vauvapuolen treffipinoon.



Hauskaa päivää kaikille toivotellen,

Ompunäiti

Totisesti outoa tulla tänne puolelle..



Yksivuotisjuhlat on nyt juhlittu ja remontti sekä muutto painaa päälle. Eli hässäkkää riittää. Pihla on ruvennut kävelemään pidempiäkin etenemisiä pisteestä A pisteeseen B. Suloista taaperrusta, kun taaperoita ollaan.



Neuvolassa käytiin tänään: 10180g, 75cm. Rokotus meni nopeasti ohi ja Pihla näytteli taitojaan (kävely, hihkuminen, villinä venkoilu ja naureskelu) tädille. Koko ajan neiti osoitteli sormellaan ja selvitti näkemiään kuvia. Oli siis mukava käynti kerrassaan!



Nyt jatkan töitä.. Kivaa viikkoa!

Menee päivät sekaisin, kun pyhiä, mutta nyt siis tiistaita elellään =) Minä voin ihan rehellisesti sanoa, että nautin kun pääsee kiinni taas normaaliin rytmiin. Lomat ovat ihania, mutta hommat sujuvat näin paljon paremmin.



Anton taitaa olla viimoisia hippusia, jotka eivät ole saavuttaneet 1-vuoden ikää, meillä synttäreitä juhlitaan sunnuntaina, oikeat on perjantaina. Vieläkään en aio hössöttää tarjoiluista, kakkua kokeilin vappuna ja se onnistui kivasti, kiitos Kuningaskobralle ohjeesta, muu tarjoilu on vielä hämärän peitossa, lahjat sentään on ostettu, vielä pitäisi paketoida ne.



Meidän poitsuista on tullut aamunisia, yleensä esikoinen herää viim, 7.00, nyt viikon verran on nukkunut yli 8.00, sitä ei siis ole tehnyt sitten vauva vuosien, jolloin heräsi kellon tarkasti 9.00. Antonkin saa nukkua pitkään, kun ei veli ole herättämässä.



Mutta nyt vähän siivoilemaan, kun Anton vielä nukkuu



T:Mareila+Anton 11kk

... ja muutenkin huono aamu.



Olo on jotenkin lyöty. Ukko on kaiket päivät tekemässä uudessa asunnossa remppaa ja minä yritän pakata kotona töiden jälkeen. Lapset on väsyneitä, kun hoidon jälkeen isi on poissa ja äiti vaan touhuaa, kun on pakko. Pihlalla nousi eilen luultavasti rokotuksesta lämpö, yö meni penkin alle ja aamulla oli erityisen vaikeaa lähteä hoitoon. Myös esikoinen kiukkusi.



Voi olisipa tämä viikko ohi! Muutto on vaan pakko hoitaa, mutta kyllä voisin skipata tämän vaiheen ihan kokonaan.



Mukavaa päivää kuitenkin toivottelen ja lähden hommiin tästä!



Lyle

...ensin meidän auto lopetti hetkellisesti toimintansa (siihen asti, että saan hinautettua sen korjaamolle) sitten Antonille nousi 39 asteen kuume, tapaaminen piti perua, minä poltin sämpylät uunissa ja synttärit on uhattuna, nyt meillä on minun vanhempieni auto lainassa, sekin pitää viikonlopuksi palauttaa ja miehellä on töitä enemmän kuin tarpeeksi, eli ei pääse kotiin auttamaan, ei paljoa naurata.. Siivotakkin pitäisi, varmaan vaihdetaan makuuhuoneet niin, että me otetaan esikoisen huone ja meidän huoneesta tulee poikien yhteinen huone.



Muuta uutta, ei tämän auringon alle (joka ei edes paista nyt) Anton ei suostu syömään ja on kovin surkea, onneksi sain pojun nukkumaan, jos sitten helpottaisi, annoin Panadolia että kuume laskisi, vielä vali vali listaani: Panadol on lopussa, eli apteekkiin pitäisi päästä...



Toivottavasti muilla on asiat hippusen paremmin =) Lylelle jaksuja muuton kanssa



T:Mareila+Anton 11kk

....vaikka ei tämä omakaan elämä nyt niin energistä ole. Kävin vihdoin lääkärissä, kun olen jo 3 viikkoa ollut ihan tukossa, ääni kateissa ja kurkku kipeä. Lääkärin mielestä selvät allergia-oireet, joten tämä mamma sai elämänsä ensimmäiset antihistamiinit ja nenäsumutteet. No ihan sama, pääasia, että tämä kunto paranisi, kun on aika tuskaisaa rämpiä lasten kanssa päivästä toiseen puolikuntoisena. Joka ilta kun menee nukkumaan toivoo, että JOSKO huomenna olisi vähän parempi olo, muttaa plaah - entistä tukkoisempi olo.

Miehelle ehdotin viime viikolla, että voiskohan nyt mullakin olla siitepöly-allergiaa, johon ukko naurahtaen totesi, että mä olen luulosairas. No siitäpäs sai juntti nenilleen ;-) Ei vaineskaan, mutta toivotaan, että nuo lääkkeet kolisisivat.



Juu vappu siis meni ihan hyvin, mitä nyt perjantai-iltana yks juntti peruutti mun päälle ( siis auton :-)) ja nyt pitäis alkaa sitten setvimään, että minne se kosla viedään korjattavaksi, kun taka-ovi meni sisään.



Elmo on oma ihana itsensä, pyörii pepullaan ympyrää, mutta ei edelleenkään viihdy vatsallaan. Perjantaina on fysioterapia-aika ja katotaan sitten, mitä sieltä kommentoivat.

Hevin oksennustauti kesti yhden vuorokauden, kuumetta oli vielä seuraavana päivänä, mutta sitten periaatteessa terve. Paitsi että ruoka ei maistunut seuraavaan viiteen päivään ollenkaan! Älä siis hämmästy, jos ruokaa syödään vasta ensi viikon puolella...



Kertokaahan: onko teitin hippusille tullut hirveää harmitusitkeskelyä viime aikoina? Helviä harmittaa nykyään kaikki hirveän huudon verran. Jos ei saa kiivetä tuolille, itketään. Jos ei saa syödä kybniä, itketään. Jos ei saa leipää, itketään. Kiltisti kuitenkin lopettaa kaiken kielletyn, mutta silti itkee suu ammollaan ja kyybnelet valuen. Aiemmin näitä " harmikohtauksia" tuli vain ihan " oikeista" harmituksista, nyt ihan joka asiasta! Voiko olla vieläkin vähän pipi? Vai kuuluuko ikään?

Eilen siis alkoi mulla työt ja Helkalla hoito. Huoh, oli kyllä tosi raskas päivä. Olihan se päivä ihan kohtuullisen hyvin kai sujunut, päiväunien kanssa oli tosin ollut puolen tunnin huuto, ja Helka oli kai ollut häkeltynyt väen paljoudesta. Oli kyllä mennyt tekemään tuttavuutta muihin lapsiin, mutta sitten yhtäkkiä oli tullut aina ujo ja suru puseroon. Kun mentiin hakemaan, se suorastaan kaivautu mun paidan alle ja kaamea huutohan siitä seurasi, kun en heti kaivanut tissiä esiin. Kotona sitten annoin heti alkuun ämmää ja sen jälkeen tyttö oli tosi hyvällä tuulella koko illan. Tosin nukahti ihan rättiväsyneenä jo kahdeksan aikoihin, oli siis ollut aika rankka päivä silläkin.



Tänään oli jo mennyt paremmin ja kovasti typy oli tehnyt tuttavuutta muiden lasten kanssa. Päiväunet ei olleet tänäänkään ilman huutoa onnistuneet, vien huomiseksi tuttipullon sinne, jospa se auttais rauhoittumaan. Juu, pyörtyisin varmaan järkytyksestä jos meidän Helka nukahtais ruokapöytään, kuten joku täällä kertoi (en nyt muista enää kuka). Se kun on sitä sorttia, että mitä väsyneempi, sitä enemmän heilumista. Helka ei siis ole vielä sisäistänyt sitä, että ihan on mahdollista itsekin rauhottua.



Syönyt se kuulema on ihan hurjasti, mm. SANTSIlautasellisen PUUROA!!! Nyt melkein pyörryn järkytyksestä. Ne on noi mun tissit varmaan, jotka kotona aiheuttaa kaikki syömishankaluudet. Tai sitten se on vaan vieraskoreutta hoidossa. Oli miten oli, niin hyvä juttu.



Töissä on kyllä kiva olla, mutta koko ajan on kuitenkin vähän syyllinen olo. Lisäksi on tosi omituista, kun ei tiedä mitä Helka on päivällä hommaillut. Eikä paljon auta vaikka siltä kysyy, kun vastauksena on esim. " drrr" tai " päppäpTÄÄ!" ... Mullahan oli etukäteen se ajatus, että palaan töihin kun lapsi on vuoden vanha ja/tai kävelee. No Helkan kanssa toteutui molemmat, mutta seuraavan lapsen kohdalla laajennan ehtolauseketta edes jonkinmoisella puhekyvyllä. Ihan totta puhuen olen nyt kyllä sitä mieltä, että parempi Helkan ois vielä kotona mun kanssa. Tietysti se (ja minä) hoitoonkin tottuu, mutta kyllä se vaan niin pieni vielä on että on liian aikaista erottaa äitistä. Mutta näin kasvaa näreikkö tällä hetkellä.

Mugskap: Kiitos lohdutuksesta ruoan suhteen =) Meillä siis ei ole eilen syöty maidon lisäksi muuta kuin puoli purkkia 5-6kk soseita, järkyttävän itkuparkuraivarin säestyksellä. Tänään 5 tl puuroa samanlaisen itkuparkuraivarin kanssa.



Koskaan Anton ei ole hyvin niitä kiinteitä syönyt, mutta tämä lähentelee kiinteidän aloitus helvettiä mikä meillä oli. Kakkakin on vauvan sinappikakkaa, heh meillä ei ole mikään muuttunut sitten vuodentakaisen. Yhä edelleen roikutaan sylissä ja syödään rintaa. Vuosi sitte en kyllä edes yrittänyt tarjota kiinteitä, jotain muutosta tapahtunut =) Ja uskon, että imetyksen lopetus helpottaisi varmaan syömistä, mutta nyt tuntuu, että Antonilla on TODELLA SUURI EROAHDITUS, eli en viitsi samaan syssyyn lopettaa imettämistä. Sitten kun A alkaa kävellä, niin lopettelen.



Tiedän, että sylissä roikkuminen on osittain sairaudesta johtuvaa, ei vaan paljoa naurata, kun laittaa Antonin sekunniksi maahan, alkaa hirveä itku ja toinen naama mutrussa yrittää tulla syliin ja siinä ei yksi isi kelpaa =( Eli vessassa/suihkussa saa käydä huudon säestyksellä,olen koittanut nätisti selittää, että meillä on radio, jos äiti haluaa kuunnella musiikkia, ei ota Anton kuuleviin korviinsa kainoja pyyntöjä.



Itsekseni naureskelin, että Antonia odottaessani olin miettinyt lopettavani imetyksen kun vauva on 10kk, juu ei onnistunut, samoin päätin, että opeta heti nukhatamaan omaan sänkyyn, ekat 3kk se onnistui, ei enää... mitäköhän noita muita oli, aika lailla häränpyllyä heittivät nämä ajatukset =)



Errj: Tosi tuttuja esikoisen ajalta ajatuksesi, minä silloin kun esikoinen meni hoitoon mietin ihan samanlaisia ajatuksia, kyllä se helpottaa =)



Vaakamom: Kiitos energiasäteistä ja toivottavasti lääkkeet alkavat purra äkkiä



Nyt menen tekemään lounasta,kun Anton on nukkumassa, mukavaa päivää kaikille=)



T:Mareila+Anton 11kk

No nyt voi todella nauttia niistä energia-säteistä :-) Ei maltettu tulla Elmon kanssa sisälle kuin vasta puoli kuusi, jolloin herran vatsa sanoikin jo, että " palvelua ja sassiin" . Sitten vedettiinkin lautasellinen kanaa ja nuudelia, niinkuin isompikin mies.



Ensi viikonloppuna ollaan lähdössä miehen kanssa ruotsin risteilylle ilman lapsia. Luksusta sanon minä :-) Katselin juuri säätiedotusta ja ajattelin, että kyllä siinä kelpaa nauttia jääkylmää siideriä laivan kannella. Ei olla oltu miehen kanssa miesmuistiin kahdestaan reissussa, joten luulen, että tämä tulee meidän suhteen hoitamiselle juuri oikeaan aikaan.



Huomenna on tosiaan Elmon fysioterapia ja odotan innolla, mitä kommentteja ja vinkkejä sieltä tulee.



Erjj. Tuttua on tuo haikeus töihin palatessa. Kyllä se elämä siitä helpottuu !!!!! Semmoinen kuukausi kestää uusi asia ajaa sisään ja sitten olettekin jo vanhoja tekijöitä - sinä ja Helvi :-) Ja tämän sanon nyt myös päiväkotityöntekijän näkökulmasta. Hankalinkaan lapsen totuttelu ei ole kestänyt kuukautta pidempään, eli kyllä se Helvikin oppii menemään unosille ilman huutoa.



Ja nyt kommentiksi Ompun äidin " aika agressiivista porukkaa täällä puolella" tekstiin. juu tuli huomattua ;-0 Yritin mielestäni ihan asiallisesti kommentoida tuohon keskusteluun, joka koski lasten kiusaamista pihalla, mutta tappeluksi se tuokin näyttää menevän :-(

että se huhtikuu menikin jo!?! Mun piti kyllä käydä jäähyväiset jättämässä vauva-puolelle.. mutta tää toukokuu alkoikin sit kuitenki ihan äkkiä arvaamatta, niin aikomukseksi jäi.

Mutta sanotaanpa nyt sitten TERVE taaperokaudelle :)



Kyllä, haikeeta on, jättää vauva-vuosi taakse.. Mutta toisaalta on tosiaan kiva toivottaa taapero-kausi tervetulleeksi. NIinkuin vaakamom sanoi, niin hengissä selvitty jälleen yhdestä vauva-vuodesta :) Ja ihan äkkiä (jos koskaan!?) ei uutta kaipaa! Eiköhän nämä kolme, suht vilkasta poikaa riitä joksikin aikaa ;)

errj: Se oli varmaan meidän poitsu, joka nukahti syöttötuoliin.. on sitä aina tasaisin väliajoin harrastanut vieläkin =) Tsemppiä töihin, mukava kuulla että ainakin alku on mennyt loistavasti :)



Ihania ilmoja on tällä viikolla ollut. Minäkin, laiska " sisäkkö" (siis sisällä viihtyvä immeinen) olen jaksanut ulkoilla!! =)

Siivous-urakka odottelee.. ja keskimmäinen taisi just herätä uniltaan.. joten pitänee mennä =)



N+P (1v1kk, tasan)

Kuulostaapa tutulta nuo Mareilan Suuret Päätökset Vauvan Kanssa Toimimisesta. Olisi pitänyt itsekin kirjoittaa kaikki hyvät päätökset ylös, niin voisi nyt ruksailla, mitä niistä on oikeasti päässyt toteuttamaan...



Olen ensi viikolla mummolassa, eli en varmaan pääse lukemaan viestejä - yritän kuitenkin lohduttaa itseäni kakulla ja pullalla =)