HUHTIHIPPUSET 05 ensimmäiseen taaperoviikkoon!

Ajattelin tulla kurkkaamaan tänne Taaperopuolelle. Kaikille tasapuolisesti keväinen tervehdys meiltäkin!



Minäkin voin jo kokemuksesta sanoa ERRJ:lle, että kyllä töihinpaluuhaikeus pian kaikkoaa, molemmilta! Onneksi on kevät ja illat pitkään valoisia ja lämpimiä.



MugSkab: meilläkin tulee lähes joka asiasta harmitusitku. Meillä itketään ja yritetään " vielä kerran" tehdä jotain kiellettyä. Mutta taitaa siis kuulua ikään :).



Mulla ei ole yhtään ikävä vauvapuolelle!



Aurinkoista toukokuun jatkoa!



Zitikka & K 9.4.

Jeps nyt on sitten Antonkin vuoden ja mamma on haikeana, mihin mun pieni nyytti katosi. Vuosi sitten tähän aikaan A imi ekoja maito hörppyjänsä =) Synttäreiden kunniaksi Anton tervehtyi =) eli sunnuntain synttärit pidetään, kiva kiva. Tosin yhtään muuta en vielä ole tarjoiluista päättänyt paitsi kakun, joka sekin pitäisi leipoa. Tänään synttäreiden kunniaksi Anton saa jäätelöä =) sai kkyllä eilenkin =)



Ruokakin maistui eilen taas, kerkesin soittaa terveydenhoitajalle, joka sanoi, että jos juo maitoa niin kaikki ok. Tavallisen maidon aloitus siirtyy ensi viikolle tai jopa pidemmälle, kiirettä en ajatellut pitää.



Tänään on jopa äidillä hyvä päivä, mennään kohta hiekkalaatikolle auringosta nauttimaan =) Viikonloppu hurahtaa siivotessa luultavasti =) Antonin synttärit pidetään sunnutaina, joka on sama päivä kun päästiin kotiin =)



Hauskaa päivää kaikille=)



T:Mareila+Anton

Oon jo muutaman kerran yrittänyt tännekin puolelle jotain raapustaa, mutta aikomukseksi on jäänyt, kun joku on roikkunut lahkeessa/hiiren johdossa/sylissä...



Joku kirjoitti harmitusitkusta, sitä esiintyy meilläkin, aina kun kieltää jotain niin ensin katsotaan vakavana suupielet alaspäin, että tosissaanko se äiti/isä kieltää ja jatketaan kiellettyä hommaa. Sitten jos uudelleen kieltää niin sitten alkaa yninä,joka yltyy sit ihan huudoksi asti jos vaan jatkaa kieltelyä..

Välillä Miia käy ihan katsomassa,josko jotain aiemmin kiellettyä asiaa saisikin tehdä, eli menee vaikka kissan tai kaapin eteen ja nostaa kättä tarttuakseen kiinni, ja sit pysähtyykin ja katsoo meidän reaktiota. Sit jos kieltää niin laittaa käden vielä lähemmäs ja yleensä tarttuu kuitenkin vaikka onkin just kielletty. Eli tietää kyllä mitä ei saisi tehdä, mut tekee silti. Viisas tyttö:)



Unet on meilläkin mennyt nyt ihan miten sattuu. Yleensä väsyitkut alkaa jo aamupäivällä, mut yritäpäs nukuttaa silloin-->kamala huuto. Nukutus onnistuu vasta iltapäivän puolella, n.13-14 aikoihin. Eli yksiin uniin on tyttö itsensä siirtänyt.



Nyt sain taas pienen " apurin" , pitää mennä..

-Milenna ja Miia 27.4-

tänne Taapero-puolelle. Viikko on hurahtanut tosi nopeasti, aloitin työt eri osastolla ja siitä johtuen olen ollut niin hämmentynyt etten ole saanut aikaiseksi kirjoitellakaan. Jospa nyt pari riviä ehtisin...



Oskari sai tiistaina sen 1-vuotisrokotuksen joka jäi neuvolakäynnillä saamatta kuumeen takia. Tuli siitä vähän kipeäksi, ilmeisesti rokotuskohtaa särki, kun sai heilautettua jalkaansa juuri kun täti tökkäsi piikillä. Annoin illalla supon, niin hetken päästä oli kipu poissa ja poju taas hyvällä mielellä. Eikä sitten enää seuraavana päivänä ollut mitään vaivaa. Vähän jännittää sitten se seuraava rokotus, mahtaako siitä tulla kipeäksi...



Antonille paljon paljon onnea!!!:) Nytkö ovat sitten kaikki hippuset päässeet suureen 1-vuoden ikään..? Toivottelemme mukavia synttäreitä sunnuntaille!



Mugskab; joo kyllä on meilläkin harmitusitkua. Kun kieltää, tekee uudelleen. Seuraavan kiellon jälkeen katsoo totisena suoraan silmiin ja tekee yhä uudelleen. Kolmannen kiellon jälkeen heittäydytään lattialle ja huudetaan/itketään suu ammollaan... Ajattelin jo, että taitaa olla meillä harvinaisen kovapäinen poika, mutta kuulostaa siltä kuin tätä olisi yleisemminkin liikkeellä:) Eilen pesin Oskarin rakkaan Pyynö-jänön (sellainen ensipupu) kun herra pulautti sen päälle yskiessään. Kun vein sitä parvekkeelle kuivumaan näki Oskari sen ja sai hirveän huutoparkukohtauksen kun en antanut Pyynöä hänelle... Raahautui huutaen ja suuret kyyneleet silmistä valuen parvekkeen oven taakse osoittelemaan :D Suloista, näin jälkikäteen ajatellen:)



Kiva kuulla Errj, että töissä ja hoidossa on mennyt hyvin. Kyllä siihen tosiaan äkkiä tottuu. Mulla on oikeastaan sitten syksymmällä tuo vielä edessä, nyt on ollut niin helppoa kun mummi on hoitanut Oskarin. Sitten tulee varmaan pahempi eroahdistus...ainakin mulle.



No mutta, nyt taidan poistua takavasemmalle ja huristella vähän imurilla ympäri kämppää. Aurinkoista viikonloppua kaikille ja Vaakamomille hauskaa risteilyä! (Olihan se nyt...?)



Miiru ja Oskari

2 tunnin päästä vien pojat hoitoon ja sitten alkaa mun ja miehen kuherrusviikonloppu ruotsinlaivalla :-)

haa, ei ruoan laittoa, ei siivousta, ei pyykinpesua, ei kitiseviä lapsia ;-)

Paljon hyvää ruokaa, juomaa, aikaa keskustella ilman että keskeytetään, läheisyyttä ja kiitos yläkerran herran, näköjään loistava sää :-)

Lupaan ajatella teitä kaikkia lämmöllä jahka saan laivan kannella ensimmäisen kylmän siiderin jäillä ;-)



Elmon fysioterapiasta sen verran, että tuomio oli : laiskanpuoleinen ja mukavuudenhaluinen poika , jolla on pippurinen temperamentti. Hän on myös oppinut, että huutamalla saa nopeasti palvelua, joten turha tässä on itseään stressata epämukavilla liikunta-harjoitteilla ;-) Eli ohjeeksi tuli laskea herran palvelun tasoa ;-)



jeps, nyt pakkaamaan. Hauskaa viikonloppua ja auringonsäteitä

Vaakamom: =D Vai on teillä ollut täyden palvelun majatalo =D Kylläpä nuo ohjeet kuulostivat hyviltä... Saisinkohan minä jostain ohjeen vähän vähentää siivoamista ja sanoa miehelle, että " hae itse iltateesi" ... Ei, vaan. Ihan oikeasti, kiva että huolet osoittautuivat ihan turhiksi. Hieno homma!



Nyt on ihan pakko hehkuttaa: kolmen yön unikouluttelun jälkeen Helvi nukkui tänä yönä ensimmäisen täyden yönsä klo 20-6! Aamulla heräsi kyllä jo puoli kuusi, mutta itse asettui vielä jatkamaan uniaan. äiti vaan vierestä ihmetteli silmät selällään. Kyllä kai se on niin, että kun vauva on valmis, niin sitten oppii nukkumaan. Nimittäin kuukausi sittenhän Helvin unikoulu kesti viikon ja joka aamu oli kauheat huudot aamuruoan aikaan. Olisikohan tämä nyt ensimmäinen monista hyvin nuktuista öistä :)

Miiru: lukiessani kuvaustasi Pyynön perään raahautumisesta, nauroin vedet silmissä! Voisivatkohan nämä meidän luonnenäyttelijät perustaa yhdessä vaikka kiertävän teatteriseurueen?

...luulin, että tässä vaiheessa meillä olisi iloinen 1-v, joka kävellä tepastelisi ympäri kämppää ja jatkuva kanniskelu olisi jossain määrin ohi...JA PYH Yhä edelleen Anton on lähes kokoajan sylissä ja nimenomaan minun sylissä, uutena on tullut, jos isi/kukaan muu ottaa Antonin alkaa mittava itku ja kädet ojennetaan anovasti äitiin...Tosin ulos menee mielellään vaikka postinjakajan kanssa. Kyllä se joskus loppuu...meillä ilmassa siis tosi iso eroahdistus. Esikoiselta en muista ihan tälläistä, no kaikki ne on erilaisia muruja....=)



Suuri Pieni ILON aihe, Anton on suostunut lukemaan äidin kanssa KIRJAN, siis KOKONAISEN kirjan, äiti intoutui siitä, jolloin yleisö nappasi kirjan ja viskoi seinään, eli ilmesesti Anton tahtoo kulttuurielämyksensä pienissä osissa ;) Tämä Maisa-kirjan lukutuokio herätti toivonkipinän, ehkä meilläkin joskus luetaan ahkerasti...Tosin Maisa-kirjan lukemiseen kuului h_y_v_i_n kova ääninen KUUKKUUU...äidin toimesta, tällä sai Antonin hörhtämään jottai sai kännettyä sivun...hiljaa hyvä tulee...



Vaakamomille ja Miehelle toivotan OIKEIN HAUSKAA REISSUA JA RENTOUTUKAAHAN =)



Nyt siivoamaan, tänään vietetään meillä Antonin synttärit =)



T:Mareila+Anton

Onpas janna olla taalla. Mulla on ollut tosi haikea olo kun tuntuu etta yksi aikakausi elamasta takana, Anna on vuoden, siirryttiin niin tutuilta vauva-sivuilta tanne, muutettiin Annan ensiasunnosta pois, todella hyva aiti-vauvaystava muuttaa Lontoosta pois ja syksylla menen toihin. On siis muutosta kerrakseen ja kaikki tuntuvat olevan aika surullisia tai ainakin haikeutta aiheuttavia. Mutta pitaa pitaa katse edessa pain.



Harmituskitina on todella tuttua taallakin, ajattelin jo etta Anna on kipeena tai kaikki nama muutokset aiheutti itkua mutta naemma ihan tuttua muillekin, hyva niin. Isa kelpaa kylla meilla paremmin ku aiti eli yhtenakin yona isa joutu valvomaan vaikka meni aamulla toihin ku aiti ei vana auttanut lohduttamaan itkeskelya. On muuten primitiivinen reaktio ku oon ihan mustis kun vaan isa kelpaa...vaikka hyva kai se oikeesti on.



Ihanalta kuulostaa Vaakamomin risteily, ihan kiireetonta aikaa kaksin miehen kanssa. Taallakin tarvittais! Ollaan Annan kanssa nyt kuukausi suomessa ja mies tulee kaymaan joskopa tuo isovanhempiaan vierastava tytto suostuisi jaamaan hoitoon edes yhdeksi illaksi.



Kiitos viela kaikille odotusajan ja vauva-ajan tuesta!!!! Korvaamaton tama netti - viela ku asuu muualla niin suomineuvot on enemman ku tarpeen.



Pidetaan palstaa vilkkaana!



Korelia ja Anna 13kk