Mitä olet valehdellut työhaastattelussa?

Opintojeni jälkeen olin pitkään työttömänä maalaiskaupungissa 90 luvun puolivälissä. Lähdin pääkaupunkiseudulle etsimään työtä ja pistin vaan pokkana cv:n että olen ollut koko tuon ajan töissä firmassa xx ravintola-apulaisena, tuo firma meni konkurssiin juuri kun lähdin stadiin, joten jäkiä ei voi selvittää eikä kukaan rekrytoija lähde kyselemään / selvittelemään jostain perähikiän ravintolasta yhtään mitään.  Tein itse myös työtodistuksen jossa kehuin itseäni. 

Meni ihan täydestä ja olisin saanut kaikki ne 3 työtehtävää mihin hain. Toki osasin ne työtehtävät vallan mainiosti mitä kerroin tehneeni ko ravintolassa vaikken siellä ollut kuin yksittäisiä vuoroja tehnytkään.  Pohjalla oli jo alan koulutus ja pitkiäkin harjottelujaksoja mut ei oikeaa työsuhdetta. 30v on alalla vierähtänyt ja pitkälle olen päässyt joten liekkö tuolla enää mitään väliä töhistoriassani.

Vierailija kirjoitti:

Valehtelin, että haastattelevan miehen elin tuntuu hyvältä sisälläni. Todellisuudessa sillä oli prinssinnakki.

Oho, omituinen työhaastattelu sulla on ollut. Yäk.

Muutamasta yli vuoden mittaisesta aukosta cv.ssä on joskus kyselty. Kerroin rakentaneeni mökkiä, hoitaneeni mummoa, olleeni ulkomailla reissaamassa. Todellisuudessa vedin kamaa ja olin masentunut.

Että haluan juuri tämän työpaikan, vaikken ole siinä vaiheessa tiennyt just.

- minusta tuntuu, että ei sillä ole oikeastaan väliä puhuko  suoraan vai hieman kaarellen -se on ehkä enemmän kiinni siitä millainen persoona on. Natsaako siihen ympäristöön ja tarpeeseen.

Joihinkin paikkoihin olen päässyt heittämällä ja joihinkin en ole päässyt. Joihinkin olen päässyt varasijalta.

Olin aikoinaan työhaastattelussa, jossa kysyttiin onko minulla puolisoa. Olin silloin etäsuhteessa ruotsalaisen miehen kanssa ja kerroin sen. Kun ilmoittivat, että valitsivat toisen hakijan, sanoivat syyksi minun kaukosuhteeni. Epäilivät, että saatan jossain vaiheessa muuttaa miehen perässä Ruotsiin.

Seuraavassa työhaastattelussa sanoin olevani sinkku ja sain työn.

Jälkeenpäin olen ymmärtänyt, että ei tuollaisia edes pitäisi työhaastettelussa kysellä... 

Kaiken, kuten parisuhteessakin ja hyvin menee... Ihmiset ovat todella tyhmiä :D

No ainakin että olen kauhean kiinnostunut juuri tästä firmasta ja sen toimialasta ja hain työtä siksi että mielenkiintoni heräsi juuri tätä nimenomaista firmaa kohtaan.

Olen liioitellut kielitaitoa jos kyseiselle kielelle ei tule sinänsä mitään käyttöä, mutta kuulostaa että on vähän enemmän meriittejä. 

Olen liioitellut aiempia töitä että kuulostaa kuin olisi vähän enemmän ja useammasta asiasta kokemusta. 

Ja olen liioitellut taitoja joita periaatteessa osaan jossain määrin mutta en normaalisti juurikaan käytä. 

En pidä siitä ettei rehellisyys kannata, mutta kun se ei kannata. Rekryhommista jotain tietävät eivät koskaan neuvo olemaan sataprosenttisen rehellisiä saati vaatimattomia vaikka itsestä tuntuisikin ettei ole mitenkään kovin ihmeellinen.

En ole valehdellut koskaan työkokemuksesta koska siitä jää takuulla kiinni eikä valehtelu kuulu muutenkaan tapoihin. 

Sen sijaan olen kyllä jättänyt sanomatta monta kertaa sen Mutta, -sanalla alkavan sivulauseen, joka olisi muuten jatkunut esim:

, mutta roolini tuossa hankkeessa oli loppujenlopuksi aika pieni ja kolleegani hoiti kaikki vaikeat asiat.. 

, mutta en minä saksaa oikeasti osaa vaikka olen sitä lukenut

, mutta en minä oikeasti teille halua töihin mutta jotain on pakko tehdä että saa vuokran maksettua..

, mutta. Jne. 

Mutta lauseet kannattaa jättää sanomatta. 

Vierailija kirjoitti:

Olin aikoinaan työhaastattelussa, jossa kysyttiin onko minulla puolisoa. Olin silloin etäsuhteessa ruotsalaisen miehen kanssa ja kerroin sen. Kun ilmoittivat, että valitsivat toisen hakijan, sanoivat syyksi minun kaukosuhteeni. Epäilivät, että saatan jossain vaiheessa muuttaa miehen perässä Ruotsiin.

Seuraavassa työhaastattelussa sanoin olevani sinkku ja sain työn.

Jälkeenpäin olen ymmärtänyt, että ei tuollaisia edes pitäisi työhaastettelussa kysellä... 

Olin työhaastattelussa ja minulta kysyttiin onko minulla poikaystävää. Vastasin rehellisesti, että ei ole. En saanut työpaikkaa (koska ei ole poikaystävää). 

Olin tehnyt siivoushommia, niin muotoilin asian, että olen työskennellyt kiinteistöpalvelualalla. Siivoustyö ei todellakaan olisi ollut mikään sulka hattuun siihen hommaan johon hain, täysin eri alasta ja toimenkuvasta kyse. Sain sen uuden työpaikan ja nykyään olen tärkeä palanen uudessa työyhteisössäni.

Edellisen palkkani, koska olin alipalkattu. En kadu pätkääkään, sain työn ja palkkani nousi noin tonnin verran kuussa verrattuna edelliseen duuniin.

En mitään, olen liiankin rehellinen.

Aikoinaan valehtelin olevani sosiaalinen tiimipelaaja, en todellakaan ole. No, en saanut paikkaa, varmaan huomasivat. 

Vierailija kirjoitti:

Olen jättänyt mainitsematta, että yksi CV:ssä mainittu työsuhteeni olikin osa-aikainen ja vähillä työtunneilla.

Olen listannut oman alan työharjoittelun CV:n ja puhunut sen tuomasta kokemuksesta kuin se olisi ollut oikea työsuhde. 

Samoin, olen puhunut työstä ja jättänyt mainitsematta osa-aikaisuuden. Ja kaikki harjoittelut ja ilmaistyöt ovat ihan vain töitä.

Viime aikoina minusta on myös tullut liian hyvä esittämään että haluan työn kuin työn koska tarjous onkin tullut jokaisesta haetusta paikasta, halusin sitä oikeasti tai en. 

Työhaastattelussa antaja, hakija ja muut hakijat valehtelee kilpaa ja voittaja on paras valehtelija.

Olen valehdellut, että olen kiinnostunut kyseisestä työstä. Haastattelun edetessä tiesin, etten halua sitä työtä, en vain kehdannut sanoa sitä niille haastattelijoille. En saanut sitä paikkaa, onneksi :)

Vierailija kirjoitti:

Että haluan sen työn.

😂

Olen valehdellut että asiakaspalvelu on suorastaan intohimo ja kysymykseen siitä mitä pidän tärkeimpänä asiana työssä olen vastannut jotain kuinka tärkeintä on että asiakkaalla on hyvä ja hauska kokemus. Kysymykseen mitä haluan saavuttaa on että tavoitteeni on tulla paremmaksi asiakaspalvelijaksi.

Sitten minulle kerrottiin että roolitoiveeseen jonka olin laittanut ykköseksi liittyy vaihtoehdoista kaikkein vähiten asiakaspalvelua ja painopiste on muissa asioissa, että onko se ok vai haluanko vaihtaa roolitoivetta. Olin heittänyt ne roolitoiveet ihan randomilla koska ne olivat vain eri osastojen nimiä, ei mitään hajua mitä mihinkin hommaan kuuluu. Joten totta kai sanoin ei, kyseinen rooli on oikein hyvä. Ristiriitaista tai ei, sain paikan.

Vierailija kirjoitti:

Olen valehdellut, että olen kiinnostunut kyseisestä työstä. Haastattelun edetessä tiesin, etten halua sitä työtä, en vain kehdannut sanoa sitä niille haastattelijoille. En saanut sitä paikkaa, onneksi :)

Olin aika epäammattimaisen oloisessa haastattelussa jossa haastattelija unohti kysyä asioita ja kysyi niitä myöhemmin viestillä, ei saanut dioja toimimaan ja taustalla oli hirveää meteliä joka esti välillä kuulemasta mitä sanottiin, muun muassa. Silti esitin että kaikki on normaalia ja olen kiinnostunut paikasta. Ei ehkä ihme tuolla heidän menollaan että olisin saanut paikan, mutta niin sain muualtakin joten ei tarvinnut olla niin epätoivoinen.

En mitään. Mutta töissä opin sitten myöhemmin valehtelemaan asiakkaille sujuvasti.